"Oi kallis kotimaa" -laulusta on laulukirjoissa tietona, että se on vanha sotilaslaulu tai kansanlaulu/-sävelmä ilman säveltäjän ja sanoittajan nimeä.
Tämä laulu kulkee kahdella eri nimellä, "Oi kallis kotimaa" ja "Suomen kaartin paluulaulu", säkeistöjen järjestys vain on eri.
Suuri toivelaulukirja 3 sisältää "Suomen kaartin paluulaulun", jonka yhteydessä on seuraava laulun alkuperään liittyvä teksti:
"Turkin sodasta palaava Suomen Kaarti otettiin vastaan mm. laulutervehdyksin Ylioppilastalon portailla, joiden ohi kaarti marssi 5.5.1878. Samana vuonna G.W. Gustafsson sepitti runon "Muisto marssi Suomen Kaartin kotia tulosta Turkin Sotatantereelta" sekä kustansi sen ja painatti Hämäläisen kirjapainossa Hämeenlinnassa. Ohjeen mukaan runo oli...
Etunimi Jarmo on karjalainen muunnos profeettanimestä Jeremia(s). Hepr. Jirmeja, Jahve kohottaa, Jahve on korkea.
Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Jarmon Jeremian sijasta nimeen Hermolaos. Lat. Hermolaus oli marttyyripappi Nikomedeiasta, Vähästä-Aasiasta, 300-luvun alusta.
Lisää tietoja lähdekirjasta:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja WSOY
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Laulaja taivaan portilta, joka löytyy mm. kokoelmasta Kaipuu ylitse ajan, Valitut runot 1910-1954.
Kokonaisuudessaan runo menee seuraavasti:
"Olen kuolleen laulajan sielu -
tulen kaukaa päältä maan,
ei mulla onnea ollut,
oli ihana kaipaus vaan.
Olen katsonut silmäni sokeiks
unelmaini kirkkauteen,
en onnea pyydä, mut unet
suo nähdä mun uudelleen."
HelMet-verkkokirjastossa on helppoa hakea tietyntyyppistä musiikkia. Tapoja on moniakin. Kohdasta "Muut hakutavat" löydät asisanahaun ja luokkahaun, mutta jos ne tuntuvat hankalilta, on toki muitakin tapoja.
Voit esimerkiksi ensin ottaa esille jonkin sellaisen levyn tiedot, josta pidät, ja katsoa, millaisilla asiasanoilla sitä on kuvailtu. Esimerkiksi levyn "Adiemus II : Cantata mundi" tiedoista löytyy seuraavat asiasanat:
populaarimusiikki
taidemusiikki
viihdemusiikki
1990-luku
popmusiikki
new age -musiikki
meditaatiomusiikki
Iso-Britannia
Kun viet kursorin minkä tahansa asiasanan kohdalle, huomaat, että se on aktiivinen linkki, jota napsauttamalla saat esille kaikki ko. sanan kuvaamat julkaisut. Napsauttamalla esim. linkkiä "new...
Viisi eniten muutettua kuntaa ovat järjestyksessä: Helsinki, Tampere, Turku, Oulu ja Kuopio.
Suurimpia muuttotappiokuntia ovat Salo, Kerava, Vantaa, kajaani ja Kemi.
Tiedot löytyvät Tilastokeskuksen tietokantataulukoista edeten tilastokeskus.fi > Tilastot > Väestö > Muuttoliike > Taulukot
Tietokantataulukot: Veloituksettomat PX-Web taulukot
https://www.stat.fi/tietokantataulukot?topic=vae&statistic=muutl
Tilastot ovat taulukossa "Kuntien välinen muuttoliike...". Valitse osataulukko jälkimmäisestä taulukosta. Valitse alueista jokainen kunta maalaamalla listaa alaspäin, ota vuosi 2012, muuton suunnasta valitse kuntien välinen nettomuutto, sukupuolesta sukupuolet yhteensä ja iästä ikäluokat yhteensä ja paina jatka. Taulukon...
