Aika vähän löytyy alan oppaita selkosuomeksi.
Ammattiopintojen materiaaleista maahanmuuttajille on tehty hyvä koonti 2012, mutta varmaan alkaisi olla uuden katsauksen paikka. http://www.edu.fi/download/141229_maahanmuuttajien_oppimateriaalikartoitus_25042012.pdf
Tutkielmasta sain vinkin yhteen kirjaan: Rakentavaa suomea - Rakennusalan oppikirja maahanmuuttajille - kirja on tarkoitettu rakennusalan alkeisoppikirjaksi maahanmuuttajille. Sen avulla maahanmuuttaja voi parantaa alan ammattisanaston tuntemustaan ja helpottaa siirtymistään joko työelämään tai ammattiopintoihin. Oppikirja on jaettu osioihin, joissa kussakin käsitellään yhtä rakennusalan keskeistä osa-aluetta (esim. puutyöt, muuraustyöt jne.). Tekstejä ja harjoituksia tukee laaja...
Kivikasoja on tehty eri tarkoituksiin jo esihistoriallisista ajoista lähtien, esimerkiksi hautamerkkinä tai maamerkkinä (https://en.wikipedia.org/wiki/Cairn). Kivipinoja on myös tehty topografiassa (lisätietoa täältä http://mountainlegacy.ca/2018/06/11/whats-up-with-the-piles-of-rocks-on-mountaintops/).
Nykyään jos näkee kivikasoja näköalapaikoilla tai retkeilyreittien varrella kyseessä saattaa olla vain retkeilijöiden jättämiä omaa käyntiä merkkaavia muistomerkkejä.
Itse asiassa viime aikoina on uutisoitu siitä, että kansallispuistoissa ja muilla luonnonsuojelualueilla sellaisten kivipinojen tekeminen on usein lailla kielletty niiden aiheuttaman vahingon takia. Yle.fi:n vuonna 2018 julkaisemassa aihetta käsittelevässä artikkelissa...
Aiheesta on runsaasti kirjallisuutta. Suomessa julkaistua aineistoa voi katsoa Finnasta https://www.finna.fi/Record/fennica.989030 . Etsimällä tarkennetulla aiheella sanalla ylioppilas ja laittamalla vuosirajauksen 1800-1950 sekä rajoittamalla aineiston yleisiin kirjastoihin löytyy noin 1000 viitettä. Osa kirjojen nimekkeistä näkyy useampaan kertaan ja niitä ei ole mahdollisuutta poissulkea. https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_…. Esimerkkejä löytyneistä:
- Koskenniemi: Vuosisadan alun ylioppilas, 1947
- Järvi: Peräkartanon ylioppilas, 1893
- Turja Ilmari: Johannes Renko, ylioppilas, 1938
- Pirttilä Irja: Ylioppilas-kotiorjatar, romaani, 1934
Kansalliskirjaston digitoidusta aineistoista voi myös...
Tähän kysymykseen on lähes mahdotonta antaa tyhjentävää vastausta, asia riippuu paljon myös näkökulmasta. Jos lähdetään oletuksesta, että osallisuuteen riittää vaikkapa miehitys ilman vastarintaa, niin viimeistään toinen maailmansota osallisti käytännössä kaikki modernin ajan valtiot osaksi jonkinlaisia sotatoimia.
Jos ajatellaan, että osallisuuteen vaaditaan aktiivista sotimista maiden välillä, niin silloin aihetta voidaan tarkastella hieman laajemmasta näkökulmasta. Tällöin hyvä esimerkki voisi olla vaikkapa Islanti (https://fi.wikipedia.org/wiki/Islanti), joka historiansa aikana ei ole ollut aktiivisena toimijana yhdessäkään sodassa. Islanninkin voi silti nähdä osallistuneen toiseen maailmansotaan epäsuorasti amerikkalaisten...
