Kaupungin alkuperäinen nimi oli Villmanstrand eli Villimiehenranta.
Tuo nimi johtui kuningatar Kristiinan kaupungille antamasta sinetistä,
jossa oli kuvattu villi metsäläinen. Sama kuva on edelleen kaupungin
vaakunassa. Lappeenranta sai kaupunkioikeudet vuonna 1649.
Suomalainen paikannimikirja (2007)kertoo: "[Kartoissa] Lapwestrandh, Lappestrandz stad 1652, Lappeenrannan 1844. Nimeä oli jo aiemmin käytetty Lappeen pitäjässä Saimaan rannalla olleesta markkinapaikasta, joka nyt siis sai kaupunkioikeudet. Nimi on syntynyt kaupungin emäpitäjän Lappeen nimen pohjalta. Suomenkielinen nimiasu Lappeenranta esiintyi kaupungin asemakaavassa ensi kerran vuonna 1892."
Japanin kielen kirjaimista ja kirjoittamisesta löytyy suomenkielellä esimerkiksi seuraava sivusto:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Japanin_kirjoitusj%C3%A4rjestelm%C3%A4
Kannattaa asentaa japanilainen kirjaimisto että näkee merkit oikein.
Vastaavaa suomenkielistä sivustoa en löytänyt
Tässä vielä muutama linkki kiinan kielestä kertoville englanninkielisille sivuille:
http://acc6.its.brooklyn.cuny.edu/~phalsall/texts/chinlng2.html
http://www.chinalanguage.com/
http://www.mandarintools.com/
Kysy kirjastohoitajalta -palstalla on aikaisemminkin vastattu kysymykseen kiinalaisista kirjaimista (aakkosista). Arkistosta voi etsiä valmista vastausta erilaisiin kysymyksiin asiasanan, hakusanojen tai fraasien avulla. Arkiston osoite on: http://www....
Tampereen kaupunginkirjastossa noudatetaan seuraavanlaista käytäntöä:
"Jos palautat lainasi muuhun Tampereen kaupunginkirjaston toimipaikkaan kuin siihen, josta se on lainattu tai jonka kokoelmiin se kuuluu, joudut maksamaan 1 € kuljetusmaksun. Kirjastoautoista lainatun aineiston voit palauttaa maksutta muihin toimipaikkoihin. Lainasta, joka on lainattu muusta PIKI-yhteisjärjestelmään kuuluvasta kunnankirjastosta, peritään 2 € seutukuljetusmaksun."
Haipakka-sana esiintyy samanmerkityksisenä murteissa eri puolilla Suomea, mutta sen alkuperän selvittäminen ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Suomen murteista löytyy nimittäin useita haipakkaa muistuttavia tai sitä lähellä olevia sanoja, joita käytetään
samassa tai ainakin hyvin samankaltaisessa merkityksessä: esimerkiksi hailakka, hajakka, hatakka ja hotakka. Kaikki nämä sanat liittyvät vauhtiin, nopeaan liikkeeseen, kovaan kyytiin, kiireeseen ja niin edelleen.
On todennäköistä, että jokin monista hailakka/hajakka/haipakka/hatakka/hotakka-sanaperheen edustajista on sanan aito ja alkuperäinen muoto; muut ovat sitten tästä kehkeytyneitä muunnelmia. Mitä sanan etymologiaan tulee, näistä monista variaatioista johtuen yksiselitteistä...
Eetu (Edvard) Iston maalauksesta Hyökkäys on tehty vuosikymmenien kuluessa
lukuisia erilaisia muunnelmia. Alkuperäistä kuva-aihetta on käytetty
usein yhteiskunnallisia asioita kritisoitaessa.
Hyökkäyksen jatkotilanteesta on tehty vuonna 1906 kuva "Kotka jättää Suomen",
jossa kaksipäinen kotka lentää pois taustallaan auringonnousu.
Teoksen tekijästä ei ole varmuutta. Eri tutkijat ovat arvelleet tekijän olevan
Ragnhild Sellén, Georg Erik Paul tai Alex Federley.
Lisää aiheesta on luettavissa kirjasta:
Rönkkö, Pekka,
Isto : Eetu Isto (1865-1905) ja Hyökkäys (1899).
[Oulu] : Pohjoinen, 1990.
(Ars Nordica, ISSN 0786-1478 ; 2).
Kännyköissä on kahdenlaista muistia. On itse laitteen kiinteä muisti ja sitten irrallisen SIM-kortin sisältämä muisti. Jos on määritellyt kaikki kuvat ja muut tiedostot tallentumaan vain SIM-kortille, ne kulkevat kortin mukana ja ovat käytettävissä esimerkiksi uuden puhelimen kanssa välittömästi. Jos on määritellyt tiedostot tallentumaan vain puhelimen kiinteään muistiin, ne pysyvät kyllä siellä SIM-kortin vaihdoista riippumatta, mutta eivät ilman aktiivisia kopiointi- tai synkronointitoimia siirry uuteen puhelimeen. SIM-kortin liikuttelu ei vaikuta kuvien säilymiseen millään tavalla.
