Lista TV-uutisia käsitteleviä opinnäytteitä ja muita tutkimuksia suomen tieteellisten kirjastojen yhteisluettelosta Lindasta. Teosten saatavuustietoja voi tarkistaa korkeakoulukirjastojen omista luetteloista, joiden liittymiä on kerätty osoitteeseen http://www.lib.helsinki.fi/tilke/tietokannatfi.html tai esimerkiksi pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen kokoelmatietokannasta http://www.libplussa.fi/. Pro gradut ja muut tutkielmat ovat yleensä luettevana vain oman yliopistonsa tai korkeakoulunsa kirjastossa. Kaukolainana niitä voi toki tilata muihin kirjastoihin luettevaksi ja kopioitavaksi.
SUOMALAISIA TV-UUTISIA KÄSITTELEVIÄ OPINNÄYTETÖITÄ:
TEKIJÄ: Toivanen, Outi
NIMEKE: Hyvä faktalista : suomalaiset televisiouutiset venäläisten...
Et maininnut haetko ravintolasanakirjoja vai ruoanvalmistuksen sanastoa - tässä on viitteitä molempiin. Pääkaupunkiseudun kirjastoista on saatavilla mm. seuraavia kirjoja: Harvilahti-Rautonen, Anja: Ruokaa viidellä kielellä--kansainvälinen ruokailusanasto; Lehmusoksa, Ritva: Ruokasanakirja; Saikkonen, Pirkko: Termes culinaires--ravintolasanasto ranska-suomi, suomi-ranska; Anderson, Kenneth N.: The international dictionary of food & nutrition; Lampola, Riitta: Gastronomic terms--Ravintolasanasto englanti-suomi.
Näiden saatavuuden voit tarkistaa aineistotietokannastamme Plussasta (http://www.libplussa.fi). Muita viitteitä voit hakea Plussan aineistohaun kautta kirjoittamalla asiasanahakuun esim. sanakirjat (ruoka tai...
Avoimen verkkoammattikorkeakoulun sivuilta löytyy hyvät ohjeet työnhakijalle. Sivuston ohjeiden mukaan hakemukseen voi liittää niin nimikirjaotteen kuin myös CV/ansioluettelon. Tarkemmat tiedot löytyvät osoitteesta:
http://ylivieska.cop.fi/averko
Kun klikkaa työnhakua niin sen alta löytyy linkki "CV ja työhakemus", jossa kerrotaan tarkemmin miten hakemus kannattaa tehdä.
Lisää työnhakuoppaita löytyy osoitteesta:
http://www.makupalat.fi/paikat3.htm
Edellä mainitun lisäksi kannattaa tarkista Helmet -tietokannasta mitä kirjoja löytyy asiasanoilla "ansioluettelot", "työnhaku".
Helmet aineistotietokannan osoite on: http://www.helmet.fi
Helmetin kautta voi myös varata aineistoa mikäli on Helmet kirjastokortti sekä henkilökohtainen salasana....
Seteleitä voi periaatteessa suoristaa silitysraudalla, kunhan lämpö ei ole kovin korkea. Rahoja voi laittaa myös painon alle, jotta ne suoristuisivat. Linkki Oulun numismaattisen kerhon artikkeliin "Rahojen puhdistaminen": http://www.oulunnumismaatikot.fi/rahojen_puhdistus.htm
Dansukkerin sivuille annetaan ohje, jonka mukaan kovettunut fariinisokeri pehmennee 1-2 vuorokaudessa, kun pussiin lisätään noin 1 tl vettä 500 g fariinisokeria kohti. Valmistajan mukaan kovettumisen voi estää säilyttämällä fariinisokeri huolellisesti suljettuna tiiviissä muovirasiassa tai lasipurkissa.
Lisävinkkejä fariinisokerin pehmennykseen löytyy Kinuskikissa-blogin keskustelufoorumilta. Neuvojen mukaan sokerin saa pehmenemään myös lämmittämällä sokeria mikrossa puolen minuutin ajan täydellä teholla tai upottamalla sokeri pussissa hetkeksi lämpimään veteen. Kinuskikissa antaa blogissaan myös hyödyllisen vinkin fariinisokerin säilytykseen: laittamalla pari sokeripalaa fariinisokeripussiin ja sulkemalla pussin huolellisesti voit estää...
Täsmälleen kysymyksen esittämässä muodossa runo löytyy Lucy Cousinsin kirjasta Maisa käy kirjastossa.