Hei,
runo on julkaistu suomeksi ainakin seuraavissa kokoelmissa:
TÄMÄN runon haluaisin kuulla / toim. Satu Marttila, Juha Virkkunen, Mirjam Polkunen, osa 2, Tammi, 1988
RUNO on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot / toimittaneet Satu Koskimies ja Juha Virkkunen, Otava, 1996
ANDERSSON, Claes : Runoja meren pohjalta : runoja vuosilta 1962-1993 / Claes Andersson ; suomentanut Pentti Saaritsa, WSOY, 1996
ANDERSSON, Claes : Vuoden viimeinen kesä : runoja vuosilta 1962-84 / Claes Andersson ; suom. Pentti Saaritsa, WSOY, 1985
Mikäli muistat runon alun tai nimen, kannattaa kokeilla Vaski-kirjastojen tietokannasta hakemista nimekehaulla. Aivan kaikki runot eivät vielä näin löydy, mutta varsinkin kysytyimmistä tällaiset tiedot on tietokantaan...
Suomen yleisten kirjastojen tilastot –sivustolta löytyy runsaasti tilastotietoa kirjastoista, mm. tiedot Suomen lainaukseltaan suurimmista yleisistä kirjastoista kuntatasolla. Ne ovat Helsinki (9 179 672 lainaa), Tampere (4 858 910 lainaa), Espoo (4 183 509), Turku (3 046 811), Oulu (2 972 404 lainaa), Vantaa (2 968 877 lainaa), Jyväskylä (2 932 191 lainaa), Joensuu (+ Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi) (2 527 659 lainaa), Lahti (2 351 412 lainaa) ja Kuopio (+ Karttula) (2 070 754 lainaa). Myös aineistotilastoja kuntatasolla löytyy tämän tilaston kautta. Sivusto löytyy täältä:
http://tilastot.kirjastot.fi/fi-FI/tilasto.aspx?QueryId=526424fc-b2f5-4…
Tilaston kautta ei kuitenkaan löydy tietoa yksittäisten kirjastojen...
Maailmanlaajuisia täysin luotettavia listoja, joita tiedustelet, ei ole olemassa. Internetistä kuitenkin löytyy paljon aihetta käsitteleviä sivuja.
Suomen viralliset myyntiluvut löytyvät Suomen ääni- ja kuvatallennetuottajien sivuilta: http://www.ifpi.fi/tilastot/. USA:n vastaava lista löytyy osoitteesta http://www.neosoul.com/riaa/. Sivuilla on lisäksi aiheeseen liittyvää tietoa.
Guinnessin Suuren Ennätyskirjan 1998 painoksessa (ss. 106-109) on mainittu useita listoja mutta niiden luotettavuus on kyseenalainen (lähteitä ei ole mainittu).
Tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan sivuilta (http://www.ursa.fi/kosmos/hakemisto.html)löytyy seuraavat meteoriitin ja meteorin määritelmät:
Meteori on Maan ilmakehään osuvan, useimmiten vain hiekanjyväsen kokoisen kappaleen aiheuttama valoilmiö, "tähdenlento". Jos kappale pääsee maanpinnalle asti, sitä sanotaan meteoriitiksi. Tiettyinä aikoina vuodessa näkyy runsaasti meteoreja, jotka näyttävät tulevan tietystä suunnasta. Nämä meteoriparvet liittyvät yleensä johonkin komeettaan.
Meteoriitti on Maan pinnalle pudonnut kivimäinen, avaruudesta tullut kappale. Koostumuksensa puolesta meteoriitit jaetaan kolmeen luokkaan: kivimeteoriitit, rautameteoriitit ja kivi-rautameteoriitit.
Kappale Pieni salaisuus näyttää löytyvän ainakin cd-levyltä "Laululaari: Lauluja alle kouluikäisille" ja nuottina Eeva Alhon kirjasta "Laulun aika: Pööpötien laulukirja".
