Kielitoimiston sanaikirjan mukaan sanaa jäkeläinen käytetään lapsesta, lapsenlapsesta jne.:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?motportal=80
Näin ollen ilmaus "suoraan alenevassa polvessa" tosiaan toistaa saman asian ja on tarpeeton lisä. Ehkä ilmauksen merkitys ei ole kaikille selvä ja puhuja on halunnut varmistaa asian.
Veteen päästetty virtsa liukenee ja hajoaa. Noin 95% virtsasta on joka tapauksessa vettä, ja loppu koostuu ureasta, kivennäisaineista ja suoloista. Samoja kivennäisiä ja suoloja vedessä on jo valmiiksi - merivedessä enemmän, järvivedessäkin jonkin verran maaperästä liuenneina. Urea eli virtsa-aine on puolestaan aineenvaihdunnassa syntyvä orgaaninen yhdiste, jota vesikasvit voivat käyttää ravinteena. Ureaa valmistetaan myös teollisesti, sillä sitä tarvitaan lannoiteteollisuuden tuotteisiin, kuten esimerkiksi typpilannoitteisiin, rehuraaka-aineisiin sekä torjunta-aineisiin.
Kalojen juominen vaihtelee niiden elinympäristön mukaan. Makeanveden kalojen kudosten suolapitoisuus on suurempi kuin ympäröivän veden, joten ne saavat vettä...
Toivottavasti joku elokuvatuottaja huomaa toivomuksesi.
Vielä en löytänyt muuta elokuvallista aineistoa (tai vihjeitä sellaiseen) kuin kirjatrailerin. https://www.youtube.com/c/jarimakipaa/
Kenties voisit elokuvaa odotellessa tehdä omia kirjatrailereita nettiin?
Kameleita on käytetty hevosten tavoin sotaratsuina. Erityisesti aavikkoisilla alueilla kameli on ollut hevosta soveltuvampi vaihtoehto.
Kirjassa "1001 Battles That Changed the Course of History" (Grant, 2011) kerrotaan vuonna 853 eaa. käydystä Qarqarin taistelusta, johon liittyy vanhin tunnettu maininta kameliratsuväen käytöstä. Taistelussa olivat vastakkain assyrialaiset ja syyrialaiset. Syyrialaisten joukoissa kerrotaan taistelleen 1000 dromedaareilla ratsastanutta arabisoturia.
Kirja kertoo myös Lyydian ja Persian valtakuntien välisestä Sardisin taistelusta vuonna 546 eaa. Persialaiset hyödynsivät kameleita, joiden erikoista ulkonäköä ja hajua lyydialaisten ratsuväen hevoset pelkäsivät. Tämä auttoi persialaiset voittoon....
Perinteisistä klassikoista suosittelen tutustumaan Minna Canthin tuotantoon. Canth käsitteli tuotannossaan yhteiskunnallisia kysymyksiä, erityisesti naisten ja köyhien asemaan liittyviä ongelmia, ja asetti ne kriittiseen tarkasteluun. Näytelmässään Työmiehen vaimo (1885) Canth toi esille mm. sen, miten tasa-arvon puute avioliitossa pohjautuu ajan miestä suosivaan avioliittolakiin.
Väinö Linnan Pohjantähti-trilogia (Täällä Pohjantähden alla 1-3) yhdistää yhden suvun elämän 1880-luvulta 1950-luvulle suomalaisen yhteiskunnan muutoksiin. Trilogia kuvaa ajanjakson yhteiskunnallisia oloja pienviljelijän näkökulmasta.
Pentti Haanpää kritisoi Noitaympyrä-teoksessaan (1931) kuinka teollisuus hyödyntää ja riistää metsiä luonnosta välittämättä....
Varmaan tuo suomalainen sanonta "vanha sivistysmaa" on aikoinaan tarkoittanut Euroopan vanhoja valtioita esim. Ranska, Italia, Espanja, Britannia, Saksa...
Suomen näkökulmasta myös Ruotsi on ollut vanha sivistysvaltio.