Runo yhdistelee aineksia kahdesta perinteisestä englantilaisesta lastenlorusta: kärpäsen nielemisaihe tulee lorusta There was an old lady who swallowed a fly (eukko nielee kärpäsen, sitten hämähäkin pyydystämään kärpäsen, linnun pyydystämään hämähäkin ja niin edelleen, aina hevoseen saakka, jonka nieleminen koituukin sitten eukon kuolemaksi), kun taas liki loputtomiin jatkettavissa oleva toisiinsa johtavien tapahtumien ketju on kenties tutuin lorusta This is the house that Jack built (suomeksi Jussin talo, vanhojen englantilaisten lastenlorujen aiheista vapaasti Kirsi Kunnaksen riimittelemänä kirjassa Hanhiemon iloinen lipas), tyyliin "...
Kilometrihinta saadaan selville jakamalla bensaan käytetty rahasumma ajettujen kilometrien määrällä. Tässä tapauksessa siis bensan hinta per kilometri on kahteen desimaaliin pyöristettynä 0,13 euroa.
Tarkoitat varmaankin ajoneuvon rekisterikilpiä, jossa on itse valittu rekisteritunnus tietylle ajoneuvolle. Vapaana olevia rekisteritunnuksia voi kysyä liikenne- ja viestintävirasto Traficomista. Alla olevasta linkistä löytyy tietoa ja yhteystiedot:
https://www.traficom.fi/fi/asioi-kanssamme/hae-ajoneuvolle-erityiskilpea
Steel cut ja rolled viittavat kaurahiutaleiden valmistusprosessiin.
Steel cut -prosessoinnissa suurimot murskataan muutamaan osaan metallilevyjen avulla ja näin ollen hiutaleiden koostumus on karkeampaa rouhetta. Suomessa tällaista myydään esimerkiksi nimillä "rikottu kaura", "teräsleikattu kaura" ja "steel cut -kaura".
Rolled oatsit ovat taas litistettyjä kaurahiutaleita, joita myydään Suomessa ns. tavallisina kaurahiutaleina.
Jos litistettyjä kaurahiutaleita prosessoidaan pidemmälle, saadaan aikaan pikakaurahiutaleita eli kooltaan vielä pienempiä ja hienojakoisempia hiutaleita.
Lisää tietoa eri kaurahiutaleista löytyy esimerkiksi täältä:
https://www.thekitchn.com/whats-the-difference-between-steel-cut-rolled-and-instant-oats-...
Sanonta on alunperin ollut "herrainen aika", "ei herraiseen aikaan" tarkoittaa "ei pitkään aikaan". Herrainen on sama kuin herraskainen.
Tästä on tullut huudahdus ja päivittely "herranen aika".
Lähde: Suomen murteiden sanakirja 3
Outi Pakkanen on saanut vuonna 2006 Suuren Suomalaisen Kirjakerhon tunnustuspalkinnon Yöttömön yön kirjamessuilla yhdessä Heli Laaksosen ja Pirkko-Liisa Perttulan kanssa. Tämä tieto löytyy Tornion kaupunginkirjaston DekkariNetistä, jossa on myös paljon muuta tietoa kirjailija Outi Pakkasesta:
http://www.tornio.fi/index.php?p=PakkanenOuti
Myös mm. alla mainituista kirjoista löytyy tietoa hänestä:
- Kotimaisia dekkarikirjailijoita / Ari Haasio
- Murha naisen käsin : 25 naisdekkaristia / Tiina Torppa
- Miten rikoskirjani ovat syntyneet / Paula Arvas ja Kirsi Luukkanen (toim.)
Kysymykseen on mahdotonta vastata tarkasti, sillä tunnettavuus on aika epämääräinen käsite, eikä liene olemassa maailmanlaajuista luotettavaa kyselyä asiasta. Suomalaisten kirjailijoiden tunnettavuus myös varmasti vaihtelee paljon maittain. Esimerkiksi muumien vuoksi Tove Jansson on varmasti Japanissa tunnetumpi kuin vaikkapa Matti Rönkä, joka taas on saavuttanut suosiota Saksassa mutta jonka kirjoja ei liene käännetty japaniksi.
Jotakin suuntaa voi antaa kirjallisuuden vientikeskus FILI:n listaus osoitteessa http://www.finlit.fi/fili/kirjallisuusvienti/tilastoja-ja-selvityksia/. Siinä on listattu suomalaiset kirjat, jotka on käännetty yli 20 kielelle. Tosin sitäkään ei voi ottaa ihan sellaisenaan, sillä vaikka ”Kalevalaa” on käännetty...
