Yleisellä tasolla voin kertoa Turun keskiaikaisesta rakennuskannasta sen verran, että puu, tarkemmin sanoen hirsi, oli yleisin rakennusmateriaali.
Vielä 1300-luvulla Turun asuintalot olivat lähinnä sisäänlämpiäviä hirsimökkejä, jotka sisälsivät vain yhden huonetilan tai sen lisäksi korkeintaan eteisen.
Kiveä ja tiiltä käytettiin aluksi vain julkisiin hallinnon rakennuksiin. Kaupungin kasvun ja vaurastumisen myötä kivi- ja tiilitalot yleistyivät.
Turun vanhin tähän mennessä löydetty, oletettavasti yksityinen kivitalo rakennettiin 1390-luvulla.
Eri säätyjen omistamien rakennusten rakennusteknisistä eroista en osaa valitettavasti sanoa kovin paljon konkreettista.
1400-luvun alun vauras kauppias tai käsityöläinen saattoi asua parikerroksisessa...
Liittomuoto on sanaliitto, joka merkitykseltään vastaa verbin jotakin aikamuotoa. Liittomuodon muodostavat merkitykseltään vaillinainen verbi, apuverbi, sekä pääverbin jokin taivutusmuoto, usein partisiippi.
Suomen kielessä liittomuotoja ovat perfekti ja pluskvamperfekti sekä liittopreesens ja liittoimperfekti. Perfektissä ja liittopreesensissä apuverbinä käytetään olla-verbin preesensmuotoja, pluskvamperfektissä ja liittoimperfektissä sen imperfektimuotoja. Perfektissä ja pluskvamperfektissä pääverbi on toisessa partisiipissa, liittopreesenssissä ja -imperfektissä ensimmäisessä partisiipissa.. Useissa muissakin kielissä kuten ruotsissa, englannissa ja saksassa vastaavat aikamuodot ovat liittomuotoja, samoin kuin ranskan passé composé....
Lauri Pohjanpään runo "Kurki ja joutsen" sisältyy esimerkiksi kokoelmaan Pohjanpää, Lauri: Valitut runot, Porvoo: WSOY, 1948.
Runo on myös ilmestynyt Pohjanpään kokoelmassa ”Metsän satuja ja muita runoja” (WSOY, 1924) sivuilla 15–18. Runo löytyy muistakin kokoelmista tai valikoimista, esimerkiksi Pohjanpään valittujen runojen kokoelmasta ”Kaipuu ylitse ajan” (WSOY, 1989) sivuilta 55–56.
Hei!
Osoitehakemistoja löytyy Tampereen maakuntakirjastosta mutta niitä ei lainata kaukolainaksi. Voi käydä paikan päällä tutkimassa tai jos tietää tarkat vuodet milloin ovat asustaneet Tampereella voi soittaa Tampereen kirjastoon 040-800 7827 niin he voivat etsiä tiedon ja lähettää kopioita.
Valitettavasti melko laajallakaan tietokantojen tutkimisella en löytänyt valssia, joka alkaisi juuri näillä sanoilla. Ensimmäisenä mieleen tulee Erkki Junkkarisen suosituksi tekemä Ruusut hopeamaljassa, mutta sen alkusanat "Sun ruususi punaiset laitoin hopeamaljahan" ovat kyllä varsin erilaiset.
Yksi tarkistamisen arvoinen mahdollisuus sentään löytyi. Veli-Pekka Tula on säveltänyt ja sanoittanut "Hopearuusut" -nimisen laulun, mutta sen alkusanoja en löytänyt mistään. Kappale löytyy kuitenkin Eero Avenin laulamana esimerkiksi kokoelmalta Miljoona ruusua (2CD, 2006 VL-Musiikkia). Levy löytyy HelMet-kokoelmasta, joten kuuntelemalla voisi yrittää, olisiko tämä etsitty laulu. Laulun nimi ainakin on lupaava.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Ilmaisun alkuperä ei liene kenenkään tiedossa, mutta ilmaisun sanoista "tuusan" lienee peräisin ruotsin kielen sanoista "tusen" (tuhat) tai vahvistussanasta "tusan" (kääntyy monella tavalla, mutta tarkoittaa esimerkiksi "hitonmoista"). Nuuska puolestaan on hienojakoista ainetta, mihin ilmaisu "tuusan nuuskaksi" yleensä myös viittaa.
