Tutkimistani etymologisista sanakirjoista ei löytynyt selitystä tuon sanan alkuperällä. Heikki Paunisen slangisanakirja ”Tsennaks Stadii, bonjaaks slangii” (WSOY, 2001) merkitsee sanan merkitykseksi ’tupakka, savuke’ ja kertoo sen olevan peräisin 1990-luvulta. Tietoa alkuperästä ei kuitenkaan löytynyt.
Tutkin hiukan sanakirjoja, sillä 1990-luvulla sanoja on lainattu paljon englannista. En kuitenkaan löytänyt sanakirjoista mitään sopivaa tarjokasta, josta tuo slangisana olisi voitu lainata. Ruotsin kielen sanakirjatkaan eivät tuottaneet mitään sopivaa.
Mieleeni tulisi lähinnä, että tuo voisi kenties olla peräisin sanasta ”korsteeni”, jota käytetään tupakoinnista puhuttaessa vertauskuvallisena ja Paunosen mukaan slangissa myös merkitsemään ’...
Antiikkikauppiaan blogista löytyy luetteloa Arabian taideosaston taiteilijoista ja heidän signeerauksiaan. Yhtään HM-nimikirjaimista ei ole joukossa. Tosin, jos esineessä ei ole myöskään Arabian logoa, se tuskin Arabian tuotantoa onkaan.
Kupittaan saven suunnittelijoita on myös listattu. Kahdella heistä on oikeat nimikirjaimet: Maria Hiillosto ja Helena Mäkinen. Kupittaan saven leima kuitenkin ilmeisesti esineestäsi puuttuu.
Wikipedia-artikkeliin on koottu suomalaisia keramiikkataiteilijoita: heistä kenelläkään ei ole oikeita nimikirjaimia.
Alla linkit luetteloihin:
https://antiikkia.wordpress.com/2010/02/04/arabian-taiteilijoiden-signe…
http://www.laatutavara.com/?page=esittely_kupittaa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:...
Niskasten sukua on todellakin pesiytynyt Savoon, erityisesti Ylä-Savoon. Tiettävästi yläsavolaisilta syntyjuuriltaan nimi on levinnyt edelleen Pohjois-Savoon, pohjoiselle Pohjanmaalle ja Kainuuseen. Sukunimeksi Niskanen on kenties muunnettu paikannimestä Niska. Itse asiassa sukunimi Niska on useimmiten saanut alkunsa niin, että sijaintinsa mukaan kutsuttu asumus on vähitellen antanut nimensä myös asukkaille. Paikkana niska voi merkitä kosken tai virtapaikan yläjuoksua. Suomen kielen murteissa niskaksi on nimitetty myös esimerkiksi suon keskellä sijaitsevaa kangasta, korkeahkoa selännettä. Yläsavolaisen Niskasten suvun tutkijat ovat arvelleet nimen tulleen Jämsän Juokslahden Niska(la)n talosta. Pielavedeltä on puolestaan vuonna 1557...
Perintökaari (1965/40) määrittelee kenelle omaisuus kuoleman jälkeen menee. Oman tahdon voi sen lisäksi ilmaista tekemällä testamentin.
Mikäli yksi tai useampi rintaperillisistä on kuollut, hänen sijaansa tulevat hänen perillisensä, eli ensisijaisesti hänen lapsensa. Sijaantulo-oikeus on rajaton. Perimysoikeus etenee sukuhaarassa siten, että kuolleen perillisen sijalle tulevat hänen lapsensa.
Perintökaari (Finlex) kokonaisuudessan on netissä luettavissa osoitteessa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040?search%5Btype%5D=pi…
Betoni- ja puurakenteisten korsujen rakennustavasta voi löytää tietoja mm. seuraavista teoksista:
[ 1 ] 40-luku korsujen ja jälleenrakentamisen vuosikymmen korsurnas och återuppbyggandets årtionde Helamaa, Erkki 1983
[ 2 ] Bunkkeri Töyrylä, Jouni 1995
[ 3 ] Enontekiön Lätäsenon saksalaisten asemien (Sturmbock-Stellung) entistäminen 1987-1989 1991
[ 4 ] Schutzwall sodanaikainen puolustusasema Urho Kekkosen kansallispuistossa Postila, Tapani 2002
Useita omistavia kirjastoja - saatavuustiedot yllä olevasta linkistä.
[ 5 ] Sotasavotta korsuelämää 1939-1944
Esim. mainittua Jouni Töyrylän kirjassa Bunkkeri on betonikorsujen rakennuspiirustuksia.
Lisätietoja voi kysyä esim. Suomen rakennustaiteen museosta, Kasarmikatu 24, puh (09...
Nimiä on aikaisemminkin kysytty Kysy kirjastonhoitalta -palvelusta. Tässä vastaukset:
Hugo-nimen lähtökohtana on muinaissaksan sana hugi, jolle on tarjottu sellaisia merkityksiä kuin ’mieli’, ’sielu’, ’sydän’, ’tahto’ ja ’ymmärrys’. Hugo on nimen latinalainen asu. Kansainvälisiä vastineita Hugolle ovat mm. ranskan Hugues, italian Ugo ja englannin Hugh, josta ovat muodostuneet hellittelymuodot Hewie, Hughie ja Huey. Hugoon on yhdistetty myös englantilainen sukunimi Hudson.
