Leena Landerista löydät tietoa esimerkiksi suomalaisten kirjastojen ylläpitämästä kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317596284036
Yle Areenasta löytyy myös dokumentti kirjailijasta Ammatti: kirjailija -sarjassa: https://areena.yle.fi/1-2096015
Kirjailijasta on tietoja myös näissä teoksissa:
Kotimaisia nykykertojia. 1-2. BTJ Kirjastopalvelu, 2003
Miten kirjani ovat syntyneet. 4 : Virikkeet, ainekset, rakenteet. WSOY, 2000
Laila Hietamiehen teokset "Kylä järvien sylissä" (1998) aloittaa sarjan, jonka jatko-osat ovat "Siniset Viipurin illat" ja "Kesän korkea taivas".
"Mäeltä näkyy toinen mäki" -teos (1981) aloittaa sarjan, jonka jatko-osat ovat: "Maa suuri ja avara", "Hylätyt talot, autiot pihat", "Vierailla poluilla, oudoilla ovilla" ja "Edessä elämän virrat".
Löydät Laila Hietamiehen (nykyisin Laila Hirvisaaren) äänikirjat verkkokirjastosta http://hameenlinna.kirjas.to, kun rajaat haun tarkennetussa haussa koskemaan vain aineistolajia "äänikirjat".
Tähän kysymykseen on myös vastattu aikaisemmin:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=23828155-a07…
Hietamiehen tuotanto löytyy myös kustantajan verkkosivuilta: http://www.otava.fi/...
Yksi litra vettä painaa kilon, joten 50 kilogrammaa vettä on 50 litraa.
Koska kilogramma on painomitta ja litra tilavuusmitta, niiden keskinäinen suhde riippuu mitattavan aineen tiheydestä. Litra tiheampää aihetta - vaikkapa lyijyä - painaa huomattavasti enemmän kuin litra esimerkiksi höyheniä.
Ks. esim. https://koppa.jyu.fi/avoimet/kemia/ako/folder.2006-09-07.6395239497.
Ring a ring o' roses on vanha englantilainen lastenloru, joka syntyi Lontoossa vuoden 1665 ruttoepidemian aikana.
Ring a-ring o' roses,
A pocketful of posies.
a-tishoo!, a-tishoo!.
We all fall down.
[Kysymyksessä siteerattu teksti on lorun amerikkalainen versio:
Ring around the rosey,
A pocketful of posies.
ashes, ashes.
We all fall down.]
Kranssi, kranssi ruusuja,
tasku täynnä rohtoja,
hatsii, hatsuu,
jokainen maahan kaatuu.
"Kranssi, kranssi ruusuja" tarkoitti ruttoa sairastavan pieniä punaisia täpliä. "Tasku täynnä rohtoja" viittasi jo antiikista periytyvään tapaan ja uskomukseen, että hyvänhajuiset kukat ja yrtit suojelevat paholaisten hengityksen löyhkältä. "Hatsii, hatsuu" kuvasi aivastusta, ruttoaikoina tyypillistä tartunnan oiretta...
Säestys kappaleeseen Mustan kissan tango löytyy useastakin kokoelmasta. Pianosäestys esim. Suuri toivelaulukirja, osa 8 sekä Suuri lastenlaulukirja, osa 2.
Tässä tulee (hirmuinen) Rölli on Toivelaulukirja 13:ssa.
Nuotteja voi etsiä itsekin kirjaston internet-sivuilta Aineistohaku- tai Tiedonhaku -kohdasta. Nimeke-laatikkoon kirjoitetaan sävelmän nimi ja aineistolajiksi valitaan nuotti. Hakutuloksena on usein sävelmäkokoelma, jonka nimeä näpäyttämällä paljastuu näyttöluettelokortti, jossa on kappaleluettelo ja etsittävän laulun nimi löytyy (usein lihavoituna) listasta.
http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2
Vuoteen 1942 asti Huonekalutehdas Häklin puhelinnumero on ollut 2808. Seuraava meiltä löytynyt puhelinluettelo vuodelta 1945 kertoo numeron olevan lipastosikin takaa löytynyt "4991". Tämä keskuksen numero löytyy puhelinluetteloista aina vuoteen 1956 asti. Vuonna 1958 (vuoden 1957 luetteloa ei ollut) numero on muotoa 24 991. Näin ollen puhelinnumeroiden perusteella lipasto on valmistettu n. 1945-1956. Valitettavasti puhelinluetteloita ei löytynyt aivan joka vuodelta, joten pieni marginaali noihin vuosilukuihin täytyy lisätä.