Reetta on lyhentymä Margareetasta (kreik. helmi). Margareeta oli perimätiedon mukaan marttyyrineito, joka surmattiin keisari Diocletianuksen toimeenpanemissa vainoissa 300-luvun alussa Pisidian Antiokiassa Vähässä-Aasiassa. Keskiajalla Margareetasta tuli yksi suosituimpia naispyhimyksiä.
Mariia on muunnelma Mariasta. Maria on heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Tutkijoiden esittämiä arveluja ovat mm. toivottu lapsi, näkijätär ja herratar. Muunnoksineen Maria on kristikunnan tavallisin naisennimi, jollaiseksi sen on nostanut Marian asema Jeesuksen äitinä ja hänen kunnioituksensa katolisessa hurskauselämässä.
LÄHDE: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja.
Lyhyesti sanottuna yhteistä kaikille fantasiakirjallisuuteen kuuluville teoksille on jotain sellaista, joka ei kuulu jokapäiväiseen elämäämme. Se jokin voi olla täysin kuvitteellinen maailma, taikuus tai jokin muu yliluonnollinen elementti.
Laajempia fantasiakirjallisuuden määritelmiä löydät vaikka seuraavista teksteistä: Vesa Sisättö: Johdanto (teoksessa Ulkomaisia fantasiakirjailijoita, BTJ 2003) ja Johanna Sinisalo: Fantasia lajityyppinä ja kirjailijan työvälineenä (kirjassa Fantasian monet maailmat, BTJ 2004).
1930-1970 välisiä sanoma- ja aikakauslehtiartikkeleita ei vielä ole talletettu kirjastoissa käytössä oleviin artikkelitietokantoihin, joten yksittäisiä artikkeleita ei voi niiden avulla hakea. Kirjastot kuitenkin säilyttävät vanhoja sanomalehtiä ja aikakauslehtiä sekä mikrofilmattuina että painettuina. Seinäjoen kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston kokoelmista löytyy mikrofilmeinä Etelä-Pohjanmaan paikallislehtiä, joita voi selata kirjastossa. Ainakin seuraavia sanomalehtiä kannattaisi selata, sulkeissa miltä ajalta lehteä kokoelmasta löytyy mikrofilmeinä:
Etelä-Pohjanmaa (16.08.1919 - 30.09.1988)
Ilkka (20.04.1906-)
Järviseudun Sanomat (11.6.1962-23.6.1982)
Järviseutu (10.9.1937-24.7.1977)
Vaasa (30.01.1902-)
Mikrofilmien lukulaitteille...
Tässä pieni vinkkilista. Toivottavasti tästä löytyy sopivaa luettavaa.
Jonasson, Jonas: Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi (Satavuotias Allan Karlsson seikkailee läpi Euroopan lähihistorian ja onnistuu karkumatkallaan sekoittamaan koko Ruotsin. – Saatavana myös äänikirjana)
Kari Hotakainen: Ihmisen osa (trilogian ensimmäinen osa, muut osat Jumalan sana ja Luonnon laki, kaikki myös äänikirjoina)
Tamminen, Petri: Enon opetukset (”…viiltävän hauska romaani kasvamisen tiestä. Kertojana on enoaan kymmenen vuotta nuorempi Jussi.” – Saatavana myös äänikirjana)
Durrell, Gerald: Eläimet ja muu kotiväkeni ; Eläimellistä menoa Korfussa (ja muut Durrellin teokset – hiukan saman tyylisiä kuin James Herriotin kirjat)
Tuuri, Hanna: Vihreän...
Kirsti on tosiaan muunnos Kristinasta ja ilmeisesti ollut käytössä Suomessa jo keskiajalla. Kristina (tai Kristiina, Kristin, Kristine) tulee nimestä Christiana, naispuolinen Kristuksen kannattaja, kristitty nainen.
Tero on lyhentymä Terentius-nimestä, joka on alkuaan roomalainen sukunimi ja lisäksi varhaiskristillinen marttyyrinimi.
Timo on lyhentymä Timoteuksesta, joka tulee kreikan kielestä ja merkitsee "jumalaa pelkäävä". Nimi esiintyy myös Raamatussa.
Kaikki kolme nimeä esiintyvät katolisen kirkon pyhimysluettelossa.
Lähde: Pertti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 2001)
