Venäläinen säveltäjä Jevgeni Rodygin sävelsi Mihail Pilipenkon runon "Уральская рябинушка" eli "Uralskaja rjabinuška" vuonna 1953. Siitä tuli nopeasti hyvin suosittu, joten todennäköisesti se myös julkaistiin Neuvostoliitossa sekä nuottina että äänitteenä jo 1950-luvulla.
Suomessa laulu julkaistiin nuottina ja äänitteenä (Seija Järvinen solistina) vuonna 1961. Suomalaiset sanat kirjoitti Sauvo Puhtila eli Saukki salanimellä Veikko Vallas. Tuohon aikaa tämä ja monet muut venäläisten säveltäjien teokset esiintyivät meillä usein "kansanlauluina", koska Neuvostoliitto ei ollut liittynyt kaikkiin kansainvälisiin tekijänoikeussopimuksiin. Nykyään laulun säveltäjä on sentään saanut jo ansaintsemansa kunnian.
Heikki Poroila
Lastenrunokokoelmissa Pikku Pegasos ja Suomen lasten runotar on omat osastonsa
kirjoja, lukemista ja oppimista käsitteleville runoille. Pikku Pegasoksessa osaston nimi on Riisin raasin rusina, kirjoja on tusina (s.163-174) ja Suomen lasten runottaressa Opi sinä kirjaimet (s.145-160). Kari Aronpuron teoksessa Kirjaimet tulevat on upea runo lukemaan oppimisesta: Nyt on ylevä hetki.
Asuntoauton pysäköinnistä ja parkkisakoista tiedetään Liikenneturvassa, katso www.liikenneturva.fi. Liikkenneturvan kotisivulla on välilehti nimeltä Kysyttyä, jossa on lomake kysymyksen esittämistä varten. Heiltä on kysytty samantyyppinen kysymys pysäköinnistä. Liikenneturvasta vastattiin, että tieliikennelaissa määrätään, että pysäköinti on kiellettyä pysäköintipaikan vieressä tai merkityllä pysäköintipaikalla niin, että ajoneuvo ja osittain merkityn paikan ulkopuolelle. Jos maksullisella parkkialueella pysäköi auton osittainkin kahteen ruutuun, on maksettava kahden ruudun "vuokra".
Tieliikennelaki löytyy osoitteesta www.finlex.fi säädösmuutosten hakemistosta, säädöksen numero on 267/1981.
Teoksessa Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus 2007)kerrotaan, että: Asser on hepreaa ja sen merkitys on "minä onnellinen". Nimi on tuttu Raamatusta, jossa Asser oli patriarkka Jaakobin poika. Asseria on tavattu Suomessa etunimenä jo 1600-luvulla ja almanakassa se on ollut vuodesta 1995. Nimestä tavataan myös harvinaisempi, suomalainen muoto Asseri. Asser ei ole maassa kovin yleinen nimi, sillä sen sai viime vuosisadalla n. 3600 poikaa. Eniten vetovoimaa nimellä oli 1920-30-luvuilla. 2000-luvun alkuvuosina se on annettu parikymmentä kertaa vuosittain. Lempinimiä: Ake, Asko, Asse, Assi.
Laulun nimi on "Jotkut päivät on kultaa" ja se on alunperin käännöskappale. Alkuperäinen nimi on "Some days are diamonds (some days are stone) ja säveltäjä ja sanoittaja Dick Feller. Suomenkieliset sanat on tehnyt Pekka Myllykoski ja kappaletta esittää yhtye Freud Marx Engels & Jung. Sanat lauluun löytyvät nuotista "Yhteislauluvihko II", joka löytyy Turun musiikkikirjastosta.
Teoksessaan Sukunimet Pirjo Mikkonen kirjoittaa, että nimiryhmä Kemppainen, Kemppinen ja Kemppi voivat juontua ruotsalaisesta henkilönnimestä Kämpe (soturi, sankari). Toinen mahdollinen selitys on pienen hyönteisen nimitys kempas, kemppainen, kemppi.
Kirjastokortti on henkilökohtainen, joten sillä saa periaatteessa lainata vain kortin omistaja. Omistaja voi antaa kuitenkin toiselle henkilölle valtakirjan, jolla voi varaukset lainata. Valtakirjasta täytyy käydä ilmi, kenelle lupa on annettu ja mihin asiaan siinä annetaan lupa.
Helpoimmin lainaaminen onnistuu siten, että varausten noutaja lainaa varaukset omalle kortilleen. Se ei kuitenkaan onnistu lainausautomaatilla vaan ainoastaan asiakaspalvelutiskillä. Silloin ei tarvita valtakirjaa.
