Hei!Löysin muutamalta sivulta maininnan, että Harjus on parvikala.https://www.perhokalastajat.net/keskustelu/viewtopic.php?t=115180https://www.jarviwiki.fi/wiki/Harjus kertoo, että Harjus elää parven tapaisina ryhmittyminä.
Virallisten tietojen mukaan U-2-koneita on ammuttu alas seitsemän.Ensimmäinen ja kuuluisin tapaus oli toukokuussa 1960 Neuvostoliiton yläpuolella. Toinen kone ammuttiin alas Kuuban ilmatilassa lokakuussa 1962.Lisäksi viisi Taiwanin ilmavoimien operoimaa U-2:ta ammuttiin alas Kiinan alueella vuosina 1962 - 67.Nämä ovat tunnetut tapaukset. Moni 104:stä rakennetusta U-2-koneesta on tuhoutunut, jotkin niistä myös tiedustelutehtävän aikana. Tällöin syynä on ollut kuitenkin mekaaninen vika, happijärjestelmän pettäminen tai lentäjän virhe.Lähteet:https://en.wikipedia.org/wiki/Lockheed_U-2Peebles, Curtis. Dark Eagles. A History of Top Secret U.S: Aircraft. iBooks 1995. S. 18 - 46.https://edition.cnn.com/2023/03/10/asia/china-us-taiwan-spy-plane-...
Kirjaa löytyy Jyväskylän kaupunginkirjastosta 4 kappaletta. Voit varata kirjan keski.finna.fi -sivustolta lähimpään kirjastoosi. Kirjan tiedot: keto tokoi puiden asukkaat | Hakutulokset | Keski-Finna
HeiSelvitimme asiaa Uukuniemen rovastilta ja Uukuniemi seuralta. He eivät olleet kuulleet moisesta tapahtumasta. Alla rovastin Erkki Lemetyisen vastaus." Tuolloin kanttorina oli Eino Tiainen. Eino oli kyllä persoonallinen kaveri, mutta moista en ole kuullut. Olisi voinut syntyä erimielisyyttä rov. Saukkosen kanssa! Terv. Erkki"Ei ole mahdotonta, että kuvaamanne tapaus olisi sattunut. Jos näin on käynyt, ei se vaikuta ainakaan jääneen paikalliseen muistiin isona tapahtumana.
Etsimäsi Lassi Nummen runo Jossakin on julkaistu ensimmäisen kerran kokoelmassa Lähdössä tänään (1977. s 14.). Runo sisältyy myös esimerkiksi Lassi Nummen runojen kokoelmaan "Runot 1947 - 1977" (1978).
Löysin tiedon, että sarjan Skazana (The Convict) musiikin on säveltänyt Pawel Lucewicz, mutta tunnusmusiikin nimeä ei löytynyt. LähdeIMDb: Skazana https://www.imdb.com/title/tt14417144/fullcreditsIMDb: Pawel Lucewicz https://www.imdb.com/name/nm4591403/?ref_=ttfc_fc_cr
Hei. Lähtökohtaisesti kaikissa Helmet-kirjastoissa on tulostusmahdollisuus, muutamaa pientä sivukirjastoa lukuunottamatta (esim. Pähkinärinne). Osoitteesta https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84921 voit etsiä kotipaikkasi lähintä kirjastoa, ja varminta on soittaa kyseiseen kirjastoon, johon olisit menossa tulostamaan.Oodissa on myös mahdollista tulostaa laadukkaammalle valokuvapaperille valokuvia (maksullisesti), https://tilavaraus.hel.fi/reservation-unit/211 tämän linkin takaa löytyy lisätietoa siitä.Huomioithan kirjastoilla on pääkaupunkiseudulla erilaisia käytäntöjä tulostus- ja kopiointipalveluihin rekisteröitymisen ja niiden maksamisen suhteen: esimerkiksi Helsingissä jokainen tulostussivu maksaa 40 senttiä, Espoossa 20...
