Tässä joitakin Helmet-kirjastoista löytyviä teoksia, joissa käsitellään hovissa tai hoveille työskennelleitä taiteilijoita.
Valtonen, Pekka : Hullun keisarin hovissa - alkemisteja, tähtitieteilijöitä ja taiteilijoita Rudolf II:n Prahassa
- sukellus 1600-luvun Eurooppaan ja Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijan hoviin
Kämäräinen, Eija (toim.): Pinx: maalaustaiteen mestareita 1 : Kirkon ja kuninkaan kunniaksi
- tietokirja suurista kirkko- ja hovitaiteilijoista
Aartomaa, Ulla: Naisten salonki : 1700-luvun eurooppalaisia naistaiteilijoita
- tietokirja naistaitelijoista, joista osa sai jo 1700-luvulla toimeksiantoja hoveista
Guy, John: ...
Etsimäsi Geir O. Kløverin teos The Nansen photographs (2012) kuuluu Kansalliskirjaston kokoelmiin.https://finna.fi/Record/fikka.5616982?sid=4883251482Teos näyttää olevan lainattavissa kotilainaan. Lainaamiseen tarvitset Kansalliskirjaston kirjastokortin.https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/kirjastokorttihttps://www.kansalliskirjasto.fi/fi/tietoa-kansalliskirjastosta/yhteyst…
Jos kyseessä on Sauli Viitalan säveltämä "Salla-valssi", löytyy nuotteja, joissa on melodia ja sointumerkit. Seppo Leinon (myös salanimellä Soile Noppe) säveltämä valssi "Sointuja Sallasta" löytyy harmonikkanuotinnoksena esimerkiksi Veikko Ahvenaisen nuottikokoelmasta Giulietti soi 1.
En löytänyt Hellaakoskelta Partaalla-nimistä runoa. Voisiko kyseessä olla Uuno Kailas? Uuno Kailaan Partaalla löytyy esimerkiksi kokoelmasta Paljain jaloin : runoja.
Seikkaperäisin vastaani tullut suomenkielinen kirja lienee Voitto Helanderin Korporatismi : traditiosta, esiintymistä ja ilmiöllisistä tulkinnoista (Gaudeamus, 1981).
Kielitoimiston sanakirjan mukaan atulat ovat pienet joustavavartiset pihdit, pinsetit. Atulat ovat apuväline, joiden avulla on helpompi tarttua ja käsitellä pieniä - tai kuumia - esineitä käsin.atulat - Kielitoimiston sanakirja
Sibeliuksen lapsuusajasta Hämeenlinnassa kerrotaan mm. seuraavissa teoksissa, jotka löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmista:Erik Tawaststjerna: Sibelius / 1 (Otava 1965)Erik Tawaststjerna: Sibelius (Otava 2003, 2015 2.p.)Markus Similä: Pienet suuret suomalaiset / millaisia he olivat lapsina ja nuorina? (Minerva 2009)
Ottakoot kaikki kerskailijat tästä opikseen : jokaisen kerskailijan kohtalo on lopulta seistä aasinhattu päässään pilkkatauluna. TEKIJÄ Shakespeare, William, kirjoittajaTEOS Loppu hyvin, kaikki hyvin / William Shakespeare ; suomentanut Tiina Ohinmaa ; esipuhe: Jyrki NummiJulkaisutiedot Helsinki : WSOY, 2007 (Juva : WS Bookwell)ULKOASU 177 sivua ; 21 cm
Alkon myymälät ovat olleet auki lauantaisin vuodesta jo 1969, jolloin alkoholilakia muutettiin. Kesälauantaisin ne olivat kuitenkin kiinni vuodesta 1978 alkaen. Kesäsulku kesti vuosittain lokakuun alkupuolelle saakka. Lauantaiaukiolot vuoden ympäri aloitettiin uudelleen 1990-luvun alussa. Näistä ajoista on kuitenkin jo yli 30 vuotta. Edellisen kerran Alkon aukioloaikoihin tuli muutoksia vuonna 2018, jolloin uusi lainsäädäntö salli esimerkiksi pääsiäislauantain aukiolon. Kaikki nämä vuosiluvut ovat kuitenkin melko kaukana arvoimastasi 20 vuodesta. LähteetMartti Häikiö: Alkon historia : valtion alkoholiliike kieltolain kumoamisesta Euroopan unionin kilpailupolitiikkaan 1932-2006 https://finna.fi/Record/3amk.57708?sid=4985701813Helsingin...
Rupikonnista puhuttaessa viitataan konnamaisuudella sammakkosukuun. Sammakot (Anura), eli ”sammakot ja konnat” ovat tunnetuimpia sammakkoeläimiä. Sammakoita ja konnia tunnetaan yli 5300 lajia ja ne jaetaan 45 heimoon. Niitä tavataan kaikkialla maailmassa napa-alueita lukuun ottamatta. Konnat ovat yksi Anuran alaluokka eli Bufonidae-heimon eläimiä. Konnan ja sammakon ero on ihossa ja liikkumistavassa. Iho on sammakolla yleensä sileä ja konnalla rypyliäinen. Konna mönkii ja sammakko loikkii. Linkki Sammakkolampi.netVarmaan ihmiskonnat ovat perineet nimityksensä rupikonnalta. Kotimaisten kielten keskuksen etymologinen sanakirja kertoo näiin: "konna (1611 adv. connemmin ’konnamaisemmin’; loun- ja kaakkmurt. Verml Ink) ’(rupi)sammakko,...