Heikki Poroila
Kaksitoista kurkea -kappaleen on säveltänyt Pedro de Pajaro (salanimi)ja Teuvo Nummela sekä sanoittanut Pertti Mäenpää.
Sanat ja nuotit löytyvät kirjasta: Suosituimmat nuotteina 3.
Ilmeisesti tarkoitat Z. Topeliuksen laulua Inarinjärvi? Siitä on olemassa useita suomennoksia, esimerkiksi nämä:
http://www.phpoint.fi/ulrikaj/bookshelf/maamme1.htm#luku17
https://fi.wikisource.org/wiki/Maamme_kirja:_17._Inarinj%C3%A4rvi
Eri suomennoksia ja levytyksiä voi etsiä Viola-tietokannasta osoitteesta https://viola.linneanet.fi.
Rastafari-liike on poliittisuskonnnollinen liike, joka syntyi Afrikassa ja liitetään usein myös Jamaikan köyhimpään mustaan väestöön. Rastafarit vastustavat köyhyyttä, sortoa ja epätasa-arvoa Raamattu, ennen kaikkea Vanha Testamentti, ohjekirjanaan. Heidän tärkein uskomuksensa on että Haile Selassie, Etiopian entinen keisari, on mustan rodun jumala, eräänlainen Messias. Itse Selassie ei ollut rastafari, ainoastaan vakaumuksellinen kristitty. Rastafarien Jumalasta käyttämä nimitys on Jah. Juudan leijona edustaa Haile Selassieta, valloittajaa. Babylon on rastafarien käyttämä termi valkoisesta valtarakenteesta, joka on alistanut mustaa rotua vuosisatoja. Nykyään rastat katsovat että mustia alistetaan köyhyyden, lukutaidottomuuden ja epätasa-...
Tietoa Somaliasta on mm. teoksissa:
- Maailmalla: Afrikka ja Oseania
- Dowden: Afrika, framtidens kontinent
- Somalia : taival suvun ja valtion varjossa
Helena Hallenberg on kirjoittanut teoksen Ruokakulttuuri islamin maissa. Tässä on tietoa myös somalialaisesta ruokakulttuurista, esimerkiksi maaseudun yleinen perusruoka on keitetty puuro, soor, joka on valmistettu jauhetusta maissista tai durrasta. Kulttuuri pohjautuu paimentolaisuuteen, jossa liha on tärkeä ruoka-aine, etenkin lammas ja vuohi, mutta myös nauta ja kameli. Etelä-Somaliassa syödään myös spagettia tomaattipohjaisen kastikkeen kera. Hallenbergin kirjassa on tietoa myös uskonnollisista ja vuosittaisista juhlista.
Sosiaaliportti sivustossa on sosiaalialan ammattilaisille...
Voit itse hakea Internetistä vuoteen 1787 asti Sallassa kirkonkirjoja Suomen sukututkimusseuran historiakirjojen Hiski-luetteloa osoitteessa http://www.genealogia.fi/ valitse historiakirjojen hakuohjelma
Kannattaa ottaa hakuun mukaan myös naapurikunnat Kemijärvi, Kemi ja Kuusamo.
Sallan rippikirjoja 1832-1862 on mikrofilminä olemassa ja kaukolainattavissa lähimpään kirjastoosi katseltavaksi. Rullan tunnus (Ik 195)
Kuolajärvi on ollut itsenäisenä seurakuntana olemassa 1857-1936 ja sen puhtaaksikirjoitettuja historiakirjoja
on Mikkelin maakunta-arkistossa mikrokortteina vuoteen 1900 asti. Numero SSS 210 (Kemijärvi). Niitäkin voi lainata ainakin lähimmän maakunta-arkiston kautta.
Oulun maakunta-arkisto taas voi neuvoa viimeisten sadan...
Hei!
Kielitoimiston määritelmän mukaan yksityisyrittäjä on henkilö joka hoitaa omaa yksityisyritystä t. harjoittaa itsenäisesti ammattia. Yksinyrittäjä-hakusananalla ei löytynyt määritelmää.
Erona termien välillä saattaa olla se, että yksinyrittäjä tekee töitä yksin omassa yrityksessään, kun taas yksityisyrittäjällä voi olla palkattuja työntekijöitä, esimerkiksi apteekkari. Suomalaisessa asiasana- ja ontologiapalvelu Fintossa käytettävä asiasana on pelkkä yrittäjä.
www.finna.fi -haussa hakusanalla yksinyrittäjä tuli 374 osumaa, hakusanalla yksityisyrittäjä 2134.
Lahden sotilassairaalat 1940-1994 teoksessa on lyhyitä mainintoja Orimattilan osastosta. Kirjan lähteistössä mainitaan 8. sotasairaalan toimintakertomus vuodelta 1941, jota säilytetään Kansallisarkiston sotapäiväkirjakokoelmassa.
