Saatavuus näyttää tämän teoksen kohdalta kyllä valitettavan huonolta. Edes Kansalliskirjaston kokoelmassa ei näytä olevan tätä teosta, vaikka tekijän muita teoksia sieltäkin löytyy. Ei löytynyt myöskään yleisestä kirjastojen hausta Finnasta. Eikä Project Gutenbergista, josta usein saattaa löytyä vanhoja teoksia, joiden tekijänoikeudet ovat rauenneet. Haun aloitussivu | Kansalliskirjaston hakupalveluHakupalvelu | Arkistot, kirjastot, museot | Finna.fiFree eBooks | Project GutenbergKyselisin vielä ehkä antikvariaateista: Tietoa Antikvariaatti.netistäAntikvariaatit verkossa - Etsi, löydä ja tilaa yli miljoonan kirjan valikoimasta | Osta Antikvaarista - Kirjakauppa verkossaAntikvariaatti Antikka.net - Antikvariaattisi Netissä
Päiväkerhotyö alkoi virallisesti Jyväskylän kaupunkiseurakunnassa vuonna 1966. Teoksessa Seurakunta kasvavassa Jyväskylässä mainitaan tämän tiedon lisäksi myös nuoriso-ohjaaja Helga Pärssisen aloittama ensimmäinen päiväkerho Vanhalla seurakuntatalolla vuonna 1951 (ks. kuva ensimmäisestä päiväkerhosta teoksen sivulla 39).Jyväskylän maaseurakunnan pyhäkoulutoimikunta muutettiin vuonna 1974 lapsityötoimikunnaksi, jonka piiriin kuului myös voimakkaasti kasvava päiväkerhotyö. Päätoiminen lapsityönohjaajan virka perustettiin maaseurakuntaan samana vuonna.Maaseurakunnassa oli vuonna 1970 kaksi päiväkerhoryhmää, vuonna 1972 kahdeksantoista ja vuonna 1975 jo 28. Tämän tarkempaa alkuajankohtaa Jyväskylän maaseurakunnan päiväkerhotoiminnalle ei...
Ritva Oksasen Olkoon niin -kappale julkaistiin vuonna 1972 Aikeet arvaan -singlen B-puolella. Se löytyy myös Ritva Oksasen kokoelmalta Laula se laulu - levytyksiä 1970 - 2010.YouTubesta kappale löytyy myös: https://www.youtube.com/watch?v=eaBAwF1dJ-QÄänitteiden tiedot Finna-palvelussa:https://finna.fi/Record/fikka.4576414?sid=4969323325https://finna.fi/Record/anders.1111725?sid=4969318513
Yksi syy näiden kahden valloittajan erilaiseen arvostukseen on Eurooppa-keskeinen näkökulma. Aleksanteri Suuri oli Makedonian kuningas ja hänen valloituksensa kohdistuivat ennen kaikkea Egyptin ja Persian alueille. Hän taisteli siis ensisijaisesti myöhemmän Euroopan näkökulmasta ulkopuolisia vastaan. Hän perusti valloitetuilla alueille kaupunkeja, jotka ovat säilyneet, ja levitti kreikkalaista kulttuuria aina Intiaa myöten, kulttuuria, josta muodostui yksi myöhemmän länsimaisen kulttuurin kulmakivistä. Häntä ihailtiin myös Rooman valtakunnassa, josta puolestaan tuli myöhemmin esikuva Euroopan suurvalloille. Aleksanteri on siis haluttu nähdä länsimaisen kulttuurin esitaistelijana.Toisaalta Tšingis-kaanin valloitukset taas tapahtuivat...
Saarikoski on saanut virikkeen uivaan kiveen kansanrunoudesta, mahdollisesti Martti Haavion Kansanrunojen maailmanselitys -teoksen kautta. "Olen lukenut jännittyneenä ja innostuneena Martti Haavion teosta Kansanrunojen maailmanselitys; jotakin tämäntapaista tuleekin tieteen olla!" (Nuoruuden päiväkirjat 19.1.1956, s. 334)Kuun kasvojen osat 3 ja 4 julkaistiin ensimmäisen kerran Nuori kirkko -lehden numerossa 4/1957, jolloin Saarikoski huomautti niiden olevan peräisin laajemmasta kokonaisuudesta ja liittyvän velisurmaaja-tarinastoon. Haavion teoksessa on velisurmaaja-aiheen vertaileva analyysi Yhteiskunta ja murhaaja, jonka mukaan kansanrunon veljesmurha tehtiin perheen kunnian puolustamiseksi. Murhamies palaa kotiin vasta kun kivi ui.Lähde...
Voisiko ohjelma olla Alfres J. Kwak? Tosin lintu on ankka ja pikkuotus myyrä. Linkki YouTubeToinen mieleen tuleva varis animaatio on Mimmi lehmä ja varis, mutta se alkoi vasta 2000-luvulla.
Darren Shanilla ei ole Sielujen saari -nimistä kirjaa. Mikäli tarkoitat Shanin Sielujen järvi -kirjaa, joka on Darren Shanin tarina -sarjan 10. osa, siinä on minäkertoja (Darren).