Finna-hakupalvelusta löytyy muutamia Lektyr-lehtiä: https://finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FJournal%2F%22&lookfor=lektyr&type=AllFields Varastokirjastosta saa kaukolainaksi aikakauslehti Lektyrin vuosikerrat 1926-27 ja 1929-30. Oulun yliopistossa näkyisi olevan vain yksi numero 18 vuodelta 1948. Gunilla Wolde syntyi v. 1939, joten näissä lehdissä hänen piirroksiaan tuskin on. Toinen hakuosuma on rintamamiehille sodan aikana suunnattu Korsu-lektyr, joka jatkui myöhemmin Min vän -nimisenä lehtenä. Tämäkään ei vaikuta oikealta lehdeltä. Verkosta löytyy Lektyr-nimellä myös ruotsalainen aikuisviihdelehti, mutta sekään tuskin on aiheellinen tulos. Valitettavasti näillä tiedoilla ei...
Minäkään en onnistunut löytämään myynnissä olevia karjalanmintun (Mentha x dalmatica) siemeniä. Voi olla, ettei niitä olekaan - karjalanminttu on hybridi, joten on mahdollista, että siemenet joko eivät idä tai tuottavat aivan erilaisia jälkeläisiä kuin vanhempansa. Taimien ostaminen on varmaan varmempi keino saada karjalanminttua kasvatettua.Lisätietoa karjalanmintusta: https://temperate.theferns.info/plant/Mentha+%C3%97+dalmatica
Täsmälleen kysymyksen mukaisessa muodossa en huhtikuun sinisiä iltoja Turtiaisen tuotannosta onnistunut löytämään. Lähimmäs osuu kokoelman Minä paljasjalkainen runo, joka alkaa "Sen huomaa sinisenä iltana huhtikuussa" (sisällysluettelossa nimellä Sen huomaa sinisenä iltana). Tie pilven alta -kokoelman runossa Intermezzo puhutaan huhtikuun sinisistä illoista näin: "On huhtikuu, / ilta. / Taivaan sini / Kaisaniemenkadun yllä". Kokoelman Palasin kotiin runossa Aurinkofantasia "välkkyy huhtikuun taivaan kirkas sini" päiväsaikaan. Minä rakastan -kokoelman runossa Oli huhtikuun ilta "Oli huhtikuun ilta / oli kuutamo", mutta ilman sinistä.
Hei,Tämän sivuston mukaan (https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-…)valmistuaika ja - paikka on 1913 Clydebank, Skotlanti.
Runo löytyy kahdesta eri lehdestä, jotka Kansalliskirjasto on digitoinut: nimellä "Salomaan mökistä varhain joulukirkkoon" lehdestä "Joulukukka : lasten joululehti" (1924, s. 1) ja nimellä "Mummun matka joulukirkkoon" lehdestä "Walistuksen lasten lehti" (1930, nro 8, s. 57). Kummassakin lehdessä tekijäksi on merkitty "I. H." Tekijä voisi olla Immi Hellén, joka on ollut "Walistuksen lasten lehden" (tai "Valistuksen lastenlehden") toimittajana. Suurin osa hänen runoistaan julkaistiin lehdissä. Salomaan mökistä varhain joulukirkkoon:Digi.kansalliskirjasto.fi, Joulukukka, 01.12.1924. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1354292?page=3 Mummun matka joulukirkkoon:Digi....
Runo Vanhalla vintillä kummittelee on julkaistu ensimmäisen kerran Kiannon (tuolloin vielä Calamnius) kokoelmassa Lauluja ja runoelmia (1900). Voit lukea runon teoksen Gutenberg-projektiin digitoidusta versiosta:https://www.gutenberg.org/cache/epub/74396/pg74396.txtRuno on luettavissa myös Pohjola-lehden digitoidusta numerosta 5/1901. Lehti löytyy Kansalliskirjaston digitoimista aineistoista:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/703862?term=Vanhalla%20vintill%C3%A4%20kummittelee&term=Vanhalla%20vintill%C3%A4%20kummitteleepi&page=3Vanhalla vintillä kummittelee -runo sisältyy myös esimerkiksi teokseen Ilmari Kiannon kauneimmat runot : valikoima (toim. Uolevi Kianto, 1964).https://finna.fi/Record/satakirjastot.287197?...
Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Barbara Helsingius itse. Kappale on julkaistu vuonna 1977 Helsingiuksen albumilla Det var en gång.Kappaleen tiedot täällä ja Det var en gång -albumin täällä.