Heleena Savela kirjoittamassa Helsingin sanomien muistokirjoituksessa (17.3.2014) kerrotaan Jane Erkon o.s. Airola syntyneen Helsingissä 9. maaliskuuta 1936. Artikkelissa hänen kerrotaan harrastaneen koulutyttönä taitoluistelua Väinämöisen kentällä kotinsa lähellä Töölössä. Vanhempia ei tässä kirjoituksessa mainita eikä Jane Erkkoa ole Kuka on kukin -teoksessa. Teoksessa Puromies Anu,Tähtiä jäällä kerrotaan Erkon työstä taitoluistelun parissa, mutta hänen taustastaan ei kirjoiteta. Hän toimi aktiivisesti taitoluistelun hyväksi ja oli mm. taitoluisteluliiton puheenjohtajana. Tieto voisi ehkä löytyä Urheilumuseon kokoelmista, yhteystiedot: Valimotie 13a, 5. krs, 00380 Helsinki, 09 434 2250, urheilumuseo(at)urheilumuseo.fi. Toinen paikka,...
Hyönteiskirjojen kuvauksista päätellen kyseessä voisi olla jokin sahapistäislaji, esimerkiksi koivujunki (Xiphydria camelus). Kannattaa poiketa kirjastoon selailemaan hyönteiskirjaa pistiäisten kohdalta tai kokeilla esim. Googlen kuvahakua sahapistiäisistä ja koivujunkista ja katsoa, löytyisikö sopivaa lajia.
Lähteet:
Chinery, Euroopan hyönteisopas (Otava, 1994)
Kaato, Ötököitä Suomen luonnossa (Otava, 2008)
Suomen laissa ei ole kumpaakaan termiä, vaan lakiteksti puhuu vastaavasta toimittajasta. Niissä lehdissä, joilla on nimettä päätoimittaja, hän on lain tarkoittama vastaava toimittaja. Suurimmissa lehdissä voi olla useampia päätoimittajia, joista yhtä kutsutaan vastaavaksi päätoimittajaksi. Näissä tapauksissa hän on lain tarkoittama vastaava toimittaja. Monen päätoimittajan toimituksilla on muilla päätoimittajilla yleensä tehtäväkenttää kuvaava nimi kuten "artikkelipäätoimittaja" tai "uutispäätoimittaja". Myös varapäätoimittajia on olemassa. Vastaava toimittaja on se henkilö, joka on juridisesti vastuussa lehden julkaisemasta aineistosta ja informaatiosta.
Heikki Poroila
Helsingin kaupunginkirjasto myöntää kirjastokortin kaikille Suomessa pysyvästi asuville, eikä käyttöoikeutta myöntämisen jälkeen valvota tai rajoiteta. Kadonneen kortin tilalle ei kuitenkaan saa uutta korttia ja siihen liittyvää PIN-koodia käymättä jossain HelMet-kirjaston pisteessä kuvallisen henkilöllisyystodistuksen kanssa. Eli Helsingissä täytyy kyllä ainakin piipahtaa, jos kortti on kadonnut. Kortteihin liittyviä tietoja ei turvasyistä käsitellä puhelimitse eikä sähköpostitse. Jos kortti on edelleen voimassa, sen uusiminen ja PIN-koodin lisääminen ovat vaivaton operaatio.
Heikki Poroila
Hei!
Välitin kysymyksesi Helsingin kaupunkiveneitä välittävään Skipperiin.
Näin he vastasivat:
"Kaupunkivenepalvelumme varaukset toimivat verkon kautta, joten varauksen tekoon tarvitaan laite, joka on yhteydessä internetiin. Henkilö, jolla ei ole käytössään tällaista laitetta, ei siis valitettavasti pysty venettä vuokraamaan. Kahvilaan saavuttaessa täytyy pystyä näyttämään henkilökunnalle, että on tehnyt varauksen, jotta saa veneen avaimen sekä pelastusliivit. Kaupunkiveneitä käyttää myös moni iäkkäämpi ihminen."