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j… löytyy lisää tietoa Helmet-kirjastokortista, joskaan valtakirjakäytännöistä siellä ei mainita.
Tanja on lyhennelmä venäläisperäisestä nimestä Tatjana, joka on puolestaan Tatianuksen sisarnimi. Ortodoksisessa kirkossa Tatjana on marttyyripyhimys, joka hoiti sairaita ja auttoi köyhiä. 1970-luvulla Tanja oli Suomessa yksi muotinimistä, ja se on käytössä myös Ruotsissa ja Saksassa. Samasta kannasta ovat lähtöisin myös nimet Taina ja Taija.
Tiedot löytyvät teoksista: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (1999); Vilkuna, Kustaa: Etunimet (2005).
Heikki Paunosen kirjasssa Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii : Stadin slangin suursanakirja (WSOY 2000) kerrotaan kysymistäsi sanoista seuraavaa:
dissaa = osoittaa epäkunnioitusta
feidaa = 1. sotkea, sekoittaa värejä 2. häivyttää ääntä 3. jättää tulematta sovittuun tapaamiseen, pettää odotukset, suhtautua hällä väliä tyyliin sovittuihin asioihin ja tehtäviin 4. tyriä, epäonnistua 5. sumentaa tai pimentää
feidaus = 1. häivytys, sävyliukuma 2. äänen häivytys 3. oharien tekeminen, jättäminen tulematta sovittuun tapaamiseen, tehtäviensä laiminlyöminen
dumppaa = 1. myydä alle käyvän hinnan 2. lyödä 3. haista 4. heittää pois, ulos, erottaa joukosta
Vaikuttaisi siis siltä, että feidaaminen voi olla dissaamista ja feidaamiseen voi kuulua jossain...
Poliitikko Väinö Tanner sai vaimonsa Linda Tannerin kanssa peräti kahdeksan lasta ja lukuisia lapsenlapsia(lapsia). Ulkoministeriön erityisedustaja Jussi Tanner ei kuitenkaan tiettävästi ole yksi heistä, eikä muutakaan tietoa sukulaisuudesta valitettavasti löytynyt. Väestötietoviraston sukunimitilaston mukaan Suomessa on tällä hetkellä noin tuhat ihmistä, joiden nykyinen tai entinen sukunimi on Tanner.
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja kertoo Anne -nimestä seuraavaa: Annan rinnakkaismuoto, suosittu erityisesti englantilaisella kielialueella. Suomen almanakassa 9.12. v:sta 1973, samana päivänä ruotsinkielisessä almanakassamme. Mainitaan myös Suomen ortodoksisessa kalenterissa viittauksella Annaan.
(Anna, kreikkalainen muoto heprean sanasta hannah, armo)
Lydia (kreik. vähä-aasialaisesta Lydian maakunnasta syntyisin oleva), rinnakkaismuoto useissa kielissä Lidia, Uuden testamentin mukaan ensimmäinen apostoli Paavalin kastama eurooppalainen kristitty, purppurakauppias Lydian maakunnan Tyatirasta, joka asui Filippissä Makedoniassa (Apt. 16:13-15, 40). Katolisessa kirkossa häntä on muistettu 3.8. Suomen almanakassa nimi on ollut 23.5. v...
Oletko lukenut myös nämä uudemmat Englundin teokset:
Menneisyyden maisema, 2009 / Sodan kauneus ja kauheus - 215 lyhyttä lukua ensimmäisestä maailmansodasta, 2007 ja Kuningatar Kristiina - elämäkerta?
Kleinilta on muuten suomennettu myös nämä teokset: Tuhokapitalismin nousu (2008) ja Vastarintaa ja vaihtoehtoja (2003), ovatko ne jo tuttuja teoksia?
Kysymyksessä mainittu Diamond on saanut arvostetun Pulizer palkinnon (yleinen tietokirjallisuus). Ehkä toiset hyvät kirjat löytyvät alla olevasta, toisten Pulizer -voittajien ja finalistien joukosta. Kokeile Helmet -haussa http://www.helmet.fi onko teos suomennettu. Esim. vuoden 2000 palkintofinalistin Brian Greenen teos löytyy suomennettuna kirjastoissa: Kosmoksen rakenne : avaruus, aika ja...
Totuuden muuttuvaisuutta ja "naisellisuutta" käsittelee päätössäkeistössään Unto Kupiaisen kokoelman Peeveli ja peipponen (1958) runo Oppineen herran hautajaiset:
Totuuskin on matkustavainen
levoton sielu ja sen lajin nainen,
jolla on monta ylkää.