Informaatikko Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kirjastosta antoi seuraavan vastauksen tähän kysymykseen:
Valkovenäjä-nimen alkuperästä on monia versioita. Esimerkiksi keskiajalla ilmansuunnilla oli omat värit. Valkoinen tarkoitti Venäjän länsiosaa.
Ei ole yhtä keskeistä selitystä.
XY-XVI alkaen territoriota on nimitetty Valko-Venäjäksi.
Vuodesta 1991 alkaen Valkovenäjän virallinen nimi on ollut Respublika Belarus / The Republic
of Belarus tai lyhyesti Belarus .
Sana Belarus on sanasanainen käännös valkovenäjästä.
Kirjassa "Vuoden sato talteen " (tekijä, Kerstin Englund) annetaan seuraava omenamehuohje:
Omenatuoremehu, johon ei lisätä vettä, kestää jääkapissa pari kuukautta jos juomaan lisätään natriumbentsoaattia.
Yhdestä kilosta paloiteltuja omenoita saadaan 1-1 1/4 litraa omenajuomaa.
1-1 1/2 kg omenoita
1 l vettä
1 rkl sitruunahappoa
2 mm natriumbentsoaattia
1 dl sokeria valunutta mehulitraa kohden
Huuhtele omenat, leikkaa pois vahingoittuneet osat. Anna kuorien ja siemenkotien olla paikoillaan. Leikkaa omenat puolikkaiksi. Raasta omenat käsin tai koneessa tai purista lihamyllyn läpi.
Sekoita hedelmämassa, vesi, sitruunahappo ja natriumbentsoaatti. Peitä kulho lautasella tai kannella, anna seisoa kylmässä vuorokausi. Sekoita silloin tällöin....
Pietarsaaren kaupungin suomenkielinen nimi on peräisin Pietarsaaren emäpitäjän Pedersören nimestä. Pietarsaaren kaupunginkirjastosta kerrottiin, ettei yhteydestä johonkuhun Pietari-nimiseen ole tietoa.
Pietarsaaren kaupungin kotisivuilta löytyy pdf-dokumentti, http://www.jakobstad.fi/jbst/upload/doc/2.tietoa_pietarsaaresta_06_fi.p… , jossa kerrotaan, että Pietarsaaren kaupunki perustettiin Pedesören suurpitäjän vanhaan satamaan. Kaupungin suomenkieliseksi nimeksi vakiiintui Pietarsaari, koska järviseudun tervantuottajat käyttivät edelleen vanhan suurpitäjän nimeä.
Viljamin lähtökohtana on saksalainen Wilhelm. Se on muinaissaksalainen nimi, jonka merkitys on "lujatahtoinen kypäräniekka".
Vili on kutsumanimimuoto Vilhelmistä ja Viljamista. Merkitykseltään Vili on germaanisessa mytologiassa sodanjumala.
Venlan lähtönimi on saksalaisperäinen nimi Vendla. Pohjana on ehkä kansannimi vendit, jota saksalaiset käyttivät rajanaapureistaan slaaveista.
Vilhelmiina on Vilhelmin sisarnimi. Se otettiin almanakkaan Ruotsi-Suomessa 1789 kuningas Kustaa IV Adolfin puolison Fredrika Dorotea Vilhelmiinan kunniaksi.
Vilman lähtönimi on Vilhelmiina.
Lähteenä on käytetty Pentti Lenpiäisen kirjaa Suuri etunimikirja sekä Kustaa Vilkunan Etunimet.
