Viola-tietokanta tuntee kolme "Kukkian valssi" -nimistä sävellystä. Yhden on säveltänyt Eino Sipponen (sanat Kalle Syrjänen), sen sanat alkavat "On kätköissä korpien jylhäin". Toisen on säveltänyt Martti Kirjavainen, mutta siitä ei ole nuottia eikä alkusanoja tiedossa.
Kolmas ja ehkä juuri se etsitty "Kukkian valssi" on Toivo Honkosen sävellys Matti Hietasen sanoihin ("Kukkian laineille lapsena aivan"). Sen nuotti löytyy kokoelmasta "40 kotimaista" (Scandia Kustannus 1981). Tämä nuotti löytyy myös Tampereen Metson kirjaston kokoelmista, kuten myös monista muista suomalaisista kirjastoista.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Hei,
Kiivaasta etsinnästämme huolimatta emme onnistuneet löytämään tietoja Henrikki Uitonniemestä. Kenties kyseessä on niinsanotusti tavallinen rivitoimittaja? Asiasta voisi tiedustella vielä Apu-lehdestä tai Suomen Kuvalehdestä suoraan, ehkäpä heillä on arkistoissaan tietoa asiasta.
Ystävällisin terveisin,
Porin kaupunginkirjaston tietopalvelu
Suomessa ilmestyi viimeisimmän, vuoden 2013, tilaston mukaan 4403 aikakauslehteä (lähde: Kansalliskirjasto):
http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5nIQCfT1d/6T2jCKGtp/Files/C…
Wikipediasta löytyy laaja aikakauslehtien luettelo linkkeineen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisista_aikakauslehdist%C3%…
Sanomalehtiä ilmestyi Suomessa samaisen tilaston mukaan 320 kappaletta:
http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5nIQCfT1d/6T2jL2lZ7/Files/C…
Linkkikirjasto Makupalat listaa niistä 148. Wikipedia luettelee myös suuren määrän suomalaisia sanomalehtiä.
http://www.makupalat.fi/fi/k/118239/hae?kissa=118259&sort=title&order=a…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_suomalaisista_sanomalehdist%C3%A4
Kansalliskirjasto on...
Laulu on ilmeisesti J. Alfred Tannerin säveltämä ja sanoittama Rasputiini. Se alkaa: "Rasputiini rattoisa rahvaan mies, pyhimysten pylväs ja leikin lies." Jokainen kahdeksan säkeistöä päättyy riimeihin "lystikseen...yksikseen".
Laulu löytyy nuoteista Tanner, J. Alfred: Kuolemattomat kupletit (melodia, sanat) ja Kuplettimestarit ja mestarikupletit (melodia, sanat, sointumerkit).
En löytänyt laulua Tapio Rautavaaran esittämänä, mutta yksi levytys kuitenkin löytyy cd-levyltä Folkswagen: Kyläkaupan rappusilla (Pilfink Records, 2008).
Selasin läpi Kimmo Kiljusen kirjan Maailman maat : liput ja historia ja ainoa joka jollakin lailla sopi kuvaukseen oli Saksan lippu. Sen alimmainen raita tosin on joissakin kuvissa enemmän keltainen kuin oranssi. Lipusta on kuva osoitteessa http://www.flagshop.fi/Saksan-lippu
Jos ei se ole Saksan lippu niin voi tietysti olla kyseessä jonkin maakunnan tai osavaltionkin lippu.
Niksipirkasta löysin tällaisen ohjeen eli pitkään käyttämättömänä ollut kuulakärkikynä on usein kuivunut ja käyttökelvoton. Sen voi helposti saada uudelleen toimivaksi pitämällä sen kärkeä kiehuvassa vedessä muutaman sekunnin tai lämmittämällä jotenkin muuten sitä kärkiosaa joka on metallia. Myös kärkiosan spriissä liottamista voi kokeilla. Sittenhän kärkeä voi painaa vain paperia vasten voimakkaasti. Tämäkin auttaa aina joskus.
Suomen kielessä naisia ja miehiä ei erotella persoonapronominilla kuten esim. englannissa tai ruotsissa (he/she, han/hon). Meillä on kuitenkin neljä erilaista feminiinijohdinta eli kielellistä tapaa muodostaa sanasta naiseen viittaava muoto. Näitä ovat -tar ja -tär, -kko ja -kkö, -ska ja -skä sekä -nna. Feminiinijohtimen avulla muodostettu sana voi viitata joko naisen omaan arvoon tai ammattiin (tarjoilijatar, kirjailijatar, karjakko) tai aviopuolison arvoon tai ammattiin (kenraalitar, tohtorinna, pastorska).