Eikä se ketään hylkää.
Lihoo vain tahi laihtuu,
aina kun sulhanen vaihtuu.
Adolf Ehrnroothin leski Karin Birgitte on kreivin tytär ja perinyt näin arvonimen itselleen. Yleensä arvonimen menettää avioiduttaessa. Tanskan kuningashuone voi kuitenkin myöntää poikkeuksen arvonimen säilyttämiseksi avioitumisenkin jälkeen, kuten hänen tapauksessaan on käynyt.
Lähde:
Tanskan suurlähetystö
Henna on kutsumamuoto Johannasta ja myös Helenasta. Myös Henriikka ja Henrietta ovat Hennan kantamuotoja. Nimien alkuperistä kertovat mm. teokset Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999) ja Kustaa Vilkuna, Etunimet (1996). Lisää löydät esim. Riihimäen kirjaston verkkokirjastosta asiasanalla etunimet.
http://194.137.230.34:8005/Intro?formid=find2
Sana henna puolestaan tarkoittaa Afrikassa ja Aasiassa kasvavaa hennapensasta, jonka versoista saadaan hiustenkin värjäykseen sopivaa väriainetta. Suomalaisen etunimen merkitykseen tällä ei kuitenkaan ole yhteyttä.
Sarjanumero viittaa Singerin malliin 66K vuodelta 1926. Sitä valmistettiin 100 000 kpl. Mallia 66 valmistettiin useiden vuosikymmenien ajan, ja sitä pidettiin aikanaan insinööritaidon mestarinäytteenä. Koneessasi on "Lotus Flower" (lootuksenkukka) -niminen koristelu.
Singer 66K -ompelukoneita on ebay-sivustolla myynnissä useita, ja pyyntihinnat ovat noin 100 eurosta ylöspäin. Koneen kunto luonnollisesti vaikuttaa arvoon huomattavasti.
Singer-ompelukoneiden sarjanumerot: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y…
Tietoa Singer 66K -mallista: https://www.singersewinginfo.co.uk/66/
Linkki ebayhin: https://www.ebay.com/b/singer-66k/bn_7024958466
Työ -sanalla on varma etymologinen vastine kaikissa lähisukukielissä sekä mordvassa, esim. karjalan "työ", vepsän "t*ö" tarkoittaa pellavaa, joka on
muokkausvaiheessaan tai valmiiksi muokattu. Vatjan ja viron kielissä on "töö", liivin kielessä "tie" ja ersämordvan kielessä t*ev.
Työ -sanan alkuperäiseksi asuksi on rekonstruoitu *tewe.
Levikkinsä suppeudesta huolimatta "työ" on yleensä katsottu vanhaksi ja omaperäiseksi sanaksi, mutta sille on ehdotettu myös germaanista lainaetymologiaa, jonka mukaan se juontuisi kantaverbistä *tew-. Lähtömuodoksi sopivaa substantiivia ei germaaniselta taholta ole kuitenkaan osoitettavissa, sellainen voidaan ainoastaan olettaa. Suomen kirjakielessä "työ" on esiintynyt Agricolasta alkaen.
Agricolalla on myös...
Elsa, joka tunnetaan meillä jo 1700-luvun lopulta, on alkuaan saksalainen lyhentymä Elisabetista. Suomessa Elsaa on lisäksi käytetty Elisan kutsumamuotona. Katolinen kirkko tuntee monta Elisabet nimistä autuutettua ja pyhimystä, joista meidän almanakkaamme nimen on tuonut 17.11. v.1231 nuorena kuollut ja myöhemmin pyhimykseksi julistettu Unkarin kuninkaan tytär Elisabet Thüringeniläinen. Tellervo on Kalevalan nimistöä, alkuaan ilmeisesti alkusoinnun synnyttämä naispuolinen vastine Pellervolle. Kalevalassa Tellervo oli "Tapion neiti", metsän haltija, kultahiuksinen neito, joka kaitsi Tapion karjaa. Lähteet: Lempiäinen, Pentti : Nimipäiväsanat (1983) ja Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja (1999) sekä Vilkuna, Kustaa : Etunimet (1990).
Viia on kutsumanimi monesta -fia-loppuisesta etunimestä, kuten Sofia, joka tarkoittaa kreikaksi viisasta.
Lähtökohtanimenä on mainittu myös Aadolfiina, Serafiina, Olivia tai Fiia ja Fiina.
Viia nimeä on annettu tasaisesti koko 1900-luvun ajan, 70 kertaa.
lähteet: Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi ja
Nummelin, Juri: Eemu, Ukri, Amelie: 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä
