KirjaTojen aineistoja voi hakea Finna.fi:stä. Sieltä löytyvät myös museoiden ja arkistojen aineistot.
Pääkaupunkiseudulla voit hakea aineistoja osoitteesta https://www.helmet.fi. Sivun vasemmassa yläkulmassa on Haku -laatikko, johon voit kirjoittaa esimerkiksi kirjan nimen, kirjoittajan tai aiheen.
Kun hankit Vaski-kirjastokortin, lomakkeessa oli kohta, jonka ruksaamalla sai Kulttuurikortti-ominaisuuden omaan kirjastokorttiin. Jos et silloin huomannut sitä, saat sen myöhemminkin asioimalla kirjastossasi ja kertomalla, että haluat tämän ominaisuuden. Tarvitset lisäksi sähköpostiosoitteen. Voit luoda netissä oman kulttuuriprofiilin valitsemalla sinua kiinnostavat taidelajit ja palvelut. Profiilin tekoon pääset jokaisen Kulttuurikortti-tiedotteen alussa olevan Omat tiedot -linkin kautta.
Tietoa kulttuurikortista http://www.turku.fi/kulttuurikortti
Brasiliassa vuonna 2007 tehdyn tieteellisen tutkimuksen mukaan hämähäkkilaji Loxosceles intermedian täysikasvuiset yksilöt selviytyvät täysinäisessä pölypussissa noin 10 päivää.
Tutkimuksen mukaan on kuitenkin erittäin todennäköistä, että hämähäkit menehtyvät jo imuroinnin yhteydessä saamiinsa vammoihin.
Tutkimuksessa käytetyn lajin täysikasvuisen yksilön vartalon pituus on 1-2 cm ja jalkojen kärkiväli 3-4 cm.
Lähde:
http://www.scielo.br/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1678-9199200700…
Lapin kunta Simo sijaitsee Simojoen suulla ja kunnassa on monia muitakin Simo-alkuisia nimiä. Nimen alkuperää ei varmasti tiedetä. Se voi olla saamelaista alkuperää. Se voi myös perustua pohjoisvenäläiseen sanaan sima, joka tarkoittaa mm. kärkeä. Tähän sanaan perustuvaa lainasanaa järvellä liikkuneet karjalaiset ovat voineet käyttää paikan nimeämiseen. (Lähde: Suomalainen paikannimikirja, 2007)
Kiinalaisen helmitaulun käyttöohjeet ovat niin ikään luettavissa lehtori Lauri Kahanpään sivuilla, http://users.jyu.fi/~laurikah/abacus.pdf
Wikipedia-artikkeli helmitauluista, http://fi.wikipedia.org/wiki/Helmitaulu
Sipoon kirjastolaitoksen historiaa on käsitelty teoksessa
WIKSTRÖM, Verna: En kort beskrivning av bibliotekets i Sibbo hundraåriga verksamhet ajanjaksolla 1861-1961. Se on lainattavissa Seinäjoen pääkirjastosta. Söderkullan kirjasto on avattu vasta 2009, joten siitä tässä teoksessa ei tietenkään ole tietoa.
Sipoon historiaa yleensä käsittelevissä teoksissa saattaa olla tietoa myös kirjastosta mutta alla olevaa teosta ei ole meillä täällä Seinäjoella joten en voi tarkistaa asiaa.
ENBOM, Sten: Sipoon historian vaiheita : entisajoista nykypäivään
Uudempaa aikaa käsittelevää tietoa kannattaa ehkä kysyä suoraan Sipoon kirjastosta, jos heillä vaikka olisi siellä toimintakertomuksia tai muuta vastaavaa josta tietoa voisi poimia.
Nita (ja myös Nitta) on lyhentymä -nita-loppuisista nimistä, esim. Anitasta. Nette on lyhentymä joistakin -nete-loppuisista nimistä, mm. Agnetesta. (Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, 1999) Neta-nimelle ei köytynyt selitystä.
Vuonna 1939 julkaistiin ensimmäinen suomennos H. Treffnerin lastenkirjasta Aino, pikkuinen emäntä. Kirjasta on otettu tämän jälkeen useampia painoksia. Suomennoksen on tehnyt Martti Haavio.
Tämä Aino-kirja ei ole osa sarjasta, vaan ainakin suomennoksena ainoa. Muuten se vastaa sisaresi muistikuvaa. Kirjassa pieni Aino-tyttö mm. hoitaa nukkejaan ja nallejaan, siivoaa ja lukee satuja.
Kirja alkaa näin:
Näin Aino pesee ahkeraan
ja nuket katsoo kummissaan
ja karhu-Nallen pörröpää
myös verhon takaa pilkistää
ja kissa-Mirri kehrää.
1930-luvulla ilmestyi toinenkin kirja, jossa Aino-tyttö seikkailee: J. Oron Pikkiriikkisen kanan muna. Myös tästä kirjasta on otettu useita painoksia, ja myös se on Martti Haavion suomentama.
Kirja alkaa näin: Elipä,...
Tällaisen oletuksen todentaminen ei ilman perusteellisia tutkimuksia liene mahdollista, ellei joku satu tuntemaan runoilija Leons Briedisiä ja pääse tältä kysymään. Briedis on Latviassa arvostettu runoilija ja lauluntekijä (Raimonds Paulsin kanssa on syntynyt noin 150 laulua tässä käsitellyn lisäksi), joten mahdotonta ei liene saada häneen kontaktia.
Kuvataiteilija Pirosmanin esiintyminen laulun venäjänkielisessä tekstissä ei välttämättä edes ole viittaus Georgian suuntaan. Pirosmani on laajasti tunnettu ja suosittu taiteilija, joka uskoakseni voi hyvinkin esiintyä romanttisessa laulussa ihan itsenään. Laulun alkuperäisessä tekstissä (löytyvät esim. täältä: http://www.dziesmuteksti.lv/songs.php?val=D&pageNr=1&SongID=3518) mitään...
Valitettavasti laulua ei ole tunnistettu. Kysymys on lähetetty kirjastojen valtakunnalliselle tietopalvelun sähköpostilistalle. Toivottavasti vastaus löytyy sitä kautta. Tai tunnistaisiko joku lukijoista laulun?
Soturikissat-sarjaa voisi suositella noin 10-vuotiaille ja sitä vanhemmille.
Erin Hunter -tekijänimen takana on neljä kirjoittajaa: Kate Cary, Cherith Baldry, Victoria Holmes ja Tui Sutherland.
Paljon tietoa kirjoista ja kirjoittajista löytyy mm. kahdelta suomenkieliseltä fanisivustolta:
http://ameliette.webs.com/
http://thewarriorcats.suntuubi.com/
Simo on Simonin ja Simeonin kansanomainen muoto. Simeon on peräisin Vanhasta Testamentista ja Simon Uudesta Testamentista. Kumpikin merkitsee 'rukouksen kuulemista'. Simo on ollut kansanvalistusseuran kalenterissa jo vuonna 1882.
Helsingissä Lapin Kansan ja Pohjolan Sanomien vanhoja numeroita voi lukea Kansalliskirjastossa.
Oulun yliopiston kirjastossa ja Lapin korkeakoulun kirjastossa voi lukea Lapin Kansan ja Pohjolan Sanomien vanhoja numeroita mikrofilmattuina.
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
http://www.kansalliskirjasto.fi/
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local_…
https://juolukka.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
http://kirjasto.luc.fi/Suomeksi/Yliopisto
https://oula.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
http://www.oulu.fi/kirjasto/
Raskas Patteristo 12 (Rask. Psto 12) perustettiin jatkosodan aattona kesäkuussa 1941 Pirkka-Hämeen suojeluskuntapiirin toimesta Messukylässä. Patteristoa ei alistettu heti sodan alusssa millekään divisioonalle, mutta varsin pian se toimi ensin IV Armeijakunnan sekä sittemmin 15. Divisioonan alaisuudessa Karjalan Kannaksen takaisinvaltauksessa sekä myöhemmin asemasodan aikana Kannaksella Raudun pitäjän lähistöllä.
Patteristosta ei ole tiettävästi kirjoitettu minkäänlaista historiikkia. Patteriston sotapäiväkirjoja sekä muita virallisia asiakirjoja säilytetään kuitenkin Kansallisarkistossa Helsingissä, jossa niitä on mahdollista tutkia(www.arkisto.fi). Tämän arkistoaineiston yhteydessä saattaa olla jonkinlaisia nimilistoja.
Kannattaa...
1980-luvulla ilmestyi Kirjaliton kustantamana kirja Nukkumatti kertoo 365 hyvänyön satua. Sitä ei valitettavasti ole Hämeenlinnan kirjaston kokoelmassa, joten en voi tarkistaa kantta. Sivuja oli 237, joten kohtuullisen paksu se on ollut. Googlen avulla löytyi tällainen kuva: http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=972523. Näyttääkö tutulta?
Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta löytyy tilastot etunimistä 1800-luvulta alkaen. Tilaston kaikki Inna-nimiset (1091 kappaletta) ovat naisia. Tätä aikaisemmalta ajalta ei ole tilastoja. Nimipalvelu löytyy täältä:
http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Inna-nimeä eivät monet nimioppaat mainitse lainkaan. Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan (1999) mukaan nimeä on käytetty Inan, Ingan ja Inkan kutsumamuotona. Eli mainintaa nimestä miehen nimenä ei löytynyt.
Nimipalvelun mukaan Inna on myös suomalainen sukunimi.
Olisiko Inna-nimi ollut sukulaisesi kutsumanimi, ja lyhentymä esimerkiksi nimistä Immanuel, Ingemar tai Ingvar?
Kirjasta Monty Roberts Hevoskuiskaajan käsikirja voi lukea hevosen psykologiasta. S. 165 on kilpailuvietistä ja hevosen halusta voittaa. Hevonen oppii pitämään kilpailua hauskana ja on valmis laukkaamaan.
Lähde: Roberts, Monty: Hevoskuiskaajan käsikirja. Readme 2008.
Perusopetuslain mukaan toinen kotimainen kieli on kaikille pakollinen oppiaine. Termillä tarkoitetaan siis joko suomea tai ruotsia sen mukaan, mitä kieltä suomalainen puhuu äidinkielenään. Toista kotimaista kieltä täytyy opiskella joko A1-kielenä peruskoulun 3. luokalta, A2-kielenä peruskoulun 4. tai 5. luokalta tai viimeistään B1-kielenä 7. luokalta alkaen. Näistä A1- ja B1-kielet ovat pakollisia ja A2-kieli valinnainen. Näin ollen kaikki oppilaat opiskelevat toista kotimaista kieltä joko peruskoulun 3. tai 7. luokalta lähtien, ja osa saattaa valita sen näiden kahden lisäksi peruskoulun 4. tai 5. luokalla. Ylioppilastutkinnossa toisen kotimaisen kielen koe on nykyään vapaaehtoinen.
Opetushallituksen vuonna 1999 julkaiseman tutkimuksen...