Korpelaisten suvusta ei ole ainakaan kirjastojen kokoelmissa muuta kirjaa kuin Aulis Korpelaisen Korpelainen (Pedroff) sukukirja. Aulis Korpelainen on kuitenkin kirjoittanut sukukirjat myös Tahvanaisista ja Lampeneista. Lisäksi Aulis ja Toivo Korpelaisesta on muistelmateos. Kirjastoista ei kirjoja voi ostaa, joten ainoa mahdollisuus hankkia kirja on etsiä sitä antikvariaateista tai muista myyntipaikoista (esim. tori.fi).Linkit kirjojen tietoihin (Finna.fi)Korpelainen: Korpelaisten (Pedroff) sukukirja (2010) https://finna.fi/Record/erkki.44564?sid=4911657336Korpelainen: Tahvanaiset : Olof ja Anna Tahvanaisen suku (2014) https://finna.fi/Record/uef.9910950683705966?sid=4911657801Korpelainen: Lampenit (2016) https://finna.fi/Record/uef....
Huu oli uskomusten mukaan kuoleman edellä näyttäytyvä tai lähisukulaisen kuoltua ihmiseen merkkinsä, kuten mustelman, jättävä henkiolento, aave tai kummitus. Huunpurema tai huunhaukko oli tällainen ilman varsinaista syytä ihoon ilmestynyt mustelma, jonka uskottiin ennustavan läheisen ihmisen kuolemaa. Uno Harvan teoksessa Suomalaisten muinaisusko käsitellään lukuisia eri henkiolentoja, myös erilaisia aaveita ja kummituksia. Henkiolento huuta siellä ei kuitenkaan mainita. Huun kohdalla näyttää olevan niin, että tietoa siitä on lähinnä etymologisissa ja muinaisuskoa käsittelevissä sanakirjoissa.Lähteet:Pulkkinen, Risto: Suomalaisen kansanuskon sanakirjaSuomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirjaHarva, Uno: Suomalainen muinaisusko...
Nykyään Kansallisarkiston ylläpitämästä Karjala-tietokannasta löytää luovutetun alueen kirkonarkistotietoja 1600-luvulta 1900-luvulle. Käyttöliittymässä voi tutkia tietokantaan tallennettuja 100 vuotta vanhempia henkilötietoja. Kuolleiden osalta tiedot ovat vähintään 50 vuotta vanhoja mutta usein sitä vanhempiakin, koska luovutetun alueen seurakunnat lakkautettiin 1940-luvun lopussa. Tietokannan käyttörajoitettuja eli 100 vuotta nuorempia tietoja voi tutkia kaikissa Kansallisarkiston toimipaikoissa. Käyttörajoitettujen tietojen tutkiminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Sen voi tehdä asioinnin aluksi valitsemansa toimipaikan tutkijasalissa.Karjala-tietokanta ja Katiha - Kansallisarkisto | Katiha
The Weight of Glory on C. S. Lewisin saarna vuodelta 1941 sekä kokoelma hänen toisen maailmansodan aikaisia saarnojaan ja puheitaan. Teosta tai sen osia ei ole sellaisenaan suomennettu. Monissa Lewisin teoksissa kuitenkin käsitellään helvettiä. Samankaltaisuuksia voi etsiä esimerkiksi seuraavista suomennetuista teoksista ja kokoelmista: Lewis, C. S. Kärsimyksen Ongelma. Suomen Lähetysseura, 1963. Suom. Maritta Pesonen. Lewis, C. S., et al. Entisen Ateistin Kristillisiä Esseitä. WS, 1968. Suom. Olavi Aula Lewis, C. S. Muistiinpanoja surun ajalta. Kirjapaja, 2009. Suom. Anna-Mari Kaskinen.Lewis, C. S. Suuri avioero: Uni. Kirjapaja, 2014. Suom. Leena Huima. The Weight of Glory and Other Addresses -...