Toisaalta sanonnalla on netissä viitattu mm. Armeniaan, Mesopotamiaan ja Egyptiin.
Valistuksen aika aloitti sivistysvaltioden aikakauden: "Valistusaika: valistus oli 1700-luvun eurooppalainen älyllinen liike, joka korosti sivistystä, järjenmukaisuutta ja yksilönvapautta. Valistusaate pyrki järkeen nojautuen perusteellisiin uudistuksiin kulttuurin ja yhteiskuntaelämän aloilla. Liikkeen johtavat hahmot näkivät olevansa rohkea ja tärkeä älykköjen ryhmä, joka vei maailmaa eteenpäin ”pimeän ajan” eli keskiajan synnyttämän...
Nils-Eric Fougstedt'n Romans (Romanssi) -kappaleen ruotsinkieliset sanat löytyvät mm. Kanske en visa -nuottikokoelmasta, jota löytyy esimerkiksi Turun pääkirjastosta.
Minns du Monrepos -kappaleen (Muistatko Monrepos'n) ruotsinkieliset sanat näyttäisivät löytyvän Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä 24 -nimisestä kirjasesta. Sitä on saatavilla Turun yliopiston kirjaston kokoelmassa. Kirjaa ei voi lainata kotiin, mutta se on luettavissa kirjaston tiloissa.
En valitettavasti löytänyt Armi-kappaleelle ruotsinkielisiä sanoja.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan särvin on leivän, perunan tms. höysteenä nautittava ruoka tai juoma. Esimerkiksi näin: Silli uusien perunoiden särpimenä. Piimää särpimenä.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Jukka Parkkisen Aasinsilta ajan hermolla : 500 sanontaa ja niiden alkuperä (WSOY, 2005) taustoittaa poissaolollaan loistamista näin: "Johonkin voidaan kiinnittää huomiota juuri sen takia, ettei se ole paikalla. Tacitus (n. 55-120 jKr.) kertoo Annaaleissa Iuniaan hautajaisista. Iunia oli Cassiuksen puoliso ja Brutuksen sisar. Caesarin murhaajien kuvia ei saanut kantaa hautajaisissa. Tacituksen kuvauksessa sanotaankin, että siksi Cassius ja Brutus loistivatkin (pistivät) yleisön silmään."
Junes on luultavasti johdettu sanasta June, joka tarkoittaa englanniksi kesäkuuta. June (latinaksi Iunius) taas luultavasti tulee roomalaisten rakkaudenjumalan Junon nimestä. Kesäkuu (latinaksi Junonius) on nimetty Junon mukaan, sillä sitä pidettiin hyvänä ajankohtana avioliiton solmimiseen.
Lähteet:
https://www.dictionary.com/e/june/
https://en.wikipedia.org/wiki/June#Etymology_and_history
https://fi.wikipedia.org/wiki/Juno
http://kirlah-kielet.blogspot.com/2007/11/vieraskieliset-kuukaudet.html
Monikulttuurisista parisuhteista kertovia romaaneja:
Backlén, Marianne: Karma
ElRamly, Ranya: Auringon asema
Lardot, Raisa: Raisa ja André
TaoLin: Suomen taivaan alla
Haastatteluihin perustuvia tietokirjoja:
Arteva, Sinikka: Rakastuin ulkomaalaiseen : myötä- ja vastoinkäymiset kahden kulttuurin parisuhteissa
Valtonen, Anni: Uusia suomalaisia
Muistelmateoksia:
Eilenberger, Wolfram: Minun suomalainen vaimoni; Minun kolmikieliset kaksoseni
Latiševa, Inna: Ryssänä Suomessa : vieras väärästä maasta
Walker, Tim: Lost in Suomi : miten tapasin suomalaisen vaimoni ja muita kertomuksia
Prosessia, jossa hajotetusta ja lajitellusta keräyspaperista poistetaan täyteaineet, painovärit ja muut paperin valmistuksessa käytetyt lisäaineet, kutsutaan siistaukseksi. Painovärin poisto on yksi siistausprosessiin kuuluvasta yhdeksästä vaiheesta. Pääasiallisia siistauksessa käytettäviä kemikaaleja ovat natriumhydroksidi, kalsiumsilikaatti (vesilasi), vetyperoksidi, kalsiumkloridi, natriumhypokloriitti, natriumditioniitti ja FAS (formamidine sulfinic acid). Painovärin poiston kannalta tärkeimpiä kemikaaleja ovat natriumhydroksidi (luo saippuaiset olosuhteet ja hajottaa painomusteen sideaineita), natriumsilikaatti (estää vapautuneen musteen flokkautumisen uudelleen ja tasaa emäksisyyden sekä toimii valkaisuaineen stabilisaattorina),...
