Varmasti tuollaisiakin palveluja löytyy.
Parhaimman asiatuntija-avun saat soittamalla Espoon seniorineuvontaan Nestoriin tai lähettämällä heille sähköpostia.
nestori@espoo.fi ja arkisin klo 9–15 puh. 09 816 33 333.
Rautatienkadun itäpuolella tontilla 176-1 osoitteessa Satakunnankatu 1 (myöhemmin Postikatu 1) vuosina 1967-89 toiminut Valion sulatejuustotehdas rakennettiin alun perin Valion Tampereen meijeriksi. Valio oli perustanut sivukonttorin kaupunkiin vuonna 1919 ja sen oma meijerirakennus valmistui rautatiealueen rajalle vuosina 1927-28. Valio luopui meijeritoiminnasta Tampereella 1959, jolloin Osuuskunta Maito-Pirkka perustettiin. Maito-Pirkka oli vuokralla Satakunnankadulla kahden ja puolen vuoden ajan, kunnes osuuskunnan uusi meijeri Nekalassa aloitti toimintansa. Satakunnankadun tilat luovutettiin takaisin Valiolle.
Meijeritoiminnan lopettamisen jälkeen Valion omaa tuotantoa Satakunnankadulla jatkoi vielä jäätelötehdas, jonka toiminta...
Pentti Airion ja Sakari Viinikaisen teoksessa "Etulinjassa itään ja länteen: Kouvolan seudun sotilashistoria 1400-luvulta 2000-luvulle" (2011) esitellään sivuilla 177-178 varsin kattavasti Kouvolan seudun sotasairaalat:
Jo talvisodassa Kymin ammattikoulun tiloissa Kuusankoskella toimi 11. Sotasairaala.
Jatkosodan alkaessa kesäkuussa 1941 perustettiin 13. Sotasairaala ensin Lapinjärvelle, mutta se siirrettiin vain muutaman viikon jälkeen Kuusankoskelle Kymin ammattikoululle, kuten Kotkassa toiminut Viipurin lääninsairaalakin. Erillisiä hoito-osastoja hajautettiin myös Kuusankosken Keskuskansakoululle ja Pilkan koululle.
Lokakuussa 1941 13. Sotasairaala siirrettiin lähemmäksi rintamaa Viipurin lääninsairaalan entisiin tiloihin. Kesäkuussa...
J. L. Runeberg kirjoitti runon Vårt land vuonna 1846. Suomenkielisen Maamme-laulun sanat perustuvat vuoden 1867 käännökseen.
Vårt land löytyy venäjäksi kirjasta
Runeberg, Johan Ludvig: Izbrannojehttps://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1702389 .
Tämä A. Blokin runokäännös ei kuitenkaan välttämättä ole täsmälleen samanlainen kuin laulettava suomen- tai ruotsinkielinen versio. Tätä en valitettavasti pysty venäjää taitamattomana arvioimaan.A. Blokin käännös löytyy myös Wikipediasta:https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%93%D0%B8%D0%BC%D0%BD_%D0%A4%D0%B8%D0%BD%D0%BB%D1%8F%D0%BD%D0%B4%D0%B8%D0%B8Venäjänkielisestä levytyksestä en onnistunut löytämään tietoa.
Lähteitä:https://fi.wikipedia.org/wiki/Maammehttps://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/...
Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä määrää, että muista painotuotteista kuin pienpainatteista ja sanomalehdistä täytyy luovuttaa kuusi kappaletta. Velvollisuuteen on kuitenkin mahdollista hakea 24 §:n mukaan helpotusta tai jopa vapautusta. Se tehdään osoitteesta https://www.kansalliskirjasto.fi/sites/default/files/atoms/files/helpotusanomuslomake_fi.pdf löytyvällä lomakkeella.
Yleisesti vapaakappaleiden luovutusvelvollisuudesta löytyy tietoa vapaakappaletoimiston sivuilta osoitteesta https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappaletoimisto. Edellä mainittu laki löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071433. Periaatteessa luovutusvastuussa on valmistaja eli paino, mutta ulkomailla painetut...
Varmaan kyse on vain siitä, mitä on tottunut katselemaan ja tunnistamaan.
Esimerkiksi univormupukuiset ihmiset näyttävät monista hyvin samanlaisilta, mutta itse univormua käyttävät erottavat kaltaisensa tarkasti. Samoin vauvat näyttävät vieraan silmin samankaltaislta, mutta ovat läheisilleen selvästi itsensä näköisiä.
