Lähetimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, jos joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi. Palamme asiaan mikäli saamme sieltä vastauksen. Muistaisikohan kukaan palstamme seuraajista kyseistä laulua?
Jos kirjasto ostaa PDF-muotoisen nuottitiedoston, jatkotoimien laillisuus riippuu kokonaan siitä, liittyykö ostoon jonkinlainen käyttöoikeussopimus. Se voi olla kirjoitettuna verkkosivuille siten, että sieltä ostava sitoutuu ostopäätöksen tehdessään tällaiseen sopimukseen. Tai se voi olla erillinen dokumentti, joka täytyy lähettää takaisin myyjälle allekirjoitettuna. Kun en tätä tiedä tarkemmin, seuraavassa vain joitakin arveluja.
Jos kustantaja myy PDF-muotoinen nuotin, sillä ei ole intressiä sallia tuon PDF:n kopioimista paperille ilman erillistä korvausta. Tietenkin jos itse musiikki ei ole enää tekijänoikeuden suojaamaa, eikä kyseessä ole suojattu sovitus vapaasta musiikista, silloin ei kustantaja voi kopiointia ja jakelua estää....
Se on kitakieleke eli uvula, arkikielessä usein pikkukieli. Kitakielekkeen biologista merkitystä ei tunneta, mutta mahdollisesti se on osaltaan estämässä ei-haluttujen esineitten työntymistä hengityselimiin. On myös arveltu, että sillä olisi rooli puheen muodostamisessa.
Heikki Poroila
Suoranaisia oraakkeleja emme sentään ole vaan pyrimme perustamaan vastaukset lähteiden antamaan tietoon. Ja varmaan olemme erehtyväisiä siinä missä oraakkelitkin.
Kirjastokortissa on kirjastokortin numero, joka yhdistää kortin asiakkaan tietoihin. Sen kautta kirjastojärjestelmä pystyy ohjaamaan lainat oikealle kortille. Jos kirjastokortti katoaa, kortti ja sitä kautta myös numero voidaan vaihtaa, jolloin vanhalla kortilla ei voi enää lainata. Henkilötunnus taas on pysyvä, eikä sitä juuri vaihdeta kuin erittäin poikkeuksellisissa tapauksissa.
Henkilötunnus on yksilöivä tunniste, ja sillä voidaan yhdistää kirjastojärjestelmässä olevat asiakastiedot tiettyyn henkilöön. Joissakin kirjastoissa on aikaisemmin käytetty henkilötunnusta...
Kyselin tätä kollegoiltani ja lähimmäs osuisi herätyskellon syönyt otus on Peter Panin krokotiili. Hän on syönyt Kapteeni Koukulta jo toisen käden ja himoaa toistakin. "Onneksi" herätyskellon tikitys varoittaa Koukkua krokotiilistä.
Valitettavasti Reijo Taipaleen Tonavan aallot –kappaletta ei löydy kirjastojen karaokelevyiltä. Internetistä löytyi ammattilaiskäyttöön tarkoitettu levy. Tonavan aallot (= Donauwellen / Valurile Dunarii) on Iosif Ivanovicin sävellys, joka tunnetaan suomeksi myös nimillä Häämuistojen valssi ja Muistojen laulu. Häämuistojen valssissa on eri sanoitus, mutta se löytyy ainakin seuraavilta karaokelevyiltä: Cover karaoke, vol. 4 : Puhu hiljaa rakkaudesta sekä Finnhits karaoke 16 : Valssin hurmaa 2.
Vuodesta 1958 lähtien on ilmestynyt matrikkeli nimeltä Spes Patriae, jossa on valokuvat vuoden ylioppilaista (niistä, jotka ovat antaneet luvan kuvansa julkaisemiseen), sekä nimiluettelo vuoden ylioppilaista kirjan lopussa.Tämä kirja on siis henkilöhakemisto (matrikkeli), jonka eri vuosikerrat löytyvät mm. kirjaston Helmet -luettelosta. On kuitenkin hyvä muistaa, että sekä tämän kirjasarjan että muista mahdollisista lähteistä löytyneiden henkilötietojen käyttämistä rajoittaa henkilötietolainsäädäntö.
Monet eri tahot, joissa henkilötietoja käsitellään, esim. Suomen Sukututkimusseura, muuttavat nyt käytäntöjään uuden tietosuojalainsäädännön mukaisiksi (mm. Tietosuojalaki, ks. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20181050 sekä Euroopan...
Suomen sanojen alkuperä - etymologinen sanakirja (SKS, 1992) toteaa, että länsimurteissa on ollut sana kauhna, joka on on tarkoittanut akanaa, pientä erää tai hiukkasta. Sana on sitten saanut kuvainnoillisen merkityksen ja alkanut merkitä salavihaa, närää. Ilmaus 'kantaa kaunaa' on jäljitetty jo vuoteen 1589.
Joidenkin tulkintojen mukaan sanan alkuperä liittyy germaaniseen sanaan 'hauna', joka tarkoittaa pilkkaa tai balttilaiseen sanaan 'kauns', joka on tarkoittanut häpeää.