Sekin on mahdollista, että ilmaisun takana on nuuskarasian nimitys "nuuskatuusa". Suomen kielessä on ilmaisu "mennä tuhannen päreiksi", jonka merkitys on suunnilleen sama kuin "tuusan nuuskaksi" menemisellä.
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Kaikkia kristittyinä itseään pitäviä koskevaa vastausta tuskin voi antaa, mutta ainakin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon näkökulmasta tämä sianlihan syöntikielto kuulunee niiden asioiden joukkoon, jotka tulkitaan historiallisiksi ohjeiksi, ei hengellisiksi määräyksiksi. Kun sianlihan käsittelytekniikka on parantunut 2000 vuoden aikana riittävästi, käyttökieltoon ei ole nähty enää käytännöllistä syytä.
Toisaalta on todennäköistä, että tällainen pragmaattinen asenne on kiistanalainen sellaisen mielestä, joka haluaa tulkita Raamattua kirjaimellisesti. Todennäköisesti myös Suomessa on kristittyjä, jotka lukevat kolmannen Mooseksen kirjan lukua "Puhtaat ja saastaiset eläimet" siten, että saastaisina kiellettyjä ovat mm. kameli, tamaani,...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Kannas” on peräisin vastaavasta yleiskielen sanasta, joka on saattanut olla pientilan nimenä ja tulla sitä kautta sukunimeksi. Tosin Mikkosen ja Paikkalan mukaan tuota sukunimeä on otettu myös sukunimien suomalaistamisen yhteydessä, jolloin varsinaista yhteyttä tilannimeen ei ole ollut.
Entäpä mistä sana ”kannas” tulee? ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 1; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että se on johdos sanasta ”kanta”. ”Kanta” puolestaan on vanha sana, joka on ollut suomen kirjakielessä jo Agricolan ajoista asti. Sille löytyy myös vastineita lukuisista sukukielistä, ja koska etymologialle ei anneta...
Keräsimme kollegan kanssa jonkin verran kirjaehdotuksia. Voi olla, etteivät osu nappiin, mutta näitä voisit ainakin kokeilla.
Twilight-sarjaa hiukan muistuttavia sarjoja voisivat olla ainakin seuraavat:
- Elina Rouhiainen: Susiraja-sarja (Kestytön, Uhanalainen, Jäljitetty; ihmissusia ja vahvempi naispäähenkilö kuin Twilightissa)
- Alyson Noël: Kuolemattomat-sarja (ensimmäinen osa Punaiset tulppaanit)
- Suzanne Collins: Nälkäpeli-sarja (sijoittuu tulevaisuuteen mutta sisältää vahvan naishahmon ja myös romantiikkaa)
- Charlaine Harris: Sookie Stackhouse -sarja (vampyyrejä; ensimmäinen osa Veren voima)
Realistisempia suositeltavia teoksia olisivat seuraavat:
- Annika Thor: Saari meren keskellä
- Siiri Enoranta: Gisellen kuolema
- Jenny...
Runon Kuva on kirjoittanut Paavo Cajander. Se julkaistiin ensimmäisen kerran Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1878. Runo sisältyy myös vuonna 1914 ilmestyneeseen Cajander-kokoelmaan Runoelmia. Sittemmin yhä äitienpäivärunona suosittu Kuva on ollut mukana useassa runoantologiassa, joista esimerkkeinä mainittakoon Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi, 1978), Juhla on runojen aikaa (Karisto, 1980), Suomalainen omakuva (Otava, 1991), Äideistä parhain (Otava, 2001) ja Tämän runon haluaisin kuulla : kaikkien aikojen rakastetuimmat (Tammi, 2014).
Suomen kielen sana lutka on todennäköisesti peräisin venäjän adjektiivista bludnyj, joka tarkoittaa haureellista tai irstailevaa.
Lähteet:
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. (SKS, 1995)
Joulupukki-runo ilmestyi Pääskysen Joulukontissa vuonna 1909. Se löytyy Kansalliskirjaston digitoidusta aikakauslehtien arkistosta http://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/959081?term=valkopar…. Runon tekijää ei tunneta. Tekijänä on vain nimimerkki -e. R. Raala on säveltänyt laulun ja sen nuotti ja sanat löytyy teoksesta Raala, R. : Joulukirkkoon ja muita R. Raalan joululauluja (2011) s. 34-35.