Hugo oli Suomen almanakassa 1700- ja 1800-luvuilla. Nykyisin se on ruotsinkielisessä almanakassamme. Vuodet 1890-1928 nimi oli suomalaistetussa muodossa Huugo. Yksittäisesti nimeä on annettu myös muodossa Huuko.
Katolinen kirkko tuntee monia Hugo-nimisiä pyhimyksiä, ja...
Jade tarkoittaa jade-nimistä jalokiveä.
http://www.harmoniahuone.com/shop/product.php?
http://www.geocities.com/vamppu/Kivet.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jade
productid=127&cat=44&page=3
http://www.gemstone.org/gem-by-gem/english/jade.html
Adele on ranskalainen lyhentymä Adelheidista, joka on saksalainen nimi ja tarkoittaa jalosäätyistä tai jalomielistä kaunotarta. Adelheid on useiden saksalaisten ja ranskalaisten pyhimysten nimi.
Lähde:
Pentti Lempiäinen
Suuri etunimikirja
Lyhenne int lyhenteessä SA-int(= Suomen Armeijan Intendentuuri) tarkoittaa intendentuuria. Intendentuuri = sotilashallinnon osa, jolle kuuluu taloushuolto.
Lähteet: http://www.acronymfinder.com, Nykysuomen sanakirja, 4. osa, Sivistyssanat ja vierasperäiset sanat
Tiedon ja informaation määritelmät löydät esim. osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Tieto
Teoksessa Atk-sanakirja / Tietotekniikan liitto ry:n sanastotoimikunta, 12. uud. p. Helsinki : Talentum, 2003 määritellään tieto seuraavasti: ”Asia ihmisen vastaanottamana ja ymmärtämänä (informaatio) tai konkreettisessa esitysmuodossa ilmaistuna (data). Tieto sisältää myös merkitykset tietämys, sanoma ja tiedustelu”.
Informaatio määritellään samaisessa lähteessä datan ihmiselle tuottamaksi mielteeksi tai merkitykseksi.
Tietojenkäsittely puolestaan on ”Tietoihin kohdistuvan toimituksen kuten laskutoimituksen, muuntamisen, yhdistelyn, valinnan tai uudelleen järjestämisen, tai tällaisten toimitusten sarjan suorittaminen tulosten saamiseksi”....
Eipä ilmeisesti löydy. Runo löytyy P. Mustapään (eli Martti Haavion) runokokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle ja kokoelmasta Kootut runot, sekä sävellettynä useilta levyiltä.
Kirjat ja levyjä löytyy myös Vihdin kirjastosta:
http://vihti.kirjas.to/
Tässä lyhyt kuvaus itse kirjasta (jonka lukemista tai vähintäänkin katsomista elokuvana suosittelen lämpimästi). Kuvauksessa on myös muutama kirjallisuuslinkki, joista löytää lisää tietoa aiheesta. Kuvaus on peräisin
Tuhat vuotta - sata kirjaa -sarjasta, jota ei enää löydy verkosta:
Linna, Väinö: Tuntematon sotilas
Tuntematon sotilas kertoo pienen miesryhmän vaiheita sodan syttymisestä 1941 syyskesän 1944 katkeriin torjuntataisteluihin asti.
"Linnan romaani erottui muista realisminsa, kriittisen asenteensa ja hallitun rakenteensa puolesta...Hänen tuntematon sotilaansa ei ole
ihannekuva eikä kansallisen idealismin ruumiillistuma…Vuoden 1954 näkökulmasta se oli ensimmäinen kaunistelematon sotaromaani ja
ylitti suorapuheisuudellaan vajaan...
Kielikoneelta löytyy verkossa toimivia lakikielen sanakirjoja, tosin ne ovat maksullisia.
http://www.kielikone.fi/default.aspx?intProductID=264
http://www.kielikone.fi/default.aspx?intProductID=836
Lapin yliopiston kirjaston Oikeudelliset tiedonlähteet ( http://www.ulapland.fi/?deptid=25793 ) kertoo, että Edilexillä on lakikielen sanakirja suomi-ruotsi-englanti-saksa
http://www.edilex.fi/lakikirjasto/lakikielen_sanakirja
Sekin on maksullinen.
Netissä oleva Ilmainen Sanakirja sisältää jossain määrin oikeustieteen termistöä. http://www.ilmainensanakirja.fi
Todettakoon, että Finlexissä on lainsäädäntö myös ruotsiksi. http://www.finlex.fi/sv
"Jussi Vares" on kirjailija Reijo Mäen luoma kuvitteellinen henkilö, joka esiintyy lukuisissa kirjoissa ja elokuvissa. Suomenkielisen Wikipedian artikkelissa on mm. seuraava lyhyt luonnehdinta: " Vareksella on ystäviä lain molemmilta puolilta ja hän toimii usein molempien puolien edustajien palveluksessa, turhia kyselemättä, kunhan palkka on hyvä. Jussi Vareksen heikkouksiin kuuluvat kylmä olut ja kauniit naiset, joista hänellä ei ole yleensä tapana kieltäytyä."