Kiitos viestistänne ja siitä että haluatte saattaa kirjojanne laajemmin yhteiseen käyttöön. Kyseistä sarjaa on osien 1-11 osalta jo saatavilla Helmet-kirjastossa. Kyselin asiasta kollegoilta ja yhdessä arvelemme ettei lisäkappaleille nyt ole tarvetta.
Kiitos vielä tarjouksestanne ja hyvää alkanutta viikkoa!
Valitettavasti en ole löytänyt luotettavaa vastausta kysymykseesi. Alustavasti voit tutustua vaikka Wikipedian Churches by country -sivustoon. Siihen on koottu maittain kirkkolinkkejä.
https://en.wikipedia.org/wiki/Category:Churches_by_country
Vuonna 1862 perustettu Suomen Yhdyspankki (SYP) avasi haarakonttorin Jyväskylään vuonna 1864 ja Pohjoismaiden Osakepankki (POP) vuonna 1874, osapuolten fuusioituessa vuonna 1919, jolloin Jyväskylään jäi Pohjoimaiden Yhdyspankin konttori.
Ruotsinkielisille pankeille vastavoimaksi vuonna 1889 perustettu Kansallis-Osake-Pankki (KOP) avasi oman konttorinsa Jyväskylässä vuonna 1895. Perustajille suomalaiskansallisuuden pönkittämisen ja kielitaistelun ratkomisen sijaan tärkempää oli pankin vakaan kasvun takaaminen, joskin suomenkielisellä painotuksella.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kansallis-Osake-Pankki
Pipping: Sata vuotta pankkitoimintaa (1962)
Blomstedt: Kansallis-Osake-Pankin historia 1: 1889-1939 (1989)
KOP:n...
Ylioppilastutkinnon alkuvuosina, 1800-luvun alkuvuosikymmeninä, hylkääminen jossakin aineessa merkitsi sitä, että kokelas sai ”prolongatsionin” eli pitkittymisen, ja hänellä oli oikeus kuukauden tai enintään vuoden kuluessa suorittaa koe uudelleen. Tämä koski myös alinta hyväksyttyä arvosanaa.
Lähde: Sivistyksen portti – Ylioppilastutkinnon historia, tekijät Mervi Kaarninen ja Pekka Kaarninen
Ylioppilastutkintolaki uudistettiin edellisen hallituskauden aikana ja uusi laki 502/2019 astui voimaan 1.8.2019. Uuden lain mukaan hylättyä koetta voi uusia kolme kertaa tutkinnon ollessa kesken, ja ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen hylättyä koetta (hylättyä ylimääräistä koetta tai kompensoitua koetta) voi uusia rajattomasti. Tämä koskee...
Antiikkiliike Wanhan Eliaksen julkaisemassa Arabian taiteilijoiden signeerausten luettelossa ei tällaista pelkästä W-kirjaimesta muodostuvaa signeerausta löydy. Myöskään Designmuseon haulla ei löydy tätä esinettä niitten taiteilijoiden kohdalta, joitten sukunimi alkaa W-kirjaimella (Gunnar Wahlroos, Nils Wasastjerna, Helena Wilenius ja Peter Winquist). Leiman perusteella esine kuuluu vuosien 1964 - 1971 tuotantoon, mutta Designmuseon millään haulla ei löydy kysyjän lähettämän kuvan kaltaista astiaa. Tässä kohdassa kirjastonhoitajan asiantuntemus valitettavasti päättyy, sillä mitkään kuvahautkaan eivät tuottaneet tulosta. Asiasta kannattaa kysyä antiikkiliikkeistä tai Arabialta.
Oppikirjojen tekijät ovat yleensä opettajia. Heillä on käytännön näkemystä siitä, minkälaista materiaalia opetustyössä tarvitaan. Oppikirjan tekijän ei kuitenkaan tarvitse olla opettaja. Myös mm. tutkijat voivat kirjoittaa oppikirjoja. Tiedeyhteisössä on esitetty kritiikkiä, että tutkijat jäävät usein sivuosaan, kun opettajien käytännön kokemusta pedagogista osaamista painotetaan.
Ylen verkkosivulla 28.9.2015 julkaistun jutun mukaan oppikirjoilla on tavallisesti useampia kirjoittajia, jotka jakavat kirjoittamista osaamisalueidensa mukaan. Tekstin kirjoittamisesta yhtenäiseen muotoon vastaavat kustannustoimittajat ja lisäksi kirjantekoprosessiin osallistuvat graafikot ja videoiden tekijät. Yhtä kirjaa saattaa olla työstämässä kaikkiaan yli...
Viisasten kivi on aine tai esine, jota alkemistit aikoinaan yrittivät valmistaa. Kiven uskottiin muuttavan muut metallit kullaksi. Vielä uutena aikana, jolloin moderni tiede syntyi, uskottiin että viisasten kivi voisi parantaa sairaudet ja tehdä ihmisestä kuolemattoman.
