Verkostomalleja on monenlaisia. Alla on listattuna lähteitä, joiden avulla voit tutustua verkostotyöhön eri näkökulmista.Kuntaliiton malli: Verkostoituva Kuntaliitto https://www.kuntaliitto.fi/verkostoituva-kuntaliittoSosiaali ja terveys ry:n vinkkejä verkostotyöhön: https://www.soste.fi/blogikirjoitus/vinkkeja-verkostotyohon/THL: Verkostoiva työ osallisuuden edistämisen voimavarana https://thl.fi/aiheet/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit/osallisuutta-edistava-hallintomalli-tukee-osallisuustyon-johtamista/verkostoiva-tyoKirjalähteitä:Jaakko Seikkula: Dialoginen verkostotyö (2009) https://finna.fi/Record/3amk.250278?sid=...
Osassa kirjastoista voi maksaa sekä kortilla että käteisellä, osassa vain kortilla ja joissain pienimmissä yksiköissä ei ole kassapalveluita lainkaan. Voit tarkistaa asian kunkin kirjaston kohdalta Keski-Finna-verkkokirjastossa osoitteessa https://keski.finna.fi/Content/kirjastot. Valitse valikosta haluamasi kirjasto. Laitteet ja palvelut -listauksessa kerrotaan, mitkä maksutavat kyseisessä kirjastossa ovat käytössä. Myöhästymismaksut voi maksaa myös verkkomaksuna verkkokirjaston kautta.
Tähän kysymykseen on vastattu aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla 4.10.2014. https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-sukunimi-sohlman-on-peraisin?language_content_entity=fiVoit etsiä tietoa sukunimestä myös sukututkija Tuomas Salsten ylläpitämältä Sukunimi-info -sivustolta. https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/sohlman.htmlMyös Suomen sukututkimusseuran postituslistalle liittymällä voisi löytyä lisätietoa. https://www.genealogia.fi/
Valitettavasti kirjaa ei löytynyt Finna-haulla Suomen kirjastoista. Kirjaa ei löytynyt myöskään Antikvaari haulla. Kenties omakustanteen tehneillä olisi lainakappale tarjolla?
Kirjastomme ei tällä hetkellä pysty hankkimaan toivomiasi kirjoja kokoelmaa täydentämään, sillä Virgin River -kirjasarjaa ei ole tarjolla hankintakanaviemme kautta. Onneksi kaikki kolme kirjaa näyttäisivät olevan kuitenkin kaukolainattavissa 4€ kappalehintaan muualta Suomesta.Jos haluat, että pyydämme kirjat sinulle lainaan, täytä oheinen kaukolainapyyntölomake: Kaukolainapyyntö . Kun kirjat ovat saapuneet haluamaasi kirjastoon, niistä tulee tavallisen varauksen tapaan noutoilmoitus, joko sähköpostilla tai tekstiviestillä.Kannattaa huomioida, että kirjat tulee yleensä maksaa noudettaessa ja näistä kolmesta kirjasta maksuja tulee jo yli 10€:n maksurajan, joka valitettavasti lukitsee kirjastokortin ja estää lainaamisen/uusimisen, kunnes...
Hyvin vähän löytyy Veteraanien kivestä tietoja. Saatavilla oleva tieto on kirjasta Auvinen, Eero & Vanhalukkarla. Pertti: Sotien aika raisiolaissilmin. Raision sotavetraanimatrikkeli. Raisio: Raision sotaveteraanit ry:n tukijaosto, 2005. ISBN 952-91-9321-1Linkki Teoksen verkkoversio (pdf) "Uusi paasi tammenlehvineen täydentää sen vierelle sotaveteraanien aiemmin pystyttämää veteraanien kiveä, jonka he ovat luovuttaneet Raision kaupungille. Tässä paadessa on tekstit "Itsenäinen Suomi yhteinen asiamme. Viestiksi tuleville sukupolville."Vaski kirjastoista voisi löytyä lisää tietoa. Esim. https://vaski.finna.fi/Record/vaski.549219
Ensimmäinen yleistä leskeneläkettä säätelevä laki on vuodelta 1969. Kyseinen laki on perhe-eläkelaki (38/1969). Perhe-eläkelain mukaan miespuolisen edunjättäjän leski ja lapset olivat oikeutettuja perhe-eläkkeeseen. Leskelle voitiin maksaa myös koulutustukea.Vuoden 1969 perhe-eläkelakia muutettiin useita kertoja ennen kuin se kumottiin vuonna 2007. Nykyään leskeneläkkeestä säännellään kansaneläkelaissa ja työeläkelaeissa.Yleisen perhe-eläkkeen puuttumista pidettiin 1960-luvun loppupuolella suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän pahimpana aukkona. Ansioperusteinen perhe-eläkejärjestelmä oli tähän aikaan vielä keskeneräinen, ja valtaosa leskistä ei päässyt perhe-eläketurvan piiriin. Tämän korjaamisesi esitettiin koko kansaa koskevan yleisen...
