"Kas kuusen latvassa oksien alla" alkaa Immi Hellénin sanoittama ja P. J. Hannikaisen säveltämä laulu "Oravan pesä" (tai "Oravanpesä"). Laulun ensimmäinen säkeistö sisältyy englannin kielellä nuottiin "Suzuki voice school : international edition. Volume 1, Vocal part" (Summy-Birchard, Inc., [2022]). Suomenkielisiä säkeistöjä on neljä. Nuotista on olemassa myös pianosäestykset sisältävä versio ("Suzuki voice school : international edition. Volume 1, Piano accompaniment"). Laulu on nuotissa nimellä "Squirrel song". Sanoittajien nimiä ei nuotissa mainita, mutta nuotin on tehnyt Päivi Kukkamäki yhteistyössä kansainvälisen laulusuzukikomitean kanssa.Päivi Kukkamäki on tehnyt väitöskirjan "Laulun myötä kasvuun : laulusuzukimenetelmän...
Kansakoulussa toinen kotimainen kieli ei kuulunut pakollisiin oppiaineisiin, jotka löytyvät kansakoululaista 247/1957, https://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/247-1957.pdfKieliaine lisättiin peruskoulun pakollisten aineiden joukkoon, kun koulujärjestelmä muutettiin. Kieli voitiin valita kunnassa kahdesta vaihtoehdosta, se oli joko englannin kieli tai toinen kotimainen kieli. Tietoa löytyy Eduskunnan kirjaston tietopaketista Eduskunta tekee päätöksen peruskoulusta, https://www.eduskunta.fi/FI/naineduskuntatoimii/kirjasto/aineistot/yhteiskunta/historia/eduskunta-tekee-paatoksen-peruskoulusta/Sivut/peruskoulun-puitelaki-hyvaksytaan.aspxTässä vielä aiempi vastaus kansakoulun oppiaineista, https://www.kirjastot.fi/kysy/opetettiinko-kansakoulussa...
Lähetin kysymyksesi Helsingin Kaupunginarkistoon palautejärjestelmän kautta. Kaupunginarkiston erikoistutkija Tuomas Virtanen selvitti asiaa ja tässä hänen vastauksensa:"Olen tutkinut näitä kaupungissa 1960-luvulla toimineita lasten kesäsiirtoloita, mutta en ole onnistunut löytämään sellaista, joka vastaisi kysyjän antamaa kuvausta. Kesäsiirtolatoiminta ei siis ole ollut suoraan kaupungin ylläpitämää vaan toimintaa ovat järjestäneet suomen- ja ruotsinkieliset opettajayhdistykset. Suomenkielisten koululaisten kesäsiirtolatoiminnasta on vastannut Helsingin opettajayhdistyksen kesävirkistystoimikunta, kun taas ruotsinkielisten lasten kesäsiirtolatoiminnan on järjestänyt Helsingfors folkskolors lärare- och lärarinneförening. Suomenkielisen...
Maanmittauslaitoksen Vanhat kartat -palvelu on lähinnä tuon kaltaista on Vanhat kartat -sovellus, mutta siinä ei ole karttoja 1600-luvulta, varhaisimmat ovat 1800-luvulta. Historiallisia karttoja voi tutkia Maanmittauslaitoksen Suomen vanhat kartat -kokonaisuudesta, https://www.maanmittauslaitos.fi/suomenvanhatkartat. Myös Heikki Rantatuvan Historiallset kartat -sivustolla on laajasti tietoa vanhoista kartoista sekä pääsy karttoihin. Molemmissa on yleiskarttoja 1600-luvultakin, mutta ne ovat siis vanhoja karttoja, eivät uusia, joissa olisi vanha tilanne. Historialliset kartastot eivät yleensä kuvaa myöskään seutuja samoin kuin peruskartta. Suomen historian kartastoja löytyy Helmet.finna.fi:stä useita, https://helmet.finna.fi/Search/Results...
Isommalla fonttikoolla painetut teokset löytyvät hakemalla "isotekstiset kirjat". Venäjäksi näitä ei juurikaan julkaista, joten emme ole voineet myöskään hankkia niitä kirjaston kokoelmiin. Kovakantisissa kirjoissa on yleensä suurempi fonttikoko kuin pehmeäkantisissa. Haku Kuolleet sielut venäjäksi Helmet-kokoelmastaIkävä kyllä kansallisessa e-kirjastossa ei näyttäisi ainakaan tällä hetkellä (10.1.2025) olevan Gogolin Kuolleita sieluja, vaikka siellä useita klassikoita löytyykin venäjäksi. E-kirjoissa fonttikoon voi säätää itselleen sopivaksi.