-Ska/skä-pääte on lähtöisin ruotsin kielestä, ja kielenhuoltajat suhtautuivat siihen kielteisesti jo 1900-luvun alkupuolella. Professorskan ja kapteenskan tilalle suositeltiin ilmauksia professorinrouva ja kapteeninrouva. Puhekielessä...
Ohessa sovelluksia. Käyttökokemusta vastaajalla tosin ei ole.
windows’phone sovellus: Library
http://www.saguiitay.com/windows-phone/library/
android-sovellukset: My Library, My Library Manager
https://play.google.com/store/search?q=library&c=apps&hl=fi
iOS sovellus: Book List - Bookshelf Manager
https://itunes.apple.com/us/app/book-list-bookshelf-manager/id476621639…
Täysistunto on Kielitoimiston sanakirjan mukaan "kansanedustuslaitoksen tms. kokous, johon kaikilla sen jäsenillä on oikeus ja tavallisesti myös velvollisuus osallistua, pleenumi". Muitakin määritelmiä: "eduskunnan tai muun edustajiston kokous, jossa kaikilla sen jäsenillä on oikeus, usein myös, jollei erityistä estettä ole, velvollisuus olla saapuvilla sekä ottaa osaa asioiden käsittelyyn ja ratkaisuun" (Otavan iso tietosanakirja, 1965). Useammassa tietosanakirjassa näin: "valtiopäivien (eduskunnan) tai sen kamarin, tuomioistuimen, hallintokollegion tms. istunto, jossa kaikkien jäsenten tulisi olla läsnä (WSOY iso tietosanakirja, 1997). Läsnäolo täysistunnossa on siis kaikkien jäsenten oikeus ja (jollei estettä ole) velvollisuus.
Sana...
Sanaa sampio ei löytynyt käytettävissä olevista lähteistä: muun muassa Kielitoimiston sanakirja, Synonyymisanakirja, Vanhan kirjasuomen sanakirja ja Suuri kirosanakirja.
Todettakoon, että suomentaja on jo kuollut.
Missähän sarjan kirjassa tuo sanonta on? Valitettavasti meidän ei ole mahdollista lukea läpi sarjan kirjoja. Lisäksi Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluu englanninkielisen sarjan kahdeksasta kirjasta vain neljä.
Arvo Salon teoksessa "Ystäville, yhteisöille : runotervehdyksiä vuosilta 1982-1992" on runotervehdys nimeltä "Tilastotiede".
Runoa tai laulua nimeltä "Tilastomies" ei käytettävissä olevista teoksista löytynyt. http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sarvo%20salo%20runot%20%20%2…
Suomen sanojen alkuperä -kirjassa on pirssi-sanalle löydetty seuraavanlaisia merkityksiä uudemman merkityksen "taksi" lisäksi:
"vaja, katos, puutavaran välivarasto, lautatarha"; kaakkoismurteiden pirsa tarkoittaa "lautatarha, laivojen purku- ja lastin myyntipaikka, polttopuukauppa"; venäjän birza tarkoittaa "seisontapaikka, asemapaikka (esim. ajureita varten)"
Kansanperinteen sanakirjassa on myös annettu samantapainen merkitys:
"ajurien tai työväen odotus- ja seisontapaikka, ajuriasema, (viljan, halkojen) lastaus- ja purkauslaituri, halkotarha".
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja 2. SKS 1995.
Vuorela, Toivo: Kansanperinteen sankirja. WSOY 1979.
Espoon Puustellinmäessä sijainnut Villa Milavidasta ei valitettavasti tiedetä rakennuttajaa tai rakennusvuotta. Ennen ensimmäistä maailmansotaa huvilan omisti Hoffmeyer-niminen tupakkatehtailija ja viimeistään 1918 alkaen koristemaalari Åke Haggren.
Nämä tiedot ja kaksi kuvaa huvilasta löytyvät Erkki Härön kirjasta Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema (Espoon kaupunginmuseo, 1991), sivu 127.