Pahoittelen, että vastaaminen on viipynyt. Kysyin asiaa Helsingin seurakuntayhtymästä. Malmin hautausmaan ylipuutarhuri vastasi, että "puiden koon ja karttatietojen perusteella puiden tiedetään olevan noin 80 vuotta vanhoja. Silloin ne olisi istutettu 1940-luvulla." Lisätietoa Malmin hautausmaasta:Malmin hautausmaa : puisto-opas. Dentrologinen seura ry, 2010
Kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa, eikä tietokannoistakaan ollut apua etsinnässä. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen kirjan? Tietoja siitä voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyseessä on runo Jänöjussi teoksesta Nikkar-Tikkarin mäellä (1960). Teos on Adolf Zábranskýn kokoama tšekkiläisten kansanrunojen kokoelma, jonka on suomeksi riimitellyt Kirsi Kunnas.https://finna.fi/Record/helmet.1073904?sid=4965472528
Kysy kirjastonhoitajalta -tietopalvelussa ei voida vastata lain tulkintaa vaativiin kysymyksiin. Lakiasioita täytyy kysyä niihin pätevyyden omaavilta tahoilta. Tietoa saa lakitoimistoista ja oikeusaputoimistoista, https://oikeus.fi/oikeusapu/fi/. Ohjeita maahantulosta ja sen rajoituksista löydät myös Rajavartiolaitoksen verkkosivuilta.
Tuiskulan koulusta on julkaistu vuonna 2003 Maija Myllykosken kirjoittama kirja Kasvoimme tuulessa ja tuiskussa: Tuiskulan koulu 100 vuotta. Siinä mainitaan, että Martta Leppälä on ollut koululla opettajana vuosina 1957-1970. Leppälästä opettajana on jonkin verran mainintoja ainakin sivulta 80 alkaen. Kirjasta sain myös selville, että hän siirtyi opettajaksi Tuiskulaan Oppaan koululta. Puolisonsa Sulo Leppälän kanssa olivat myös Viitalan koulun opettajina ennen Tuiskulaa. Heidät mainitaan myös Lauri Tammiston kirjoittamassa teoksessa Kurikan kansanopetuksen ja 100-vuotiaan koululaitoksen vaiheita, joka julkaistiin vuonna 1982.Tein myös Google-hakuja ja löysin kuvaukseen sopivan Martta Leppälän sukututkimussivusto Genistä, suora linkki...
Runo Remmikengissä löytyy Tuula Korolaisen teoksesta Mummola : runoja mummoista, vaareista ja lapsista (2022, s.48-49).Vaski https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4219652?sid=4942498298
Jussi Rasinkankaan säveltämä ja Turkka Malin sanoittama "Haaveiden laiva" sisältyy kirjaan Kasper, Eira: Amadeus : johdatus musiikin maailmaan (Eira Kasper, Raija Lampila; Otava, 1999; sanat, melodianuotinnos, sointumerkit). Laulu alkaa: "Oon vanki ollut kyyneleiden".Mika Toivasen säveltämään ja Anna Erikssonin sanoittamaan kappaleeseen "Kaiken antanut" en löytänyt nuottia (Finna-hakupalvelu: https://finna.fi). Laulu alkaa: "Mihin yöt katoaa". Verkosta löytyvät laulun sanat ja soinnut, esimerkiksi:https://tabs.ultimate-guitar.com/tab/paula-koivuniemi/kaiken-antanut-chords-1981147https://chordify.net/chords/paula-koivuniemi-songs/kaiken-antanut-chords
Hei, lestadiolaisten tarkasta määrästä ei ole tietoa, mutta Kirkkohallituksen ylläpitämän evl.fi-verkkosivuston mukaan määrät jakautuvat eri suuntausten mukaan seuraavasti: https://evl.fi/sanasto/lestadiolaisuus/. Esikoislestadiolaisia on artikkelin mukaan Suomessa noin 12 000. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumista tilastoi Tilastokeskus, joka saa tiedon väestötietojärjestelmästä. Väestötietojärjestelmään tallennetaan tieto uskonnolliseen yhdyskuntaan, eli esimerkiksi Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon kuulumisesta. Koska lestadiolaisuus on evankelis-luterilaisen kirkon sisällä toimiva herätysliike, siitä ei ole erikseen saatavilla tällaista rekisteritietoa.
Kyseessä on renessanssiajalta peräisin oleva kielisoitin arkkiluuttu. Arkkiluuttu eroaa luutusta siten, että siihen on lisätty bassokielet. Arkkiluuttua soitti kyseisessä konsertissa Eero Palviainen.https://fibo.fi/info/blogi/muusikkoesittely-eero-palviainen/https://en.wikipedia.org/wiki/Archlutehttps://laurisluteblog.blogspot.com/2010/11/lyhyesti-luuttujen-eri-tyyp…
Kynttilänsydän esiintyy ainakin kirjassa Pitkänenän seikkailut : kertomus puunukesta, joka on Carlo Collodin Pinocchio Elli Sihvon suomeksi tulkitsemana. Maija Halosella (Pinocchion seikkailut) hahmon nimenä on Kynttilä, Annikki Sunilla (Pinokkio) ja Pauliina de Annalla (Pinokkion seikkailut) Lampunsydän.