Myyttinen tarina löytyy nykypäivänä mm. monista fantasiakirjoista, joista kai tunnetuin on J.K. Rowlingin Harry Potter ja viisasten kivi. Jopa tieteessä myytti elää vahvasti, sillä esimerkiksi aivojen skannauksen ja siirtämisen kuvattuna tietokoneeseen uskotaan voivan tehdä ihmisestä kuolemattoman. Ks. Viisasten kivi. Wikipedia - https://fi.wikipedia.org/wiki/Viisasten_kivi
Ei se ihan helppoa ole. Tutkimme kirjallisuudessa julkaistuja sodan ajan karttoja, mutta ne eivät näytä täsmäävän sotapäiväkirjan koordinaatteihin.
Kysyimme asiasta eversti evp Pasi Kesseliltä, joka on mm. kirjoittanut suomalaisen tykistötaktiikan historian. Hänen mukaansa Poventsan alueelta oli todennäköisesti venäläisiä karttoja ja ehkä suomalaisten tekemiä pikakarttoja. Voi olla, että kyseessä on peitepiirroksen koordinaatteja, mutta yhtä hyvin ne voivat olla kartan p- ja i-koordinaatteja. Nelinumeroiset koordinaatit kuuluvat tietylle karttalehdelle. Pitäisi nähdä kyseinen karttalehti, jotta voisi yrittää sijoittaa koordinaatteja kartalle.
Oikea karttalehti voi olla esimerkiksi joukko-osaston asiakirjoissa Kansallisarkistossa, vaikka...
Teknisesti ehkä voi (en tunne XBOX-konsolien tarjoamia kopiointimahdollisuuksia), mutta asentaminen kovalevylle on laillista vain, jos tietokoneohjelman oikeudenhaltija on antanut kopioimiseen luvan. Joissakin peleissä näin tehdään automaattisesti pelaamisen nopeuttamiseksi.
Suomen tekijänoikeuslain 12§ sallii kopioinnin yksityiseen käyttöön, mutta pykälän neljännessä kohdassa on rajattu oikeuden ulkopuolelle mm. tietokoneohjelmat. Sillä, onko peli lainattu kirjastosta tai muuten saatu laillisesti haltuun, ei ole merkitystä.
Heikki Poroila
Tilastokeskuksen sivuilta löytyy tietokanta, josta, voi selvittää mm. starttirahaa saaneet puolivuosittain. Sen mukaan esim. tammi-kesäkuussa 2019 starttirahaa on saanut 3545 henkilöä (työllistettynä olevat) ja 1644 henkilöä (alkaneet työllistämiset) ei-työttöminä olevista ja työttömille henkilöille maksetut vastaavat luvut ovat 3003 ja 1233. Alla linkki sivulle, josta hakuja voi tehdä:
https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyonv__pv/statfin_tyonv_pxt_4515h1.px/
https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyonv__pv/statfin_tyonv_pxt_4515h1.px/table/tableViewLayout1/
Tarkempaa tietoa eri aloille myönnetyistä starttirahoista ei löytynyt. Alla kuitenkin linkki Ylen uutiseen, joka käsittelee...
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan Elmiira on varsin harvinainen nimi, joka on annettu alle 66 lapselle. Melkein kaikki Elmiira-nimiset ovat syntyneet 1980-luvulla tai sen jälkeen. Alle viisi lasta lasta on saanut sen nimekseen vuosina 1900-1919. Täsmällisen luvun puuttuminen johtuu juuri 1900-luvun alun Elmiiroista. Näin pientä lukua ei ilmoiteta täsmällisesti.
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Kirjaston lähteistä Elmiira-nimeä ei löytynyt tavallisista etunimioppaista eikä myöskään harvinaisempien etunimien luetteloista. Eniten Elmiira-nimeä muistuttaa nimi Elmi, jonka Elma-nimen kanssa arvellaan olevan joko Ihanelman ja Thelman lyhennelmiä tai lyhennelmä nimestä Else-Marie (Tanska) tai nimestä Elisabet-Mary (...
Kuvakirja Meidän perhe kertoo oikeista todellisista perheistä, monin tavoin erilaisista, mutta myös samanlaisista. Yhdessä perheistä on kehitysvammainen lapsi. Kirjan ovat kirjoittaneet Katri Vuorinen ja Tiina Eskola, valokuvat ovat Martti Lintusen. Kustantaja on Pieni Karhu ja julkaisuvuosi 2016.
Ihmetellään kromosomeja on kuvakirja ja lapsille tehty tietokirja, jonka aiheena on kehitysvammaisuus. Tekijät ovat Sanna Kalmari, Ilona Partanen ja Ulla Parisaari. Kirjan on julkaissut Norio-keskus 2018.
Tuula Kallioniemen Neljä muskelisoturia on kuvakirja, jossa käsitellään erilaisuutta ja ystävyyttä. Yksi pojista on ”dauni” eikä siksi oikein pääse mukaan leikkeihin. Kirja on vuodelta 2018.
Nämä kirjat löytyvät Helmet-kirjaston kokoelmasta ja...