Kyse voi olla myös siitä, miten olemme tottuneet muita huomioimaan. Monesti palveluammattilaiset esim. tarjoilijat, myyjät ja hoitohenkilökunta jäävät niin vähälle huomiolle, että hetken päästä heitä on vaikea erottaa toisistaan. https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/yle-testasi-toimittaja-paasi-sisaan-muun-muassa-suomen-pankkiin-nayttamalla-tikkaita-kulunvalvonnassa/800385/
Paitsi tottumattomuudesta ja voi kasvojen...
Varmistin Talon-sarjaa aiemmin julkaisseelta HarperCollins Nordicilta, ettei suunnitelmissa ole suomentaa Infernoa. Toisinaan sarjan suomentaminen saatetaan jättää kesken.
Pistokärpäset ovat tosiaan hankalia verenimijöitä. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/karpaset/3268886
Terveyskirjastossa kerrotaan näin: "Suomessa kotoperäisiä niveljalkaisten välittämiä, kliinisesti merkittäviä infektioita ovat etenkin puutiaisten levittämät Lymen borrelioosi ja puutiaisaivokuume, hyttysten sekä joskus puutiaisten, mäkäröiden tai paarmojen levittämä jänisrutto ja loppukesän hyttyslajien levittämä pogostantauti eli nivelrokko."
https://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo99629.pdf
Joskus jänisrutto ja bogostan tauti yltyvät pieneksi epidemiaksi. Onneksi näin tapahtuu hyvin harvoin. https://yle.fi/uutiset/3-8361961
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005215414.html
Kyseessä voisi olla hyvinkin hirvikärpänen. Sillä on todellakin imukärsä, jolla se imee verta hirvestä. Osoitteesta http://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/ulkohyonteiset/pistavat_hyonteiset/hirvikarpanen.html voit katsoa kuvan, jos huomaamasi hyönteinen näyttää tuollaiselta.
Ruotsalaisilta nettisivuilta käy ilmi, että kyseessä on kuuluisa ruotsalainen näyttelijä Örjan Ramberg.
https://stoppapressarna.se/svenskt/raseriet-mot-orjan-ramberg-efter-dokumentaren-om-josefin-nilsson
https://stoppapressarna.se/svenskt/josefin-nilssons-skrackliv-med-ramberg
Uskonnonvapauslaki tuli Suomessa voimaan 1923 ja silloin saattoi erota kirkosta. Henkilön piti kuitenkin olla jossain kirjoilla, joten hänen merkittiin siviilirekisteriin.
Väestörekisterikeskuksen historiikista löytyvät seuraavat tiedot: Vuoden 1970 loppuun saakka evankelis-luterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkkokunta keräsivät tiedot omista jäsenistään. Vuosina 1919 - 1970 pidettiin kirkkokuntiin kuulumattomista siviilirekisteriä.
Väestörekisterikeskus, jonka tehtäväksi tuli väestökirjanpidon ohjaus ja valvonta sekä väestön keskusrekisterin (nyk. väestötietojärjestelmän) ylläpitäminen, perustettiin vuonna 1969. Atk-pohjaiseen rekisteriin siirryttiin vuonna 1971.
Nykyisin siviilirekisterin tiedot saa maistraatista.
Sukuselvityksen...
Aukusti Salon ja Urho Somerkiven Meidän lasten aapisessa on runo Tikka ja paimenpoika. Aapinen julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna ja sittemmin siitä otettiin lukuisia painoksia. Kyse on kaiketikin Salon ja Somerkiven aapisesta. Meidän lasten aapinen kuuluu verkkokirjastoalueesi kokoelmiin, joten voit tilata sen lainattavaksi omaan lähikirjastoosi.
https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta
Saamelaiskieliä on yhteensä yhdeksän ja Suomessa niistä puhutaan kolmea: inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea. Kaikilla niistä on oma kirjakielensä eivätkä niiden puhujat ymmärrä toistensa kieltä. Nykyään saamelaiskielet katsotaan erillisiksi kieliksi eikä murteiksi. Saamelaiskielet kuuluvat uralilaisiin kieliin kuten suomen kielikin.
Lisää tietoa mm. Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta:
https://www.kotus.fi/kielitieto/kielet/saame
https://www.kotus.fi/kielitieto/kielet
https://www.kielikello.fi/-/saamelaiskielista-ja-niiden-huollosta
Sana barbi on suomenruotsia. Charlotta af Hällströmin Finlandssvensk ordbok (2000) kertoo, että barbi; hoppa barbi tarkoittaa hoppa hage eli hoppa ruta.