Levy löytyy tällä hetkellä Kaarinan kaupunginkirjaston pääkirjastosta. Nuottikirja on samasta kirjastosta lainassa eräpäivällä 9.12. eli voit sen esimerkiksi varata tai kaukolainata muualta Suomesta.
Tässä vielä linkit Kaarinan kaupunginkirjaston kyseisten niteiden sijaintitietoihin.
Ensin cd-levy:
http://kaarina.kirjas.to/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3DC489AB6E%252…
Ja tässä nuotti:
http://kaarina.kirjas.to/index.asp?url=teos.asp%3Fteosid%3D0000F032%252…
25.11. 2010 vastatussa kysymyksessä oli lähteitä liittyen torppareihin ja torpparilaitokseen yleensä. Alla on joitakin lähteitä, jotka liittyvät Sysmän historiaan, kartanoihin ja torppareihin. Voit pyytää kirjoja kaukolainaksi oman lähikirjastosi kautta:
- Stjernvall-Järvi, Birgitta, Virtaan kartanot Sysmän kartanoyhteisössä 1800-luvulla (1995)
- Suvanne, Em., Sysmän historia nykyaikaan asti (1912)
- Juvelius, Einar W., Sysmän pitäjän historia (1927)
- Ticcander, Michael, Sysmän pitäjä 1792: Maantieteellinen ja historiallinen väitöskirja Sysmän pitäjästä (1942)
- Stjernvall-Järvi, Birgitta, Kartanoelämää Itä-Hämeessä (2009)
- Stjernvall-Järvi, Birgitta, Kartanoarkkitehtuuri osana Tandefelt-suvun elämäntapaa (2007)
Tuulikki on peräisin Kalevalasta. Kansanrunoissa se esiintyy Tapion tyttärien nimenä, Tellervon kanssa vaihdellen tai rinnan. Elias Lönnrot käytti Tuulikkia jo 1840-luvulla. Ristimänimenä Tuulikki tuli käyttöön 1900-luvun alussa ja on ollut 1930-1960 luvulla yleisimpiä naisen nimiämme.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet.
Pääkirjastossa on mahdollisuus lukea Helsingin Sanomien ja useiden muidenkin sanomalehtien vanhoja numeroita mikrofilmeiltä. Mikrofilmeistä voi ottaa kopioita, mk 5,-/kpl.
Kyseessä on tosiaan juhlaraha, ei normaaliin rahaliikenteeseen tarkoitettu kolikko. Sen arvo ei kuitenkaan näytä juuri ajan myötä nousseen, pikemminkin päin vastoin. Tutkimissani verkkokaupoissa sen myyntihinta on yleensä 5-10 euron tietämissä (ks. esimerkiksi http://www.antiikinvuoksi.fi/product/15501/juhlaraha-50-markkaa-1981--p…, http://www.kerailyraha.fi/verkkokauppa/shop.php?sivu=tuote&tuoteid=19237, http://www.jncoins.com/product/7/50-markkaa-1981--presidentti-uk-kekkon…-). Kolikon hintaa selittänee sen suuri painosmäärä, peräti puoli miljoonaa kappaletta.
Heikki Poroila
Kelanauhurin lainaaminen tai kelanauhojen kuuntelupaikan löytäminen saattaa osoittautua vaikeaksi. Ainakin soittokierros pääkaupunkiseudun äänitearkistoihin ja joihinkin äänitealan yrityksiin osoittautui tuloksettomaksi sikäli, ettei ainakaan näissä paikoissa ollut mahdollista kuunnella omia kelanauhoja eikä henkilökunta myöskään tiennyt missä tällainen mahdollisuus olisi tarjolla.
Soittaessani Yleisradion äänitearkistoon minut ohjattiin edelleen tv-arkistoon, jonne otin yhteyttä sähköpostitse kyskymyksenne tiimoilta. Vastauksen saatuani otan teihin sähköpostitse yhteyttä.
Pääkaupunkiseudulla ainakin Diginord -niminen yritys digitoi kelanauhoja uudenaikaisempaan formaattiin, jolloin niitä olisi mahdollisuus kuunnella. Maksutonta tämä...