"Oi kallis kotimaa" -laulusta on laulukirjoissa tietona, että se on vanha sotilaslaulu tai kansanlaulu/-sävelmä ilman säveltäjän ja sanoittajan nimeä.
Tämä laulu kulkee kahdella eri nimellä, "Oi kallis kotimaa" ja "Suomen kaartin paluulaulu", säkeistöjen järjestys vain on eri.
Suuri toivelaulukirja 3 sisältää "Suomen kaartin paluulaulun", jonka yhteydessä on seuraava laulun alkuperään liittyvä teksti:
"Turkin sodasta palaava Suomen Kaarti otettiin vastaan mm. laulutervehdyksin Ylioppilastalon portailla, joiden ohi kaarti marssi 5.5.1878. Samana vuonna G.W. Gustafsson sepitti runon "Muisto marssi Suomen Kaartin kotia tulosta Turkin Sotatantereelta" sekä kustansi sen ja painatti Hämäläisen kirjapainossa Hämeenlinnassa. Ohjeen mukaan runo oli...
Seuraavasta blogista löytyi Kotiliedessä vuonna 1976 julkaistu Keihäsen sinapin resepti: http://70-luvulta.blogspot.fi/2011/11/riemulomalle-mallorcalle.html
Jälkimmäiseen emme onnistuneet löytämään vastausta. Muistaisikohan joku palstamme lukijoista?
Ensimmäinen kirjastokortti on aina maksuton ja sen jälkeen annetuista korteista peritään maksu. Esim. kortin kadotessa tilalle tehtävästä uudesta kortista veloitetaan 2€ maksu. Alle 18-vuotias tarvitsee huoltajan kirjallisen suostumuksen saadakseen kirjastokortin.
Lisätietoa kirjastokortista voi lukea alla olevasta linkistä:
https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Helsingin kaupunginkirjastolla on yhteinen kelluva kokoelma eli aineisto ei pääsääntöisesti ole pysyvästi minkään kirjaston kokoelmissa. Kellutusjärjestelmä ohjaa aineistoa niihin kirjastoihin, joissa sille on tarvetta ja tilaa. Aineistohotelli toimii Helsingin kaupunginkirjaston kelluvan kokoelman puskurivarastona ja sinne ohjautuu sellaista aineistoa, jolle ei kyseisellä hetkellä ole riittävästi tilaa tai tarvetta missään kirjastossa.
Aineistohotellissa olevasta aineistosta voi tehdä varauksia omaan kirjastoon. Koska hotelli sijaitsee Pasilan kirjastossa olevan keskuslajittelijan läheisyydessä, varaukset lähtevät sieltä nopeasti kaikkiin Helmet-kirjastoihin. Aineistohotellissa olevalla aineistolla täydennetään myös kirjastojen hyllyjä,...
HelMet-verkkokirjastossa on helppoa hakea tietyntyyppistä musiikkia. Tapoja on moniakin. Kohdasta "Muut hakutavat" löydät asisanahaun ja luokkahaun, mutta jos ne tuntuvat hankalilta, on toki muitakin tapoja.
Voit esimerkiksi ensin ottaa esille jonkin sellaisen levyn tiedot, josta pidät, ja katsoa, millaisilla asiasanoilla sitä on kuvailtu. Esimerkiksi levyn "Adiemus II : Cantata mundi" tiedoista löytyy seuraavat asiasanat:
populaarimusiikki
taidemusiikki
viihdemusiikki
1990-luku
popmusiikki
new age -musiikki
meditaatiomusiikki
Iso-Britannia
Kun viet kursorin minkä tahansa asiasanan kohdalle, huomaat, että se on aktiivinen linkki, jota napsauttamalla saat esille kaikki ko. sanan kuvaamat julkaisut. Napsauttamalla esim. linkkiä "new...
Maailmanlaajuisia täysin luotettavia listoja, joita tiedustelet, ei ole olemassa. Internetistä kuitenkin löytyy paljon aihetta käsitteleviä sivuja.