Lisätietoja voisi ehkä vielä löytyä Leppävaara-seuran kautta (www.lepuski.fi) tai Espoon kaupunginmuseosta (www.espoonkaupunginmuseo.fi).
Vili Auvisen ohjaama Seikkailu Olavinlinnassa -lastenelokuva valmistui vuonna 1984. Sen saa lainaan VHS-kasettina monesta kirjastosta. Kysy omasta lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuutta. Muussa muodossa sitä ei kirjastoissa ole.
Ylen Elävän arkiston kautta elokuvasta voi katsoa muutamia jaksoja:
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/paikka/Savonlinnan%20tori
Myytävää versiota ei löytynyt.
Tätä on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. "Kolme lisäsäkeistöä, jotka vastaavat alkuperäisten säkeistöjen kysymyksiin löytyvät ainakin Vilho Siukkosen Laulukirjan 12. uusitusta painoksesta vuodelta 1950. Täsmälleen samoin sanoin kuin Siukosen Laulukirjassa lisäsäkeistöt löytyvät tästä verkkojulkaisusta: http://www.luterilainen.com/files/pkoulu/UT1_18.pdf ." Alkuperäiset säkeistöt on sanoittanut Emil von Qvanten (k.1903), suomentanut Nestor Järvinen. Vastaussäkeistöjen sanoittaja on tuntematon.
Vesi on tullut maapallolle osittain Maan sisältä tulivuorten purkautuessa ja osittain pienten jääplaneettojen törmätessä maahan. Maapallo oli aluksi hyvin kuuma, ja kosteus oli ilmakehässä höyrymuodossa. Kun maanpinta alkoi jäähtyä alle 100 asteen, kosteus alkoi tiivistyä vedeksi ja meret muodostua.
Syytä meriveden suolaisuuteen ei edelleenkään täysin varmasti tiedetä, mutta eräiden teorioiden mukaan meriveteen on liuennut kiviaineksesta natriumia ja klooria, joista muodostuu suolaa. Suistoalueilla taas on makeaa vettä, jota virtaa joista. Jokiin makeaa vettä tulee sateena ja pohjavedestä.
Etelämantereen jäätikkö on kerrostunut tuhansien vuosien aikana.
Kirjallisuutta:
Kakkuri, Juhani: Planeetta maa (Tähtitieteellinen yhdistys Ursa 1991)...
Aihe on herättänyt tutkijoiden keskuudessa keskustelua viime vuosina. Professori Heikki Ylikangas on esittänyt että n. 100 000 miestä jätettiin 1920-30 -luvuilla kokonaan kouluttamatta poliittisista syistä, mikä näkemys pyrittiin kumoamaan teoksessa Teloitettu totuus (Helsinki 2008). Pääsyä armeijaan ei periaatteessa rajoitettu, mutta upseerikoulutukseen hyväksymisessä otettiin huomioon myös asevelvollisen poliittinen luotettavuus. Sotien välisenä aikana kutsuntaluetteloissa oli merkintä "Kansalaiskunto", johon suojeluskunta ja paikallinen poliisi merkitsivät arvionsa asevelvollisen luotettavuudesta. Epäluotettaviksi merkittiin kommunistit tai muuten toiminnallaan epäluotettaviksi osoittautuneet. Erityistehtäviin, upseeri- ja...
Mahtaisiko kuitenkin olla kyseessä Karel Svodoban laulu "Die Biene Maja", joka on suomennettu nimellä "Maija Mehiläinen" ja jonka suomalaiset lapset tuntevat samannimisestä television animaatiosarjasta? Sen sanat (suomennos Maija-Liisa VUorjoki) eivät kyllä mene aivan toivotulla tavalla vaan näin:
"Oli kerran kauan sitten, aivan tuntematon maa,
siellä asui mehiläinen, josta paljon kerrotaan. Ja tämän
mehiläisen nimi oli Maija, pieni reipas mehiläinen.
Maijaa, Maijaa kaikki rakastavat.
Maija, Maija, Maija kerro tarinas!"
"Maija lentää maailmaan, ihmeitä sen katsomaan
Ja tämän mehiläisen nimi oli Maija
pienen pieni mehiläinen Maija
Maija lentää maailmaan, Maija, Maija
Maijaa kaikki rakastaa."
On toki mahdollista, että päiväkodissa on...