Kysymäsi laulun nimi on Laulan opettajistani. Sen on säveltänyt Ilkka Kuusisto, kuten arvelitkin, mutta se ei ole osa laajemmasta teoksesta vaan erillinen kuorolaulu.
Nuotti ja/tai cd-levy/c-kasetti/LP-levy löytyy joistakin kirjastoista Suomessa ja ne ovat saatavissa kaukolainaksi oman kirjastosi kautta. Internet-sivulta monihaku.kirjastot.fi voit itsekin katsoa, miltä äänitteiltä ja mistä kirjastoista laulu löytyy.
Ilmeisesti ainoa "virallinen" lähde suomalaisille käännöksille on Pääesikunnan koulutusosaston julkaisu: Englanti-suomi-englanti sotilassanasto ja lyhenteet (1992). Sanastosta löytyy myös vanhempi versio vuodelta 1978.
Tehtävänimekkeiden kääntäminen on ongelmallista, koska kaikka toimintoja ei ole Suomen puolustusvoimissa. Termien kääntämistä voi yrittää selvittämällä toiminto ja tehdä siitä päätelmät vastaavasta suomenkielisestä toiminnosta.
Yksi lähde USA:n termeihin voisi olla:
Schading, Barbara: A Civilians Guide to the U.S. Military. (2007).
Internetistä löytyy runsasti lähteitä:
Suomalaiset sotilasarvot eri kielillä (Teekkarireserviläiset - TERES ry)
http://www.teres.fi/toiminta/koulutus/sotilasarvot.html
The International...
Kyseinen kappale on nimeltään Jääkukkia. Kappaleen on säveltänyt Lauri Lindström ja sanoittanut Martti Jäppilä. Kappaleen on levyttänyt ainakin Dallape orkesteri vuonna 1932.
Kappaleen sanat löytyvät mm. Suuresta toivelaulukirjasta, osasta numero 9. Kirja löytyy useista Tampereen kaupunginkirjaston toimipisteistä, esim. pääkirjaston musiikkiosastolta.
Kappaleen sanat alkavat näin:
"Talvi-illoin akkunaan jäiset liljat kirkkainaan oudon kukkamaailman luo..."
Ensimmäisessä säkeistössä lauletaan myös näin:
"Kaiken muun voi viedä halla, mutta illoin akkkunalta jäiset liljat kukkii vaan ..."
Kyseessä lienee ”Raikulipojat lennossa”, jota on esitetty Suomen televisiossa toosa.com –televisiosarjasivuston mukaan ainakin vuosina 1982-83. Sarja sijoittui Tyynellemerelle, missä majuri Gregory ”Pappy” Boyington johti laivaston lentäjäjoukkuetta toisen maailmansodan aikana. Boyingtonia esitti Robert Conrad. Corsair-koneilla lentäneet lentäjät olivat sarjan nimen mukaisesti vallattomasti käyttäytyviä kapinoitsijoita. Alkuperäinen sarja esitettiin Yhdysvalloissa NBC-kanavalla vuosina 1976-78 nimellä ”Baa Baa Black Sheep” (tunnetaan myös nimellä ”Black Sheep Squadron”). Sarjan pilottijakso on ilmestynyt itsenäisenä televisioelokuvana nimeltä ”The Flying Misfits”.
Tietoja sarjasta englanniksi Wikipediassa: http://en.wikipedia.org/wiki/...
Yhtään suomenkielistä nettiopetussivustoa emme onnistuneet löytämään. Alla linkki englanninkieliseen, alkeista lähtevään kurssiin:
http://www.langintro.com/kintro/
Koreaa voi opiskella myös esim. kulttuurikeskus Caisassa. Tämänkeväinen kurssi on jo päättynyt, mutta kannattaa kysellä syksyn kursseista Caisasta. Kurssit ovat maksuttomia ja kaikille avoimia. Kurssi- ja yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.caisa.fi/kurssit/kielet