Suomeksi leikin täytyy olla ruutuhyppely. Siinä maahan piirretään suorakaiteen muotoinen, kuuteen yhtä suureen osaan jaettu ruudukko. Pieni litteä kivi etsitään konkkauskiveksi. Ensimmäinen hyppääjä asettuu ruudukon lyhyen sivun vasemman puoleisen ruudun eteen ja heittää kivensä siihen. Sitten hän hyppää yhdellä jalalla, potkaisee samalla jalalla kiven keskimmäiseen ruutuun ja hyppää itse perässä jne. https://leikkipankki.xn--leikkipiv-12ac.fi/Leikit/Tiedot/419.
Suomeksi pelivälinettä (kiveä tai muuta) kutsutaan siis konkkauskiveksi. Yhdellä jalalla eteenpäin hyppimisestä käytetään...
Marjatta Kurenniemen satujen kokoelmassa Pilvipaimen on sekä nukkekoti- että keijuaiheisia satuja. Vanha nukkekoti -nimisessä sadussa tulee kuitenkin vieraita eikä murtovarkaita. Keiju, tyttö tai prinsessa on useammassakin tarinassa, mutta puvusta on puhetta vain rouva Lehtisen yhteydessä. Hän on mahdollisesti jonkinlainen kevään kasvikeiju. Hän ei poistu ikkunasta vaan ovesta. Kirja on julkaistu ensimmäisen kerran jo 1970-luvulla, ja sen tarinat muissa kokoelmissa jo aikaisemmin, joten se on ollut jo 1990-luvulla luettavissa.
Hei!
Löytyy useita vaihtoehtoja:
Nightingale, Rita: Elinkautinen vapaus. Kyseessä on elämäkerta. Ja tapahtuu Thaimaassa.
Backman, Eeva: Kahdesti armahdettu: "Huume-Eeva" kertoo. Tämäkin on elämäkerta ja tapahtuu Thaimassa (Bangkok).
Myös Sinclair, Marti: Saat unohtaa eilisen. Todellisuuspohjainen romaani, mutta tämä on Libanonissa.
Trailerin musiikista emme löytäneet tietoa.
Elonetin ( Kansallisen audiovisuaalisen instituutin sivusto, jossa on tiedot suomalaisista elokuvista) mukaan Visa Mäkisen Yön saalistajat -elokuvan ainoana musiikkina on Raikko Pihlajamaan ja Matti Ruoholan esittämä kappale Oolannin sota, jonka sanoittajaa ja säveltäjää ei tunneta. Alla linkki Elonetiin:
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/119843
Niin on. Pulttiboisin jaksossa 26 on imitointi, jonka kohteena on Pirkka-Pekka Petelius ja Pedro Hietanen esittämässä iskelmää Muistan sua, Elaine. Pirkka-Pekka Petelius esittää Pedro Hietasta ja Aake Kalliala esittää Pirkka-Pekka Peteliusta. Jakso on dvd-levyllä Pulttibois : originaalijaksot 23–34. Levyn voi kaukolainata.
Valitettavasti en löytänyt täysin kuvaukseesi sopivaa teosta. Lähin mikä sopii juoneltaan ja julkaisuajankohdaltaan kuvaukseesi on Marion Dane Bauerin teos "On my Honor" (1986). Kirjassa Joel haastaa kaverinsa Tonyn uintikisaan ja uituaan maaliin Joel huomaa Tonyn kadonneet. Tarkemman juonen voi lukea teoksen Wikipedia-sivulta:
https://en.wikipedia.org/wiki/On_My_Honor
Kirjaa ei näytä olevan saatavilla Suomen yleisissä kirjastoissa, mutta sen voi ostaa Amazonin verkkokaupasta:
https://www.amazon.com/gp/product/0440466334/ref=x_gr_w_bb?ie=UTF8&tag=x_gr_w_bb-20&linkCode=as2&camp=1789&creative=9325&creativeASIN=0440466334&SubscriptionId=1MGPYB6YW3HWK55XCGG2
Lukijalta saimme vihjeen, että kirja on K.M. Peytonin...
En valitettavasti löytänyt kaipaamiasi kuvia tutkimistani kirjoista. Teoksessa Bottalla on! : Oy Botta Ab 30 vuotta / Janne Impiö, Jouni Pöyliö, Heikki Seppänen olisi kollegan muistikuvan mukaan kuvia siitä, mutta Helmet-kirjastojen ainoa kappale on valitettavasti kadonnut.
Mieleeni tulee kaksi paikkaa, joista kuvia kannattaisi kysyä. Toinen on tietysti itse baari, jolla voisi hyvinkin olla hallussaan historiallista kuva-aineistoa. Toinen taas olisi Helsingin kaupunginmuseo, jolla on laajat kuvavalikoimat, joskaan sen nettipalvelussa ei näyttänyt olevan kaipaamiasi kuvia.