Hugo Alfvénin säveltämä "Kevätpolkka" (Roslagsvår, R211) alkaa: "Päivä laskee jo vuorten taa ja rauhan työstänsä hetkeks' saa". Kertosäkeessä lauletaan: "Trallallaa, kuule käkeä! Nyt ei/et saisi olla äkeä. Kaunistaa metsää, mäkeä sinivuokon kukkarunsaus." Suomenkieliset sanat on tehnyt Reino Helismaa. Alkuperäinen sanoittaja on Alf Henrikson (tai Henriksson). Ruotsinkielinen sanoitus alkaa: "Solen sjunker i sjön till ro". Kertosäkeessä lauletaan: "Johansson, hör du gökarna?"
Laulu sisältyy esimerkiksi seuraaviin julkaisuihin:
Suuri toivelaulukirja, osa 6 (nuotti ja suomenkieliset sanat)
Musiikki ja me : Musica 7-9 : säestyskirja / Tapani Arvola, Gudrun Kämäräinen, Brita Tapio (Fazer, 1982) (nuotti ja suomen- ja ruotsinkieliset sanat)...
Kysymyksestä ei voi päätellä, tarkoitetaanko ns. todellisia kustannuksia kirkolle vai todellisia kustannuksia omaisille sen lisäksi, mitä kirkollisveron kautta maksetaan.
Kirkon vuotuinen valtiontuki, jota maksavat siis myös kirkkoon kuulumattomat, on 114 miljoonaa vuodessa. Perusteena ovat hautaustoimen, vanhojen kirkkojen ylläpidon ja väestökirjanpidon kulut. Pääosa kirkon tuloista, 900 miljoonaa, kerätään kuitenkin kirkollisveron muodossa. Sitä maksavat vain kirkkoon kuuluvat, mutta laskennallinen keskiarvo vuodessa on paljon enemmän kuin 30 euroa.
Hautaustoimi on kirkon tilinpidossa sekä menoja aiheuttava että tuloja tuottava toimintamuoto. ET-lehdessä olleen hyvän yhteenvedon perusteella kirkko perii mm. seuraavanlaisia maksuja:...
Varmasti tuollaisiakin palveluja löytyy.
Parhaimman asiatuntija-avun saat soittamalla Espoon seniorineuvontaan Nestoriin tai lähettämällä heille sähköpostia.
nestori@espoo.fi ja arkisin klo 9–15 puh. 09 816 33 333.
Rautatienkadun itäpuolella tontilla 176-1 osoitteessa Satakunnankatu 1 (myöhemmin Postikatu 1) vuosina 1967-89 toiminut Valion sulatejuustotehdas rakennettiin alun perin Valion Tampereen meijeriksi. Valio oli perustanut sivukonttorin kaupunkiin vuonna 1919 ja sen oma meijerirakennus valmistui rautatiealueen rajalle vuosina 1927-28. Valio luopui meijeritoiminnasta Tampereella 1959, jolloin Osuuskunta Maito-Pirkka perustettiin. Maito-Pirkka oli vuokralla Satakunnankadulla kahden ja puolen vuoden ajan, kunnes osuuskunnan uusi meijeri Nekalassa aloitti toimintansa. Satakunnankadun tilat luovutettiin takaisin Valiolle.