Suomen suurinta haukea tuskin kukaan tietää, voihan isojen järvien syvänteissä piileskellä vaikka minkälaisia jättiläisiä. Mutta virallisesti painavin (ei siis välttämättä pisin) rekisteröity, 2000-luvulla Suomessa pyydystetty hauki tarttui Iin Oijärvellä verkkoon 19.5.2009 ja punnituksessa se painoi peräti 18,8 kiloa.
Tätäkin painavampia kaloja on pyydyksiin tarttunut. Painavin merilohi on ollut 27-kiloinen, turska on ollut 26-kiloinen ja karppi 21-kiloinen. Aivan omassa luokassaan oli aikoinaan monni, joka saattoi kasvaa yli 100 kilon painoiseksi sekä sampi, jonka 177-kiloinen yksilö pyydystettiin vuonna 1934 Karjalankannaksella. Nykyään mikään sampilaji ei kuulu Suomen vakinaiseen lajistoon, mutta silloin tällöin niitä eksyy pyydyksiin...
Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg kirjoittaa aiheesta Kirkonkello-verkkojulkaisussa. Julkaisun mukaan näkemykselle jälleensyntymisestä ei uskontohistorian valossa löydy vankkaa tukea. Koko julkaisun voi lukea alla olevasta linkistä:
https://www.kirkonkello.fi/jalleensyntymisoppi-ja-kristinusko/
Tässä vielä lisävastaus, jonka sain Kirkon viestinnästä:
Kysymys uudestisyntymisestä on laaja teologinen kysymys. Siinä korostuu kasteen merkitys ihmisen elämässä. Raamatun mukaan kasteessa toimii Jumalan Pyhä Henki, joka lahjoittaa uskon ja synnyttää uuden elämän. Paavali kirjoittaa kirjeessä Tiitukselle: ”Mutta kun Jumalan, meidän pelastajamme, hyvyys ja rakkaus ihmisiä kohtaan tuli näkyviin, hän pelasti meidät...
Suomen kielessä erilaisille kuolemista tarkoittaville ilmaisuille ei ole voimakkaasti vakiintuneita käyttötapoja, vaan termin valinta riippuu paljon puhujan tai kirjoittajan omasta kulttuurista. Termi "menehtyä" on kuitenkin yleensä yhteydessä kuolemiseen jonkin onnettomuuden tai vahingon tai muun epätavallisen tapahtuman olosuhteiden yhteydessä. Lento-onnettomuuden tai autokolarin uhreista käytetään usein tätä käsitettä, mutta se olisi outo ja ehkä jopa epäkunnioittava tapauksessa, jossa vanhus on kuollut rauhallisesti omassa vuoteessaan.
Koska tiukkaa koodia ei ole, kuolemasta puhuttaessa lienee tärkeintä ottaa huomioon ennen muuta kuolleelle läheiset ihmiset ja heidän tunteensa. Kuoleman vääjäämättömyyttä torjutaan joskus...
Tepa-termipankki määrittelee muuntoaseman sähköasemaksi, jossa on muuntaja. Erotinasema-sanaa termipankista ei löydy. Heikki Melaman ja Jani Lehenbergin raportissa Verkkoinfrastruktuurin käsitemalli kerrotaan kompensointiaseman, erotinaseman ja katkaisijaaseman olevan sähköverkon solmupisteitä, johon sähköjohdot kytkeytyvät.
http://www.tsk.fi/tepa/fi/haku/muuntoasema
https://www.sitowise.com/application/files/6815/3380/6236/Verkkoinfrastruktuurin_kasitemalli_v3.pdf
Suomen murteiden sanakirjan (ensimmäinen osa: a-elää, 1985) mukaan ainas tarkoittaa Rymättylän murteessa verkonpaulan päässä olevaa silmukkaa.tai Nurmon murteessa samaa kuin sana aines (esim. reen ainaksia).
