Koskenniemen neljäs runokokoelma Sydän ja kuolema ilmestyi vuonna 1919. Sitä edelsi runoilijan tulevan puolison Vieno Pohjanpalon kohtaaminen Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan promootiossa saman vuoden toukokuussa. Koskenniemi tapasi Pohjanpalon ensimmäisen kerran keväällä 1917. Seurustelu ei kuitenkaan vielä tässä vaiheessa virinnyt - eikä vielä seuraavanakaan vuonna, vaikka syksyllä 1918 Koskenniemi Vienon muutaman kerran osakunnan tilaisuuksista kotiin saattelikin.
Toisaalta Sydän ja kuolema -kokoelman kirjoittaminen ja viimeistely ajoittuu Koskenniemen ja Anna-Maria Tallgrenin "ystävyyden vuosiin", niin kuin Tallgren-tutkija Tellervo Krogerus ajanjaksoa 1917-24 nimittää. Kriitikon ja runoilijan suhde oli alkanut sotaisasti...
Useimmiten huvipuistoihin työllistynee vain kesäkaudeksi, mutta Ammattinetti-sivuston mukaan mm. hallinnolliset ja tekniset tehtävät työllistävät myös muina vuodenaikoina. Voi olla myös puistoja, jotka ovat auki ympäri vuoden.
Ammattinetti-sivustolta lisää tietoa alasta:
http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/23/4/2324f0b50a653446007cc6a40dc90b6a;jsessionid=2F24328BB98533EA918A57C2779C5C01
Muissa Espoon kirjastoissa ei ole laserleikkuria. Helsingin Oodi-kirjastossa tällainen on:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi/Kaupunkiverstas/Oodin_toinen_kerros_on_tekemisen_tila(176795)
Runon on kirjoittanut Aila Saastamoinen. Se löytyy vuonna 1975 julkaistusta satukirjasta Kultaisilta vuorilta.
Saimme tämän tiedon lukijaltamme, kiitos tunnistusavusta!
Varmennekortin voi parhaiten testata sen julkisen palvelun avulla, joka on myöntänyt / toimittanut varmennekortinkin. Esimerkiksi väestörekisterikeskus tarjoaa maksutta mPollux Digisign Client -kortinlukijaohjelmiston myöntämiinsä henkilövarmenteisiin. Katso lisää https://vrk.fi/kortinlukijaohjelmisto
Agricola on kääntänyt Uuden testamentin ja se alkaa näin:
Se Wsi Testamenti . 1548 .
Alcupuhe sen wdhen Testamentin päle .
NInquin se VANHA TESTAMENTI yxi Ramattu ombi / iossa Jumalan Laki / ia kesky on kirioitettu / ia ne Teghot seke quin tapactunuet ouat / nijlle iotca ne samat Jumalan Lait pitenyet ouat ette ei pitänyet
Teksti löytyy verkosta kotimaisten kielten keskuksen Vanhan kirjasuomen korpuksesta, http://kaino.kotus.fi/korpus/vks/meta/agricola/agri2ut1_rdf.xml
CD-levylle poltettuja mp3-tiedostoja voi toistaa kaikilla tietokoneilla, joissa on CD- tai DVD-asema. Perinteisistä CD-soittimista vanhemmat mallit eivät tosiaankaan tunnista MP3-levyjä, mutta mikä soitin on riittävän uusi, selviää vain tutkimalla omassa käytössään olevaa CD-soitinta, jossa yleensä kerrotaan, mitä kaikkia tallenteita se toistaa.
Mikään "kodinkone" ei näitä levyjä siis toista, tarvitaan joko tietokoneen asema tai suhteellisen uusi CD-soitin. Myöskään ns. perinteiset mp3-soittimet eivät tähän tarkoitukseen sovi, koska niitä ei ole tarkoitettu CD:lle poltettujen tiedostojen toistamiseen eikä niissä ole CD-asemaa.
Heikki Poroila
Ei löydy "Chopinin Spring Waltzia", koska kyseessä ei ole ollenkaan Chopinin sävellys, vaan ranskalaisen viihdesäveltäjä Paul de Sennevillen vuonna 1979 säveltämä Mariage d'amour ("Marriage of love"). Kappale on tullut tunnetuksi Richard Claydermanin esittämänä. Myös pianisti George Davidson on esittänyt sävelmää ja joku tämän esityksern YouTubeen ladannut käytti siinä yhteydessä virheellistä tietoa Chopinista ja "Spring Waltzista". Näin virhe on levinnyt laajalle ja tuskin katoaa internetistä koskaan.