Meijeritoiminnan lopettamisen jälkeen Valion omaa tuotantoa Satakunnankadulla jatkoi vielä jäätelötehdas, jonka toiminta...
Pentti Airion ja Sakari Viinikaisen teoksessa "Etulinjassa itään ja länteen: Kouvolan seudun sotilashistoria 1400-luvulta 2000-luvulle" (2011) esitellään sivuilla 177-178 varsin kattavasti Kouvolan seudun sotasairaalat:
Jo talvisodassa Kymin ammattikoulun tiloissa Kuusankoskella toimi 11. Sotasairaala.
Jatkosodan alkaessa kesäkuussa 1941 perustettiin 13. Sotasairaala ensin Lapinjärvelle, mutta se siirrettiin vain muutaman viikon jälkeen Kuusankoskelle Kymin ammattikoululle, kuten Kotkassa toiminut Viipurin lääninsairaalakin. Erillisiä hoito-osastoja hajautettiin myös Kuusankosken Keskuskansakoululle ja Pilkan koululle.
Lokakuussa 1941 13. Sotasairaala siirrettiin lähemmäksi rintamaa Viipurin lääninsairaalan entisiin tiloihin. Kesäkuussa...
J. L. Runeberg kirjoitti runon Vårt land vuonna 1846. Suomenkielisen Maamme-laulun sanat perustuvat vuoden 1867 käännökseen.
Vårt land löytyy venäjäksi kirjasta
Runeberg, Johan Ludvig: Izbrannojehttps://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1702389 .
Tämä A. Blokin runokäännös ei kuitenkaan välttämättä ole täsmälleen samanlainen kuin laulettava suomen- tai ruotsinkielinen versio. Tätä en valitettavasti pysty venäjää taitamattomana arvioimaan.A. Blokin käännös löytyy myös Wikipediasta:https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%93%D0%B8%D0%BC%D0%BD_%D0%A4%D0%B8%D0%BD%D0%BB%D1%8F%D0%BD%D0%B4%D0%B8%D0%B8Venäjänkielisestä levytyksestä en onnistunut löytämään tietoa.
Lähteitä:https://fi.wikipedia.org/wiki/Maammehttps://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/...
Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä määrää, että muista painotuotteista kuin pienpainatteista ja sanomalehdistä täytyy luovuttaa kuusi kappaletta. Velvollisuuteen on kuitenkin mahdollista hakea 24 §:n mukaan helpotusta tai jopa vapautusta. Se tehdään osoitteesta https://www.kansalliskirjasto.fi/sites/default/files/atoms/files/helpotusanomuslomake_fi.pdf löytyvällä lomakkeella.
Yleisesti vapaakappaleiden luovutusvelvollisuudesta löytyy tietoa vapaakappaletoimiston sivuilta osoitteesta https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappaletoimisto. Edellä mainittu laki löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071433. Periaatteessa luovutusvastuussa on valmistaja eli paino, mutta ulkomailla painetut...
Varmaan kyse on vain siitä, mitä on tottunut katselemaan ja tunnistamaan.
Esimerkiksi univormupukuiset ihmiset näyttävät monista hyvin samanlaisilta, mutta itse univormua käyttävät erottavat kaltaisensa tarkasti. Samoin vauvat näyttävät vieraan silmin samankaltaislta, mutta ovat läheisilleen selvästi itsensä näköisiä.
Kyse voi olla myös siitä, miten olemme tottuneet muita huomioimaan. Monesti palveluammattilaiset esim. tarjoilijat, myyjät ja hoitohenkilökunta jäävät niin vähälle huomiolle, että hetken päästä heitä on vaikea erottaa toisistaan. https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/yle-testasi-toimittaja-paasi-sisaan-muun-muassa-suomen-pankkiin-nayttamalla-tikkaita-kulunvalvonnassa/800385/
Paitsi tottumattomuudesta ja voi kasvojen...