Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan kyseessä on sama teos. Samuli Paulaharjun Sompio : Luiron korpien vanhaa elämää ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1939.Teoksesta on otettu useita painoksia, uusimman pitäisi ilmestyä vuonna 2025.Tiedot eri painoksista voit etsiä Fennicasta:https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
Tutkimme alan kirjallisuutta ja pohdimme asiaa kollegoiden kanssa, ja konsultoimme myös Sotamuseon asiantuntijoita. Kyseessä ei näyttäisi olevan puolustusvoimien tai muun viranomaistahon merkki. Se ei muistuta myöskään talvi- ja jatkosodan puolivirallisia asevelimerkkejä. Koristekuviosta voi hahmottaa ehkä kirjaimet I ja S, mutta näiden merkitystä ei voi kontekstista oikein päätellä. Jos materiaali on alumiinia ja emalia, niin kyseessä saattaisi olla esimerkiksi sota-aikainen puhdetyö. Erilaiset joukko-osastot teettivät kosolti erilaisia epävirallisia merkkejä, joten periaatteessa tällainenkin voisi olla kyseessä.Valaistusta asiaan voisi saada tutustumalla merkin mahdollisen omistajan kantakorttiin - jospa sieltä löytyisi esimerkiksi...
Hei!Kyseessä on muistovärssy, jolle ei ole löytynyt tekijää. Tätä on kysytty myös vuosina 2022 ja 2008. Alla linkit vastauksiinhttps://www.kirjastot.fi/kysy/onko-tiedossa-kuka-on-kirjoittanut?langua…https://www.kirjastot.fi/kysy/kuolinilmoituksista-tuttu-varssy-tallenta…
Valitettavasti en onnistunut löytämään kaipaamaasi runoa. Välitin kysymyksen myös valtakunnalliselle kirjastonhoitajien postituslistalle, mutta sitäkään kautta vastausta ei löytynyt. Jos vinkki vielä tulee, palaan asiaan!
Minulla ei ole tätä julkaisua käsillä, enkä siksi tiedä, kenen nimissä tuo esipuhe julkaisussa on. Vaihtoehtoja on tekijänoikeudellisesti vain kaksi: (1) jos teksti on Agricolan käsialaa, se on tekijänoikeudellisesti vapaata, vaikka sitä olisi myöhemmin toimitettu; (2) jos teksti on E. N. Setälän (k. 1935), Viljo Tarkiaisen (k. 1951) ja Vihtori Laurilan (k. 1988) käsialaa, se on edelleen tekijänoikeuden suojaama, koska Tarkiainen ja Laurila ovat suojattuja. Vain siinä tapauksessa, että esipuhe on kokonaan E. N. Setälän kirjoittama, se on tekijänoikeudellisesti vapaa. Sillä, missä määrin on käytetty hyväksi jonkin toisen teoksen tietoja, ei ole suoranaista vaikutusta esipuheen osalta, jos se katsotaan itsenäiseksi kirjoitukseksi. Jaakko...
Kun selailee internetin keskustelupalstoja, näyttää luuloja ja arvioita olevan monenlaisia. Jos kirjoitan hakulaatikkoon Scandinavians are tulee kaikenlaisia ehdotuksia jatkoksi, boring, weird, happy jne. Taitaa olla niin, että tietoa on saatavilla nykyaikana niin paljon ja sitä pyöritellään kännyköissä niin taajaan, ettei monikaan enää pysy täysin tietämättömänä. Toisaalta, osa väestä Yhdysvalloissakin on tietysti tietoyhteiskunnan ulkopuolella. Finna.fi:stä tai Helmet.fi:stä en löytänyt materiaalia, jossa olisi tutkittu tavallisten yhdysvaltalaisten mielipiteitä Pohjoismaista, joten tähän ei oikein pysty antamaan vastausta.
Löysin tällaisen teoksen, sieltä näytti löytyvän myös viitteitä skandinaaveihin, mutta se lienee liian...
Helmet-kirjastojen kokoelmissa on runsaasti muotia eri tavoin käsittelevää tietokirjallisuutta. Sopivia asiasanoja näitä etsiessä ovat esimerkiksi "muoti" https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smuoti__Orightresult__U?lan…
Yhdistelmä "muotiala pukeutuminen" https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smuotiala%20pukeutuminen__O…
Myös asiasana "vaatesuunnittelu" antaa vaihtelevasti sopivia tuloksia: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Svaatesuunnittelu__Orightre…
Näillä voi siis etsiä. Hakutuloksia voi rajata vasemman laidan rajoittimilla, kuten valitsemalla aineiston kieleksi vain suomen.
Varsinaisesti nuorten osastolle sijoitettuja muotia käsitteleviä teoksia on helmet-kirjastoissa aika niukasti:
Style : löydä oma...