Katkelma on Mika Waltarin runosta Äiti maa, joka alkaa sanoin "Minun äitini, maa, ota vastaan poikasi väsynyt". Runo on julkaistu Waltarin kokoelmassa Muukalaislegioona (1929). Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Nuori voima -lehdestä no 13 – 14 vuodelta 1927.https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/936514?page=8
Sinun kannattaa tutustua teoksiin Kronstadtin kapina 1921 ja sen perilliset Suomessa (Erkki Wessman, Pertti Huusari, Veikko Lintinen, Pilot-kustannus, 2004) ja Sotakommunismista sotavankeuteen : Kronstadtin pakolaiset Suomessa (koonnut Harry Halén, Yliopistopaino, 2010).Teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen kokoelmiin, joten voit tilata ne omaan lähikirjastoosi:Sotakommunismista sotavankeuteen : Kronstadtin pakolaiset SuomessaKronstadtin kapina 1921 ja sen perilliset SuomessaMainitsemastasi lehtiartikkelista en löydä tietoja, mutta on hyvin mahdollista, että näiden Kronstadtin kapinaa käsittelevien teosten lähdeluettelosta löytyy myös muuta mielenkiintoista aiheesta.
Suomen kansallisen audiovisuaalisen instituutin (Kavi) ylläpitämän Elonet-tietokannan mukaan Toivo Särkän ohjaama Kuu on vaarallinen (1961) on kuvattu seuraavissa paikoissa: Helsinki: Kulosaaren silta (Lehtoja automatkalla), Leo Vuoriston talo Risto Rytintie 15 (Elsi heitetään ulos), Kyösti Kallion tie, Marjaniementie, Tulisuontie, Risto Rytin tie - Junatien ylikulkusilta Kulosaaressa - Junatie (Elsi kävelee kaupunkiin)Helsingin mlk. (nyk. Helsinki): Kallahden harju - Kallvikintie - Kallahdenniemi (Lehtojan ja Elsin ajomatka huvilalle), Grönblom Oy:n huvila ympäristöineen Vuosaaren Ramsinniemen Kortniemessä (Lehtojan huvila, uimaranta), Vuosaari (nimismiehen virkaasunto)Bromarv: seuratalo (tanssipaikka), kesähotelli Sandas (Maijan...
Vilppulan puhelinluetteloa en onnistunut paikantamaan, mutta voisikohan Suomen yleinen puhelinluettelo 1938-1939 olla avuksi? Sellaista voi selailla Tampereen pääkirjasto Metsossa. https://finna.fi/Record/piki.651102?sid=4894002504Eri vuosien painoksia tuolta ajanjaksolta näyttäisi olevan kirjastoissa eri puolilla Suomea ja niitä voi tutkia paikan päällä kyseisissä kirjastoissa. Saatavuutta voit katsoa täältä: https://finna.fi/Search/Results?lookfor=suomen+yleinen+puhelinluettelo&type=AllFields&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc Kansalliskirjastossa puhelinluettelot on tallennettu vuoteen 1972 asti Kansalliskirjaston pääkokoelmaan. Ne ovat saatavilla lukusalikäyttöön.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/puhelinluettelot
Sitaatti on E. M. Forsterin teoksesta Hotelli Firenzessä (A room with a view, s. 165). Se kuuluu Hanna-Liisa Timosen suomennoksessa vuodelta 1986 näin:Elämää on helppo merkitä muistiin, mutta hämmentävää kokea, [ja niinpä me syytämme hermoja tai turvaudumme johonkin toiseen iskusanaan, joka kätkee salaisimmat toiveemme].
Lähetin kysymyksesi Suomenlinnaan. Jani Tihinen Ehrensvärd-seura ry:stä vastasi siihen näin:Lemmenlammen tarinasta on erilaisia versioita ja pääsääntöisesti niissä liikutaan 1700-luvulla, Ruotsin aikakaudella, jolloin linnoitus tunnettiin nimellä Sveaborg. Tämä variaatio venäläisestä upseerista, tunnelista ja sen etsinnästä on itselleni tuntematon, vaikka olenkin opastanut Suomenlinnassa 25 vuoden ajan.Tässä muistiin kirjattuna Pekka Väisäsen merkitsemänä versio, joka on se yleisin, jonka mukaan lampea on Lemmenlammeksi alettu kutsumaan:https://www.pekkavaisanen.fi/2022/11/08/suomenlinna-on-tarkea-osa-kulttuuriperintoamme/”Ehkä kuitenkin tragikoomisin – ja kuuluisin – kummitustarina liittyy 1700-luvun lopun tapahtumiin saarella....
