Ilmatieteen laitoksen säähavaintoarkistoa ja tilastoja pystyy katselemaan, mutta niissä on tilastoituna vain virallisilla säähavaintoasemilla tehtyjä mittaustuloksia. Oulussa sääasemia on lentoasemalla, Vihreäsaaren satamassa ja Kaukovainiolla. Mennyttä säätä voi kysyä myös Ilmatieteenlaitoksen Ilmastopalvelusta.Lähteet ja lisätietoaIlmatieteen laitos: Ilmastopalvelut ja mennyt sää: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastopalvelut-ja-mennyt-saaIlmatieteen laitos: Havaintojen lataus https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-latausSääasemien arkisto: https://kilotavu.com/fmi-tilastot.php
Lasten itsenäisyyspäivää on vietetty vuodesta 2017 lähtien. Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi aloitettu juhlan perinne jatkui 2024 jo kuudetta kertaa. Vuosina 2020 ja 2021 juhlat jäivät väliin koronapandemian vuoksi. Kutsu lähetetään syksyllä kaikkiin Suomen kuntiin. Jokainen kunta voi lähettää juhlaan kaksi 10-vuotiasta lasta. Kunnat päättävät itse juhlaan osallistujat ja kustantavat heidän matkansa. Juhla suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä Valtioneuvoston kanslian, Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Lapsiasiavaltuutetun toimiston kanssa.Lasten itsenäisyyspäivän juhla https://www.mll.fi/lasten-itsenaisyyspaivan-juhla/medialle/
Pia Partasen tuotannosta voit löytää lisää levytietokanta Discogista. Partasen profiilissa mainitaan hänen olleen useamman artistin sanoittajana ja jopa yhdessä yhtyeessä taustalaulajana. Tässä linkki Partasen profiiliin Discogsissa; https://www.discogs.com/artist/2689860-Pia-Partanen
Useimmista suurvalta-ajan joukko-osastoista on laadittu historiateoksia, joista tiedot ovat löydettävissä. Teoksia löytyy suomalaisista kirjastoista Finna.fi -palvelun kautta. Yhtä kokoavaa ja täysin kattavaa hakuteosta joukkoyksiköistä en tunnista, vaikka esim. Herlitzin, Kjellanderin ja erityisesti Mankellin teokset voisivat olla lähellä haettua:Herlitz, C. (1967). Svenska arméns regementen: Regementstraditioner. Militärlitteraturföreningen.Kjellander, R. (2003). Sveriges regementschefer 1700-2000: Chefsbiografier och förbandsöversikter. Probus.Mankell, J. (1866). Anteckningar rörande svenska regementernas historia (2. uppl.). Lindh.Myös Hans Högmanin verkkosivuilla on oikein käyttökelpoinen kooste ruotsalaisista rykmenteistä...
Korpelaisten suvusta ei ole ainakaan kirjastojen kokoelmissa muuta kirjaa kuin Aulis Korpelaisen Korpelainen (Pedroff) sukukirja. Aulis Korpelainen on kuitenkin kirjoittanut sukukirjat myös Tahvanaisista ja Lampeneista. Lisäksi Aulis ja Toivo Korpelaisesta on muistelmateos. Kirjastoista ei kirjoja voi ostaa, joten ainoa mahdollisuus hankkia kirja on etsiä sitä antikvariaateista tai muista myyntipaikoista (esim. tori.fi).Linkit kirjojen tietoihin (Finna.fi)Korpelainen: Korpelaisten (Pedroff) sukukirja (2010) https://finna.fi/Record/erkki.44564?sid=4911657336Korpelainen: Tahvanaiset : Olof ja Anna Tahvanaisen suku (2014) https://finna.fi/Record/uef.9910950683705966?sid=4911657801Korpelainen: Lampenit (2016) https://finna.fi/Record/uef....
Huu oli uskomusten mukaan kuoleman edellä näyttäytyvä tai lähisukulaisen kuoltua ihmiseen merkkinsä, kuten mustelman, jättävä henkiolento, aave tai kummitus. Huunpurema tai huunhaukko oli tällainen ilman varsinaista syytä ihoon ilmestynyt mustelma, jonka uskottiin ennustavan läheisen ihmisen kuolemaa. Uno Harvan teoksessa Suomalaisten muinaisusko käsitellään lukuisia eri henkiolentoja, myös erilaisia aaveita ja kummituksia. Henkiolento huuta siellä ei kuitenkaan mainita. Huun kohdalla näyttää olevan niin, että tietoa siitä on lähinnä etymologisissa ja muinaisuskoa käsittelevissä sanakirjoissa.Lähteet:Pulkkinen, Risto: Suomalaisen kansanuskon sanakirjaSuomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirjaHarva, Uno: Suomalainen muinaisusko...
Pellervon numeroissa 16/1983–12/1984 julkaistu jatkokertomus Poliisitiedotus ei ole mukana Mikko Samulisen lyhytproosaa sisältävissä kokoelmissa (Novelleja ja Keltainen varis sekä näistä koottu valikoima Ranskalaista konjakkia).