Tämä Sennevillen sävelmä löytyy mm. seuraavilta nuottialbumeilta: Clayderman: Creative keyboard http://luettelo.helmet.fi/record=b1015510~S9*fin ja I can play that Richard Clayderman http://luettelo.helmet.fi/record=b1039257~S9*fin.
Heikki...
Hei!
Kannattaa tutustua ensin hakuteoksiin, joissa esitellään suomalaisia (nyky)kirjailijoita. Tässä linkki Pekka Tarkan kirjan Suomalaisia nykykirjailijoita tietoihin. Antti Tuurin teokset saat myös Keski-kirjastojen verkkokirjastosta (www.keskikirjastot.fi). Kirjoita hakukenttää Antti Tuuri ja rajaa tekijät Antti Tuuri. Teosten nimestä pääset teostietoihin. Tutustu asiasanoihin, niistä saat jo käsityksen millaisia sisältöjä Antti Tuurin kirjoittamissa kirjoissa on. Tässä linkki Tuurin Pohjanmaan teostietoihin. Jos tulet tekemään esitelmää kirjastoon, voit kysyä lähteitä ja neuvoa meiltä kirjastosta.
Google Scholarin avulla voi etsiä tieteellisiä julkaisuja. Suuren osan julkaisuista voi lukea verkosta. Artikkelit ovat tutkimuksia ja...
WSOY on julkaissut sarjaa nimeltä Maailman suurromaaneja, joista vanhimmat ovat 1940-luvun lopulta ja uusimmat painokset 2000-luvun alusta. Esim. vuoden 1966 painos Emily Bronten romaanista Syrjästäkatsojan tarina kuuluu sarjaan. Alla olevan Antikvaari-sivustosta käy ilmi, että yksi sinä vuonna julkaistuista kirjoista on kuvauksesi kaltainen, yhdessä on eri kuva ja teksti Maailman suurromaaneja ja yksi on kansipaperillinen:
https://www.antikvaari.fi/haku.asp?tekija=bronte&nimi=syrj%E4st%E4katsojan+tarina&isbn=&tryhma=0&myyja=0&kieli=suomi&aika=&stype=full&Submit=%A0Hae%A0
Myös kirjastomme varastossa on joitakin kuvaamasi näköisiä kirjoja. Niissä ei ole merkintää siitä, että kirja kuuluisi johonkin sarjaan...
Grimmin veljesten sadussa Die Bremen Stadtmusikanten toistuu samankaltainen lause muutaman kerran, mutta ainakaan kirjastossa olevassa painoksessa ei juuri kysymässäsi muodossa, vaan näin:
- "Geh mit uns und lass dich auf bei der Musik annehmen…"
- "Geh mit uns nach Bremen, du verstehst dich doch auf die Nachtmusik…"
- "Wir gehen nach Bremen, etwas Besseres als Tod findes du uberall…" (Die Bremer Stadtmusikanten / Brüder Grimm, 1995)
Bremenin soittoniekat : Grimmin satu (1974) - painoksessa suomennokset menevät näin:
- "Tiedätkö mitä, aasi sanoi, voisit lähteä minun mukaani. Olen menossa Bremenin kaupungin soittoniekaksi. Varmasti sinäkin tulisit toimeen musikanttina."
- "Lähde kanssamme Bremeniin. Sinähän osaat pitää yökonsertteja...
En löytänyt täsmällistä EU:n säädöstä tästä asiasta (sellainen oletetettavasti on ja uskoisin merkintätavan olevan juuri siitä seurausta). Minusta 0 on erittäin merkitsevä ja kiistaton numero. Tässä tapauksessa se on ilmoitus ja sitoumus, että tuote ei sisällä hitustakaan laktoosia. Purkin kyljessä oleva iso teksti "Laktoositon" on mainosilmaisu, kun taas "laktoosia 0 g" on täsmällinen ilmaisu siitä, että tuote ei sisällä laktoosia. Kuten totesin, mitä todennäköisimmin juuri EU:n jokin säädös edellyttää, että asia ilmaistaan näin täsmällisesti eikä vain yleisenä mainosilmaisuna. Voihan sitä turhanakin pitää, mutta tuskin disinformaatiota eli vääränä informaationa - paitsi jos siinä sitten onkin hitunen laktoosia jostain tulleena.
Heikki...