Suomen kirjallisuuden käännöstietokannan mukaan Suomussalmen sankarit -kirjaa ei ole käännetty millekään kielelle eli ei myöskään ruotsiksi.LähdeSKS: Suomen kirjallisuuden käännökset http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/index.php?lang=FIN
Tässä näyttäisi olevan enemmän kyse vertailevasta sananparresta kuin osasta laajempaa kokonaisuutta: tutkimissani lähteissä "savolainen pulloposki" ja "kainuulainen kaitanaama" (varhaisemmissa versioissa "meriläinen mekkotakki") esiintyvät poikkeuksetta parina sananlaskussa, jossa yksi syö ruokansa leivän kanssa, kun toiselle se kelpaa ilman leipääkin.SKVR-aineistosta (Suomen Kansan Vanhat Runot) löytyvät esimerkit:http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kvr-025235 http://urn.fi/urn:nbn:fi:sks-kvr-029686 Savolaisten ja kainuulaisten keskinäisessä nokittelussa ollaan maakuntatasolla, mutta jos kylien ja pitäjien välinen pilkka kiinnostaa, kannattaa ehdottomasti tutustua Kirsti Mäkisen nimittelyperinnettä käsittelevään kirjaan Lollot ja...
Koiramme lehtiä 1980-luvulta löytyy ainoastaan joistain yliopistokirjastoista, esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjastosta. Lehtiä pääsee tarkastelemaan ainoastaan kirjastojen tiloissa. Lehtien saatavuuden näet Finna.fi-sivustolta: https://finna.fi/Record/helka.993004683506253?sid=4984010830
Vuoden 1642 Raamattu on luettavissa verkossa Kansalliskirjaston Doria-aineistona. Kyse on ensimmäisestä suomen kielelle käännetystä koko Raamatusta.
Linkki teokseen https://www.doria.fi/handle/10024/66164
Kysymäsi Kolmannen Mooseksen kirjan 16 luvun jakeet 20-22 vuoden 1642 käännöksen mukaan :
Ja cosca hän on täyttänyt Pyhän ja seuracunnan majan ja alttarin sovinnon, niin pitä hänen tuoman sen eläwän caurin. Ja Aaronin pitä paneman molemat kätens sen caurin pään päälle ja tunnustaman hänen päällens caicki Israelin ricoset ja heidän pahat tekons kaikisa heidän synneisäns. Ja pitä ne paneman caurin pään päälle ja lähettämän sen jonkun sowelian miehen kansa korpeen menemän. Että caurin pitä candaman caicki heidän pahat tecons...
Mahtaisiko kyseessä olla Lauri Pohjanpään runo Metsän puhelu.Säkeistössä neljä sanotaan "Hiljaa, vaiti, kun ihminen itkee, / ihminen itkee suruaan, / hälle on pahoja oltu."
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista laulua, eikä tietokannoistakaan ollut apua tällä kertaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Ikävä kyllä tätä sanontaa ei löytynyt kirjaston hakuteoksista. Myöskään Kysy kirjastonhoitajalta -vastaajaverkostomme ei tunnistanut tätä sanontaa.Osaisiko joku palstan lukijoista auttaa?
Kyselimme tästä Karkkilan Puskaradio -Facebook-ryhmässä ja siellä pari kommentoijaa kertoi, että tällaista radiotoimintaa on mahdollisesti tulossa ja viritteillä.Kannattaa siis pysyä kuulolla. https://www.facebook.com/groups/452718004818697/
Hei ja kiitos kysymyksestä!Ja pahoittelut, että vastaaminen on kestänyt kauan. Suomen metsissä humuskerros on usein ohut useista syistä. Suomen kylmä ilmasto hidastaa orgaanisen aineksen hajoamista, mikä johtaa hitaampaan humuksen kertymiseen. Suomen maaperä on usein hiekkaista tai kivistä, mikä ei suosi paksun humuskerroksen muodostumista. Metsien aktiivinen käyttö ja hoito, kuten hakkuut ja maanmuokkaus, voivat myös vähentää humuskerroksen paksuutta.Lähteitä: Metsä: monikäyttö ja ekosysteemipalvelutBiologia 7-9, Metsäekosysteemi
Loisto-kirjastoihin tehdyt varaukset voi perua ottamalla yhteyttä asianomaiseen kirjastoon puhelimella tai sähköpostilla. Mikäli varauksen on tehnyt itse verkkokirjastossa, niin sen voi käydä myös perumassa sitä kautta.