Aiheesta kertovaa tietokirjallisuutta, johon voi tutustua.Jokisalo-Neumann, Kerstin: Serbia : tähtäimessä turvattu tulevaisuus? (Like 2014)Prunk, Janko: Slovenian historia (Kirja-Aurora 2004)Turpeinen-Saari, Pirkko: Lupa olla julma : näin Nato-maat ja Suomi toimivat, kun serbien kansanmurha toteutettiin YK:n silmien alla : tosikertomus valheista, juonitteluista ja pommeista (Viestintä M. Saari Oy 2020)Vihervuori, Marita: Tervetuloa helvettiin : välähdyksiä Jugoslavian perintösodasta (Otava 1999)Johnstone, Diana: Jugoslavia ja Nato : narrien ristiretki (Like 2007)Suomalainen, Nina: Suomalaisten kovat paikat : Länsi-Balkan 1992-2008 (Tammi 2008)Koskinen, Pirkko K.: Kosovon paikka : Balkanilla, historiassa ja tulevaisuudessa (WSOY 2000)...
Tampereen lääkäriolojen kehitys 1700-luvun lopulta 1900-luvun alkuun oli pääpiirteissään seuraavanlainen:Vuodesta 1795 Suomen kahdestatoista piirilääkäristä yhden asemapaikka oli ollut Tampere. Piirilääkäri oli kuitenkin enemmän virkamies kuin varsinainen lääkäri: hän tarkasti alueen apteekit, antoi kulkutautien uhatessa neuvoja kuvernöörille ja muille viranomaisille, ohjasi ja valvoi kätilöitä jne. Piirilääkärin avuksi palkattiin vuonna 1817 kaupunginvälskäri. Toimeen palkatun Mikael Bergbomin kuoltua 1831 virka oli avoinna lähes kymmenen vuoden ajan, kunnes maistraatti piirilääkärin kehotuksesta perusti sen uudelleen kaupunginkirurgin virkana 1840.Ensimmäinen kaupunginlääkäri Tampereelle nimitettiin 1848 (Nils Johan Wilhelm Idman)....
Jyväskylän kesä -festivaalin omien sivujen mukaan tapahtuma on keksitty vuonna 1955 ja sitä on järjestetty yhtäjaksoisesti kesästä 1956 lähtien. Vuoden 2025 Jyväskylän kesää vietetään 2.-8.7.2025. Info – Jyväskylän Kesä
Hei,samaa asiaa oli kysytty myös 8.9.2023. Otava on aiemmin suomentanut Tahereh Mafilta kirjan Rakkaus suurempi kuin meri (2019).Sarjasta voi tiedustella kustantajilta ja esittää toiveita suomentamisesta. Tällä hetkellä ei ole suomennoksia tiedossa.
García Lorcan näytelmiä on Ilona-tietokannan mukaan esitetty Suomessa useampia, joista kysymääsi Mariana Pinedaa vaikuttaa esittäneen vain Mikkelin teatteri vuonna 1989 suomeksi kotoistetulla nimellä Maria Pineda. Sen käsikirjoituksen perään voinee kysellä Mikkelin teatterista tai Teatterimuseosta, jonka tekemä selvitystyö on kuitenkin maksullista. Muita García Lorcan näytelmiä on ahkerasti kääntänyt Pentti Saaritsa. Niitä voi hakea esimerkiksi Finna-tietokannasta.
Riitta-merkkisiä vaatteita on valmistanut Luoman Pukutehdas Oy. Finnasta löytyy kuva hameesta, jossa on samanlainen tuotelappu.LähdeFinna.fi: Hame https://finna.fi/Record/lahdenmuseo.lkm-32565?sid=4989566789&imgid=1
Suosittelen tutustumaan Kirjasammon (https://www.kirjasampo.fi) ja sen alla toimivan lasten- ja nuortenkirjallisuuden vinkkisivusto Sivupiirin (https://www.kirjasampo.fi/fi/sivupiiri) kirjahyllyihin, jotka sisältävät kirjavinkkilistoja eri aiheista. Alla kuitenkin myös muutama oma suositukseni.David Walliamsin kirjoissa riittää huumoria ja kommelluksia, mutta myös hieman syvällisempää oivallettavaa mm. siitä, mitkä asiat elämässä ovat aidosti tärkeitä. Omia suosikkejani ovat Gangsterimummi ja Maailman rikkain poika. Neropatti-fanille suosittelen myös Eva Amoresin uutta kirjasarjaa Karsein viikko ikinä, johon on tähän mennessä ilmestynyt viisi osaa (Maanantaista Perjantaihin). Salapoliisitarinoista suosittelen Martin Widmarkin Lasse-...
Onnistunut tai ei, ainakaan julkaistua versiota Rauhalan yrityksestä ei vastaani tullut. Valmiskin suomennostyö on voinut jäädä pöytälaatikkoon – syystä tai toisesta.Runebergin Joutsen-runoa käsittelevässä kirjoituksessaan Jyrki Nummi viittaa sen sanoin "Halk' illan ruskon auermaan" alkavaan laulutekstinä käytettyyn suomenkieliseen tulkintaan "Yrjö Weijolan suosittuna käännösversiona", mistä päätellen tuntemattomat sanat eivät suuremmin ole vastaanottajia häirinneet. Tottumus on vahva tekijä, jonka merkitystä ei sovi unohtaa: onnistuneellakaan uudisversiolla ei ole helppo korvata suosittua vanhaa, jolla mahdollisine puutteineenkin on tottumus puolellaan.Yrjö Veijolan versio ei suinkaan ole ainoa Joutsen-suomennos – niitä on jo entuudestaan...