Kirjailijan muistelmissaan Waltari luonnehtii itseään "sukurasituksen vaivaamaksi periodijuopoksi". Sukurasituksella hän viittaa alkoholin siivittämänä villiä ja levotonta elämää viettäneeseen äidinisäänsä: "Tältä taholta meille on jäänyt sukurasitusta, josta varsinkin vanhempi veljeni, mutta myös minä olemme kärsineet. -- Sen sijaan luulen, että kertomukset hänen vaiheistaan omien kokemusteni ja alkoholiperiodieni jälkeen auttoivat minua selvittämään, mistä osaltaan minullekin oli tullut tämä sukurasitus -- ." (s. 16-17)
Kirjailijan ajoittaisen alkoholismin alkupistettä on perin vaikea määrittää; jossakin mielessä se tuntuu häntä vaivanneen koko aikuisiän, aina kieltolain leimaamista nuoruusvuosista lähtien. Jo Waltarin 20-vuotiaana...
Kaukopalvelu on yksi keskuskirjastotehtävistä. Lisäksi Helsingin kaupunginkirjasto hoitaa keskitetysti koko Helmet-alueen lähettävän kaukopalvelun.
Vuosaaren kirjaston kohdalta ei löytynyt eksakteja tietoja lähetetyistä ja saaduista kaukolainoista. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta sen sijaan löytyi ajan tasalla olevia tilastoja.
Yksittäisiä kaukolainoja lähetettiin Helmet-kokoelmasta 4599 kpl vuonna 2017 eli 32 vähemmän kuin vuonna 2016. Omien asiakkaiden pyynnöstä lähetettiin 1085 tilausta, , 25 vähemmän kuin vuonna 2016. Suurin osa tilauksista lähetettiin kotimaisiin kirjastoihin. Näistä saatiin lainoina tai kopioina 1038.
Yksittäisiä kaukolainoja lähetettiin Helmet-kokoelmasta 6531 kappaletta (luku sisältää myös...
Kaikki kolme kieltä kuuluvat slaavilaisten kielten itäslaavilaiseen ryhmään. Näiden kielten puhujat ymmärtävät toisiaan jokseenkin vaivatta. (Lähde: Jaakko Anhava, Maailman kielet ja kielikunnat, s. 79)
Englannin kielessä suomen 'pääkallonpaikkaa' vastaavat sanakirjojen mukaan esimerkiksi nerve centre ja headquarters, ellei sitten puhuta raamatullisesta pääkallonpaikasta Golgatasta, jonka englanninkielinen vastine on kirjaimellisempi the Place of the Skull. 'Kampata' on (to) trip (someone) up ("This was after Tommy tripped him up as he was about to score." - Markus Zusak, The book thief)
Häme-Wikin https://www.hamewiki.fi/wiki/Mommilan_kartano sivuilta löytyy tieto, että kartano on nykyään yksityisomistuksessa. Omistajan nimestä ei valitettavasti löytynyt tietoa.
Silmien värin periytyvyyteen vaikuttaa useampi geeni, joten asia ei ole aivan yksinkertainen:
https://peda.net/vierema/vierem%C3%A4nlukio/oppiaineet2/biologia/biologia/symbioosi2-2015/symbioosi2-090115/1uop
Seuraavan kaavion mukaan ruskeasilmäinen ja sinisilmäinen voivat saada vihreäsilmäisen lapsen:
https://www.quora.com/How-can-blue-and-brown-eyed-parents-create-a-green-eyed-child
Muumithan eivät ole ihmisiä, joten ei oikeastaan voida sanoa, että perinnöllisyys muumeilla toimisi samoilla lainalaisuuksilla kuin ihmisillä. Toisaalta minusta näyttää, että suuressa osassa alkuperäisiä Tove Janssonin kuvituksissa alunperin muumeilla on kaikilla mustat silmät, tosin Vaarallinen matka -kirjan kuvituksissa sekä Muumipapalla että Muumilla on...
Tähän kysymykseen on aiemmin vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla 11.7.18.
Ohessa kopio vastauksesta: Siskon lapselle olet täti, siskon lapsenlapselle isotäti ja siskon lapsenlapsenlapselle isoisotäti.
Löysin saman vastauksen myös netistä googlaamalla, joten olet isotäti.
Nykysuomen sanakirja ja Kielitoimiston sanakirja tuntee sanalle vepsä vain merkityksen vepsäläisten kielen nimenä. Kaisa Häkkisen kirjassa
Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa vepsä sanaa ja johdannaisia on käytetty vepsäläisten asuinsijojen määrittelyyn. (s.180) Suomenkielen etymologisen sanakirjan mukaan vepsä on vepsäläisten käyttämän kielen nimi.