Löysin runon Ronkaisen omasta blogikirjoituksesta "Paluu tähän hetkeen", eikä hän ainakaan siinä kerro, että se olisi poiminta esimerkiksi hänen laajemmasta teoksestaan.https://www.onnessa.com/onblogi/paluu-tahan-hetkeen1
Gornick kertoo kirjan eräässä kohdassa, miten New Yorkin City Collegessa ja sen kellarikahvilassa hän oppi kirjallisuudesta ja rakastui siihen. Oppimikseen asioiksi hän listaa muun muassa seuraavat: että Faulkner oli yhtä kuin Amerikka, että Dickens oli yhtä kuin politiikka, että Marx oli yhtä kuin seksi, että Jane Austen oli yhtä kuin kulttuurin idea, että hän itse tuli getosta, ja että D. H. Lawrence oli visionääri.Gornick, V., & Lethem, J. (2005). Fierce Attachments: A memoir. Farrar, Straus and Giroux.
Asevelvollisuuden suorittaminen poistettiin pääsyvaatimuksista v. 2005. Sitä pidettiin perusoikeuksiin kuuluvan syrjintäkiellon vastaisena.Lähde: Muodollisesti pätevä? : poliisikoulutus itsenäisessä Suomessa. 2018.Verkossa saatavilla: Muodollisesti_pateva_poliisikoulutus_itsenaisessa_suomessa.pdf (theseus.fi)
Kuvahakujen perusteella siivekäs voisi olla koivulude Ötökkätieto – Koivulude (otokkatieto.fi) ja kuoriainen vyöihrakuoriainen Vyöihrakuoriainen - Ötökkätieto – Vyöihrakuoriainen (otokkatieto.fi)Kirjastonhoitajalla ei ole kuitenkaan hyönteisasiantuntemusta, joten täysin varma ei voi olla.Voisit ottaa yhteyttä asiantuntijaan, esim. LuontoPortti - verkkolehti - Kysy luonnosta
Elokuvaa ei valitettavasti ole julkaistu Suomessa videolla, joten se ei näyttäisi löytyvän myöskään kirjastoista. Televisiosta se on tullut viimeksi vuonna 2005. Elokuvan voi katsoa joidenkin suoratoistopalveluiden kautta tai tilaamalla DVD:n ulkomailta.
Hei!Löysin muutamalta sivulta maininnan, että Harjus on parvikala.https://www.perhokalastajat.net/keskustelu/viewtopic.php?t=115180https://www.jarviwiki.fi/wiki/Harjus kertoo, että Harjus elää parven tapaisina ryhmittyminä.
Matti Riippi (nimi näin kirjoitettuna) Sodankylän Unarinkylästä oli valtiopäivillä Tukholmassa Lapin talonpoikana (bofast lappbonde) vuosina 1760 - 1762 ja 1765 - 1766. Tarkastin vielä muutkin kirjoitusasut, mutta muita Riipi tai Riippi -nimisiä valtiopäiväedustajia ei ole ollut Tukholmassa. Nämä tiedot perustuvat Toivo Paloposken julkaisuun Luettelo Suomen talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajista säätyvaltiopäivillä (1962) sekä hänen väitöskirjaansa Suomen talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustus vapaudenajalla (1961). Talonpoikaissäädyllä ei ollut Tukholmassa omia vakituisia tiloja vaan ne vuokrattiin aina erikseen valtiopäiviä varten. Vanha Synagoga oli yksi paikoista. Vuonna 1755 tilanne muuttui ja sääty sai vakituisen tilat Bonden...
Klassikon määritelmä on melko hankala. Onko klassikko kirjallisuudenhistoriaan päätynyt teos, vaiko merkittävä aikalaiskertomus?Puhutaanko aikuisten, nuorten vai lasten klassikoista?Minkä maanosan maailmankirjallisuuden klassikoita tarkastellaan?Valitsin hieman tuoreempia klassikoita meiltä ja maailmalta.Suomi:Aleksis Kivi: Mansikoita ja mustikoita II -albumissa julkaistut runot, 1860. Linkki Aleksis Kivi korpukseen.Juhani Aho: Siihen aikaan kun isä lampun osti, 1883. Linkki Juhani Aho-seuran sivuille.Väinö Linna: Päämäärä, 1947 . Linkki kansallisbibliografiaan.Yrjö Kokko: Kotieläin – Anatomia ja fysiologia kouluja ja itseopiskelua vasten, 1932, Linkki Wikipediaan.Veikko Huovinen: Hirri, 1950. Linkki Sotkamo.fi sivustolle.Fredrika Runeberg...
Sumopainista näyttää löytyvät hyvin vähän mitään julkaisuja ainakaan pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta. Yksi englanninkielinen tietoteos näyttäisi valikoimissa olevan: Mina Hall: The big book of sumo : history, practice, ritual, fight (Stone Bridge Press, 1997)Suomeksi näyttää aiheesta olevan vain yleisemmissä kamppailulajeja käsittelevissä teoksissa, esimerkiksi tässä: Tero Laaksonen: Suomalaiset kamppailulajien tekijät (European Kyusho Jitsu Tuite, 2009)Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjastosta: https://helmet.finna.fi/Mahdollisesti laji on Suomessa niin vähän tunnettu ja harrastettu, että lajia koskevaa kirjallisuuttakaan ei meillä juuri ole. Englanniksi varmaankin löytyisi aiheesta...
Heikki Nymanin käännös on ainoa julkaistu kokonainen Tractatus-suomennos. M. A. Nummisen sävellyksessään käyttämien Tractatus-sitaattien suomennokset ovat The tractatus suite -LP:n tekstiliitteen mukaan taiteilijan itsensä tekemiä.