Todennäköisesti Vares-hahmon luonteen ja sen vahvuudet määrittelee lukija hyvin pitkälle oman näkemyksensä ja odotustensa pohjalta, kun kyseessä kuitenkin on fiktiivinen hahmo. Vareshan ei ole mikään perinteinen vakava, ahdistunut tai työhullu etsivä, vaan pikemminkin hiukan...
Hilpi-nimi on ollut käytössä sekä naisilla että miehillä, suosituimmillaan se on ollut 1900-luvun alussa. 1970-luvun jälkeen Hilpi näyttää vakiintuneen naisennimeksi. Nimen alkuperästä ei ole täyttä varmuutta. Hilpiä pidetään kuitenkin yleisesti Filip-nimen muunnoksena. Filipin kreikankielinen kantanimi Philippos tarkoittaa hevosten ystävää. Hilpin rinnakkaisnimenä esiintyy Hilppa, jota pidetään yleisesti Filippa-nimen karjalaisena muuntumana.
Lähteitä:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, 1999.
Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007.
Sadun nimi on hieman versiosta riippuen Kun kettu sai valkoisen hännänpään tai Ketun valkoinen häntä. Löydät sadun vaikkapa satukokelmasta Suomen lasten eläinsadut tai Suomen kansan satuja. Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun yhteistietokannasta osoitteessa https://www.helmet.fi.
Numeroihin ja lukuihin liitetään eri kulttuureissa ja uskonnoissa monia merkityksiä ja uskomuksia. Numero seitsemän on ollut mm. onnenluku, mutta myös onnettomuuden luku, täydellisyyden luku ja pahuuden luku. Muinaiset babylonialaiset tunsivat seitsemän planeettaa, ja niihin liittyi erilaisia uskomuksia. On ollut myös oppi seitsemästä taivaasta ja seitsemästä helvetistä. Kristinuskossa numerolla seitsemän on paljon symboliikkaa. Nämä tiedot löytyvät Pentti Lempiäisen kirjasta Lukujen symboliikka nollasta miljoonaan (1995).
Tuttua merkitystä seitsemästä valehtelijoiden lukuna kirjassa ei kuitenkaan mainita.
Reijo Mäen suosio on kasvanut koko ajan tasaisesti ja hänen kirjojaan on myyty Suomessa yhteensä yli puoli miljoonaa kappaletta. Seuraavassa listassa ne ovat ilmestymisjärjestyksessä:
Enkelipölyä 1985, Moukanpeli 1986, Satakieli lauloi yöllä 1987, Marraskuu on musta hauta 1988, Sukkanauhakäärme 1989, Jäätynyt enkeli 1990, Kuoleman kapellimestari, 1991, Liian kaunis tyttö 1992, Kaidan tien kulkijat 1992, Rahan kääntöpiiri 1994, Kruunun vasikka 1994, Enkelit kanssasi 1995, Tatuoitu taivas 1996, Pimeyden tango 1997, Pahan suudelma 1998, Keltainen leski 1999, Mullan maku 2000, Aito turkki 2001, Kolmastoista yö 2001, Tukholman keikka 2002, Pitkä lounas 2002, Black Jack 2003, Huhtikuun tytöt 2004 ja Nuoruustango 2005.
Huhtikuun tytöt,...
Asiaa voisi lähestyä laskemalla lukunopeutta. Jos lukunopeus on yksi sivu minuutissa – mikä on ainakin itselleni melko rauhallinen lukutahti –, tunnissa ehtisi lukea 60 sivua. Silloin 1050-sivuisen kirjan lukemiseen menisi 17,5 tuntia. Vuorokauden tuntimäärä siis riittäisi, vaikka lukuaikaan pitäisikin lisätä pakollisia taukoja. Unelle ei silloin toki jäisi paljon aikaa.
Lukemiseen kuluvaan aikaan vaikuttavat monet tekijät kuten tekstin määrä sivulla, kirjan sivun koko, tekstin koko, fonttityyppi ja tekstin hankaluuden taso. Harry Potter -kirjat eivät liene vaativimmasta päästä, joten hyvä lukija voi varmasti selvitä yhdestä sivusta minuuttia nopeammin. Lisäksi jos tekstiä ei syvenny suuremmin pohtimaan vaan lukea paahtaa eteenpäin,...
Kyseessä on laulu nimeltä ”Jos rakastat”. Sen on sanoittanut Matti Rossi ja säveltänyt Kaj Chydenius. Laulun ”Jos rakastat” sanat ja nuotit löytyvät esimerkiksi ”Suuren toivelaulukirjan” osasta 14 (Warner/Chappell Music Finland ja Suuri Suomalainen kirjakerho, 1997).