Suomen viralliset myyntiluvut löytyvät Suomen ääni- ja kuvatallennetuottajien sivuilta: http://www.ifpi.fi/tilastot/. USA:n vastaava lista löytyy osoitteesta http://www.neosoul.com/riaa/. Sivuilla on lisäksi aiheeseen liittyvää tietoa.
Guinnessin Suuren Ennätyskirjan 1998 painoksessa (ss. 106-109) on mainittu useita listoja mutta niiden luotettavuus on kyseenalainen (lähteitä ei ole mainittu).
Puiden juuristosta on Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -palvelussa 15.5.2009 kysytty Metsäntutkimuslaitoksen tutkijalta, jonka mukaan
"Kaikki tutkitut puulajit, voimakkaimmin rauduskoivu, sopeuttavat juuriston ominaisuuksia eri kasvuolosuhteisiin, eli maaperän ravinne- ja kosteusoloihin, sekä fysikaalisiin tekijöihin esim. kivisyyteen. Kasvutilan ollessa rajoitettu, esim. kaupunkipuilla, juuristot poikkeavat erittäin paljon metsäpuiden juuristoista. Lisäksi puulajien välinen kilpailu voi vaikuttaa juuriston dimensioihin, sekä siihen, missä kerroksessa kunkin lajin juuristot esiintyvät."
Lähde:
http://www.kysy.fi/kysymys/puiden-juurista-kysymysmitka-puut-kasvattava….
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Laulaja taivaan portilta, joka löytyy mm. kokoelmasta Kaipuu ylitse ajan, Valitut runot 1910-1954.
Kokonaisuudessaan runo menee seuraavasti:
"Olen kuolleen laulajan sielu -
tulen kaukaa päältä maan,
ei mulla onnea ollut,
oli ihana kaipaus vaan.
Olen katsonut silmäni sokeiks
unelmaini kirkkauteen,
en onnea pyydä, mut unet
suo nähdä mun uudelleen."
25.11. 2010 vastatussa kysymyksessä oli lähteitä liittyen torppareihin ja torpparilaitokseen yleensä. Alla on joitakin lähteitä, jotka liittyvät Sysmän historiaan, kartanoihin ja torppareihin. Voit pyytää kirjoja kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta:
- Stjernvall-Järvi, Birgitta, Virtaan kartanot Sysmän kartanoyhteisössä 1800-luvulla (1995)
- Suvanne, Em., Sysmän historia nykyaikaan asti (1912)
- Juvelius, Einar W., Sysmän pitäjän historia (1927)
- Ticcander, Michael, Sysmän pitäjä 1792: Maantieteellinen ja historiallinen väitöskirja Sysmän pitäjästä (1942)
- Stjernvall-Järvi, Birgitta, Kartanoelämää Itä-Hämeessä (2009)
- Stjernvall-Järvi, Birgitta, Kartanoarkkitehtuuri osana Tandefelt-suvun elämäntapaa (2007)
Viisi eniten muutettua kuntaa ovat järjestyksessä: Helsinki, Tampere, Turku, Oulu ja Kuopio.
Suurimpia muuttotappiokuntia ovat Salo, Kerava, Vantaa, kajaani ja Kemi.
Tiedot löytyvät Tilastokeskuksen tietokantataulukoista edeten tilastokeskus.fi > Tilastot > Väestö > Muuttoliike > Taulukot
Tietokantataulukot: Veloituksettomat PX-Web taulukot
https://www.stat.fi/tietokantataulukot?topic=vae&statistic=muutl
Tilastot ovat taulukossa "Kuntien välinen muuttoliike...". Valitse osataulukko jälkimmäisestä taulukosta. Valitse alueista jokainen kunta maalaamalla listaa alaspäin, ota vuosi 2012, muuton suunnasta valitse kuntien välinen nettomuutto, sukupuolesta sukupuolet yhteensä ja iästä ikäluokat yhteensä ja paina jatka. Taulukon...