Jos kirja on jo kerran ladattu laitteelle, joka on valtuutettu Adobe ID-tunnuksella, sitä ei voi enää toista kertaa ladata lukuohjelmaan, joka on valtuutettu toisella Adobe-tunnuksella. Kirjaston kirjojen kanssa on selkeintä käyttää yhtä Adobe ID-tunnusta kaikilla laitteilla.
Novellin asiayhteydestä voisi päätellä, että kyseessä on varmaankin tuotemerkki: sekä nenäliina että puuterirasia ovat Gloricania. En valitettavasti löytänyt mistään mainintaa tuollaisesta tuotemerkistä, vaikka pengoin kirjoja, esimerkiksi vanhoja kauppakalentereita. Lähimpänä on Gloricon, jolla nimellä markkinoidaan lämpöä pitäviä säilytysastioita. Ne ovat kuitenkin kaukana nenäliinan ja puuterirasian kaltaisista ylellisyystuotteista.
Voi olla, että mainintoja löytyisi jostakin vanhoista sanomalehtien mainoksista, mutta niiden läpikäymiseen ei oikein tämän vastauksen puitteissa ole mahdollista mennä. Toisaalta tuotemerkki voisi toki olla Waltarin omaa keksintöäkin, mutta tosiaan varmuutta asiaan en ole saanut.
Karin Slaughter on kirjoittanut kolmea eri sarjaa. Grant Countyyn sijoittuvan Sara Linton ja Jeffrey Tolliver -sarjan kirjat ovat Sokaistu (Helmi, 2003), Riistetyt (Helmi, 2004), Piinattu (Helmi, 2005), Merkitty (Helmi, 2006), Kadotettu (Helmi,2007) ja Häpäisty (Tammi, 2008). Will Trent- eli Atlanta-sarjaan kuuluvat teokset Triptyykki (Tammi, 2009) ja Pelon huone (Tammi,2010). Will Trent ja Sara Linton- eli Georgia-sarjan kirjat ovat Kivun jäljet (Tammi, 2011), Pettävä hiljaisuus (Tammi, 2012), Yli rajan (Tammi, 2013) ja Rikollinen (Tammi, 2014).
Useissa nuottikirjoissa on tämä laulu, esimerkiksi Musiikin maailmaan : lauluja ja runoja; Suuri toivelaulukirja : lastenlauluja, nimellä Autolaulu, alkusanat: Autolla ajetaan varo-varovasti... Näissä se on nimetty suomalaiseksi kansansävelmäksi, sanoittaja tuntematon. Ks. Viola: https://viola.linneanet.fi/
Näin ollen laulun tekovuotta ei voida määrittää.
Helmet-kirjastoista Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Helsingin Kallio, Kirjasto 10, Pukinmäki ja Pitäjänmäki ovat luopuneet varausmaksuista siirryttyään varausten itsepalvelunoutoon. Muistakin Helsingin kirjastoista maksu poistuu vuoden 2015 alusta alkaen. Eli mitään maksuja ei jäänyt rästiin.
Kyseisen kappaleen nuotit löytyvät Viola-tietokannan mukaan teoksista ”Sävellyksiä ja sanoituksia. 1: Alla etelän taivaan” (Two Stars-music, c1983) ja ”Jokamiehen humppatanssit” (J.V.I. Kustannus , 1978).
Missään ei ole määritelty että arkunkantajan pitäisi olla mies. Asia on omaisten päätettävissä. Nettipalstoilla kysytään silloin tällöin seurakunnilta voiko nainen kantaa arkkua hautajaisissa, ks. esim. http://www.rauhantervehdys.fi/cgi-bin/linnea.pl?document=00011294
Tähän on vaikeata antaa täsmällistä vastausta, sillä eri auto- ja junatyyppien energiankulutus on erilainen. Lisäksi auton tapauksessa saattaa vaikuttaa eri polttoaineiden energiasisältö. 1000 kg kuormasta ei tarvitse välittää, koska se on molemmissa sama. Nopeuden vaikutusta ei laskelmassa ole otettu huomioon, oletetaan, että se on molemmilla kulkuvälineillä sama. Junissakin saattaa olla dieselvetureita.
Jos huomioidaan sähkön tuotannossa syntyneet häviöt, niin se vaikuttaa taas asiaan. Mutta yleensä juna kulkee tasaisemmin eikä pysähtele, joten kiihdytyksiin ja jarrutuksiin kuluvaa energiaa ei kulu niin paljon. Juna osaa myös jarruttaa sähkömoottoreillaan, jolloin se työntää energiaa takaisin sähköverkkoon.
Oletetaan, että kuormaa...