Englanninkielisessä maailmassa nimen Hyacint voi antaa tytölle tai pojalle. Hycianth-nimi ei ole ilmeisesti Iso-Britanniassa kovin yleinen, koska sikäläisen tilastokeskuksen (Office for National Statistics) tilastojen (https://www.ons.gov.uk/peoplepopulationandcommunity/birthsdeathsandmarriages/livebirths/) mukaan sitä ei ole annettu nimeksi vuonna 2017. Tietoturvasyistä nimi tosin mainitaan vain, jos sen on saanut vähintään kolme vauvaa. Yhdysvalloissa nimen suurin suosio on ollut 1900-luvun alkupuolella, mutta sielläkään se ei ole koskaan ollut tuhannen suosituimman nimen listalla, selviää sikäläisiä sosiaaliturvatilastoja käyttävältä Our Baby Namer -sivustolta (http://www.ourbabynamer.com/Hyacinth-name-popularity.html).
Suomessa...
Sarjan muista osista on tietääksesemme esitetty vain Le Printemps de Melie nimellä Amalia ja kevät.
Esim. Le Printemps de Melie" on esitetty kaksi kertaa
Ohjelmahaun tulokset
Haku: ORIGINALNAME:"Le Printemps de Melie" VOD:YES
1. Amalia ja kevät (S)
Kanava: Yle TV2
Lähetetty : 1.5.2018 klo 9.05-9.31
Muut nimet: Amalia och våren (T)
Kuvaus : Kuningas Baltasarin valtakunnassa juhlistetaan kevättä, j...
2. Amalia ja kevät (S)
Kanava: Yle TV2
Lähetetty : 30.3.2019 klo 7.00-7.26
Muut nimet: Amalia och våren (T) Kuvaus : Kuningas Baltasarin valtakunnassa juhlistetaan kevättä, j...
Vastaukset löytyvät Ritva-tietokannasta / LÄHDE:
https://www.rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=ORIGINALNAME%3A%22Le+Printemps+de+Melie...
Pirjo Mikkosen teos Sukunimet (Otava, 2000) kertoo, Sainio nimeä on otettu runsaasti käyttöön erityisesti vuoden 1906 suurnimenmuutoksen yhteydessä maamme lounaisosassa sekä myös Itä-Suomessa. Ensimmäisiä nimenottajia oli Frans Viktor Sillberg, joka näin liittyi ylioppilasnuorison keskuudessa alkaneeseen sukunimien suomalaistamisliikkeeseen. Sainioksi on myöhemmin muutettu myös nimiä Iivari, Jakobsson, Karenius, Mariantytär, Salonius ja Sonninen.
Taivassalossa ja Halikossa on tavattu sana sainio merkityksessä reki, ajoreki, Satakunnassa saini on ollut kirkkoreki, leveä reki; näiden sanojen sisältyminen sukunimiin on kuitenkin epävarmaa.
Mikkosen teoksen mukaan meillä tunnetaan sukuniminä myös Saynyola, Saini, Sainiala, Sainila ja...
Trampoliinileikkejä löytyy aika niukasti netistä, ainakin suomen kielellä. Löytyy yksi suomi24-keskustelu, jossa eri trampoliinileikeistä keskustellaan, https://keskustelu.suomi24.fi/t/5640444/uusi-ulko-peli-trampoliinin-omistajille! Tietysti kyse on epävirallisesta keskustelusta, eli täytyy itse päättää näiden leikkien turvallisuudesta.
Enemmän leikki-ideoita löytyy englanniksi. Voit etsiä Googlen kautta ”trampoline games.” Tämä olisi yksi esimerkki: https://icebreakerideas.com/trampoline-games/.
Myös YouTubesta löytyy trampoliinileikkejä, esimerkiksi täältä https://www.youtube.com/watch?v=vYZd7L1Ohzc.
Mutta kuten jo mainitsin kannattaa miettiä myös sitä, kuinka turvallisia nämä leikit ovat.
Lähteet:
https://icebreakerideas.com/...