Hyvin vähän löytyy Veteraanien kivestä tietoja. Saatavilla oleva tieto on kirjasta Auvinen, Eero & Vanhalukkarla. Pertti: Sotien aika raisiolaissilmin. Raision sotavetraanimatrikkeli. Raisio: Raision sotaveteraanit ry:n tukijaosto, 2005. ISBN 952-91-9321-1Linkki Teoksen verkkoversio (pdf) "Uusi paasi tammenlehvineen täydentää sen vierelle sotaveteraanien aiemmin pystyttämää veteraanien kiveä, jonka he ovat luovuttaneet Raision kaupungille. Tässä paadessa on tekstit "Itsenäinen Suomi yhteinen asiamme. Viestiksi tuleville sukupolville."Vaski kirjastoista voisi löytyä lisää tietoa. Esim. https://vaski.finna.fi/Record/vaski.549219
Tampereen lääkäriolojen kehitys 1700-luvun lopulta 1900-luvun alkuun oli pääpiirteissään seuraavanlainen:Vuodesta 1795 Suomen kahdestatoista piirilääkäristä yhden asemapaikka oli ollut Tampere. Piirilääkäri oli kuitenkin enemmän virkamies kuin varsinainen lääkäri: hän tarkasti alueen apteekit, antoi kulkutautien uhatessa neuvoja kuvernöörille ja muille viranomaisille, ohjasi ja valvoi kätilöitä jne. Piirilääkärin avuksi palkattiin vuonna 1817 kaupunginvälskäri. Toimeen palkatun Mikael Bergbomin kuoltua 1831 virka oli avoinna lähes kymmenen vuoden ajan, kunnes maistraatti piirilääkärin kehotuksesta perusti sen uudelleen kaupunginkirurgin virkana 1840.Ensimmäinen kaupunginlääkäri Tampereelle nimitettiin 1848 (Nils Johan Wilhelm Idman)....
Hei,samaa asiaa oli kysytty myös 8.9.2023. Otava on aiemmin suomentanut Tahereh Mafilta kirjan Rakkaus suurempi kuin meri (2019).Sarjasta voi tiedustella kustantajilta ja esittää toiveita suomentamisesta. Tällä hetkellä ei ole suomennoksia tiedossa.
Jan Frenkelin säveltämään valssiin Vals rasstavanija ei löytynyt suomennosta tai levytystä. Kappaleen nuotteja on useissa eri kokoelmissa, mutta niissä sanat ovat vain venäjäksi. Jos nuotit kiinnostavat, tästä listasta näet eri kirjastojen vaihtoehdot Finna-sivustolta: Vals rasstavanijan nuotteja.
Ei, minä en tarvitse puolikasta ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi aivan tämän nimisenä Erkki Peurasen kääntämässä Jevtušenko-valikoimassa Kyllä ja ei vuonna 1967.
Kovin helposti asia ei ole selvitettävissä, jos ollenkaan. Aikakauden rivisotilaista jäänyt asiakirjajälki voi olla vähäinen, ja vasta 1600-luvun lopulla luotu ruotuarmeija alkoi tuottaa suurempia määriä asiakirja-aineistoa. Laukaan historia -teos ei ole käsillä, mutta kannattaa katsoa olisiko maininnalle lähdeviitettä, jonka avulla voisi päästä mahdollisten asiakirjalähteiden jäljille. Olisiko tieto peräisin esimerkiksi pitäjän manttaaliluettelosta tai katselmusrullasta? Samoin jos suvusta on laadittu sukukirja tai vastaava, sieltä voisi löytyä myös tietoa säilyneistä lähteistä. Selvittely saattaa vaatia arkistotutkimusta. Aikakauden sijaissotilas- ja väenottojärjestelmää sekä käytettävissä olevia asiakirjalähteitä avataan esimerkiksi...
Oivallinen lähde oppikouluaiheisen tietämyksen äärelle on Kyösti Kiuasmaan kirja Oppikoulu 1880–1980 (Pohjoinen, 1982). Siitä löytyvät seikkaperäiset tiedot kahdeksanvuotisen oppikoulun lukusuunnitelmista eri aikoina, niin reaali-, klassillisissa kuin tyttölyseoissa. Ajanjakson 1890–1910 ensimmäisellä puoliskolla noudatettiin 1880-luvulla muotoiltuja suunnitelmia. Sortovuosina venäjän kielen osuutta lisättiin tuntuvasti muiden aineiden kustannuksella, ja 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen jälkipuoliskolla palattiin taas "normaaliin".Ajan uudet kasvatustavoitteet, jotka olivat reaalilyseoiden synnyn taustalla, vaikuttivat myös näiden oppilaitosten lukusuunnitelmaan. Tavoitteeksi oli asetettu perinteisen klassisen sivityksen...