Orimattilan historian kolmannessa osassa on muutaman sivun kirjoitus sotasairaalasta ja sotilasmajoituksesta. Kirjoituksessa mainitaan sotasairaalan sijainneen seurakuntakodissa. Kirjassa lähteenä on käytetty Orimattilan kaupungin ja Orimattilan seurakunnan arkistoja.
Opinnäytetyökin sotilassairaaloista on tehty, se ei ehkä kuitenkaan käsittele Orimattilan tilannetta.
Lehtiranta, Liisa: Sisar hento valkoinen, harmaa ja sininen. Hoitohenkilökunnan välisen hierarkian kokeminen suomalaisessa sotilassairaanhoidossa...
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Ada on hepreaksi jalokivikoru, Vanhassa testamentissa Kainin pojanpojan Lemekin ja patriarkka Jaakobin pojan Esaun vaimo, kirkkohistoriassa ranskalainen nunna ja naispyhimys Mansista 600-luvun lopulta. Suomen ruotsalaisessa almanakassa nimi oli 30.10. vuoteen 1999, siinä Ada lienee tulkittu alkuaan saksalaiseksi lyhentymäksi Adal, Adel-(aatelinen, jalosukuinen) alkuisista nimistä.
Aava-nimeä en löytänyt Lempiäisen kirjasta (en myöskään Vilkunan tai Kiviniemen teoksista). Ava-nimen Lempiäinen kuitenkin mainitsee: ilmeisesti lähtöisin muinaissaksilaisesta sanasta aval, mutta germaanisilla kielialueilla ja Venäjällä nimi on myös monien etunimien kuten Avelinen(ransk.pähkinäpuu tai kelttil....
Yleisradion Fono -tietokannasta löytyy seuraava tieto:
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?kappale=rakkaus+on+lumivalkoinen&ID=…
Esittäjä: Kääriäinen, Jamppa (laulu, yhtye). (Jamppa Kääriäinen ja Taastaorkesteri).
Kappaleet: - Satasen laina
- Rakkaus on lumivalkoinen
Kokonaiskesto: 6 min 0 sec
Musiikkilaji: POP JA ROCK, VIIHDEMUSIIKKI
Äänitetyyppi: Äänitetiedosto
Julkaisija: AXR (Edel)
Julkaisuvuosi: 2010
Kaupallinen tunnus: AXR (Edel) EDELPR 520
Tätä Jamppa Kääriäisen äänitettä ei löydy kirjastosta.
Kappaleen ovat nauhoittaneet myös Aikamiehet ja toinen kuoro Canto Finlandia, ne löytyvät CD-levynä myös Kajaanista.
Lauri-Kalle Kallunki on sovittanut ruotsalaisesta kansansävelmästä etsimäsi hengellisen laulun ”Mun kotini taivaassa ihana on”. Suomenkieliset sanat ovat Edla Pöyryn. Laulun sanat ja nuotit löytyvät kokoelmista "Musiikkia kaipaukseen ja toivoon" (Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys, 2008) ja "Chorus ecclesiae, 1." (Bells Publishing, 2010).
Laulu alkaa näin: ”Mun kotini taivaassa ihana on ja sinne mun mieleni palaa.” Saat laulun sanat kokonaisuudessaan sähköpostiisi.
Lähteet:
https://viola.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI
Chorus ecclesiae, 1. (Bells Publishing, 2010)
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Senja” on karjalainen muunnos kreikkalaisesta nimestä ”Ksenia”, jonka merkitys on ’vieras, vieraanvarainen’. Se oli Suomessa yleinen jo 1800-luvulla, mutta suosio lisääntyi 1900-luvulla, jonka aikana nimi annettiin noin 5 000 tytölle.
”Satu” on suomalainen nimi, joka perustuu vastaavaan yleiskielen sanaan (’tarina, kertomus’). Nimeen on otettu ilmeisesti mallia ruotsalaisesta nimestä ”Saga”, jonka merkitys on sama kuin suomen ”Sadun”. Yleiskielen sanan ”satu” alkuperää ei varmuudella tiedetä, mutta se saattaa olla johdos verbistä ”sataa” (’pudota’) tai ”sattua” (’tapahtua’). Ensimmäiset Sadut kastettiin 1900-luvun alussa, ja almanakkaan nimi pääsi 1950. Suosionsa...
Suomen taiteilijaseuran Suomen kuvataiteilijat -tietoverkkomatrikkeli http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/ löytyy kuvataiteilija Kaarlo Luukkonen. Varmistaaksesi, onko kyse samasta Luukkosesta, taulusi singneerausta tulisi verrata Kaarlo Luukkosen muuhun tuotantoon.
Tietoverkkomatrikkeli on mahdollisimman kattava hakemisto kaikista Suomen ammattitaiteilijoista. Sen sijaan harrastelijataiteilijoista on valitettavasti vaikea löytää tietoa. Artikkelitietokanta Aleksi ei tunnistanut taiteilija K V Luukkosta, myöskään hakukone Googlella löytynyt hänestä tietoa.
Sinna, Sinja , Sinje ovat Sinan muutoksia. Sina on saksalais-pohjoismainen lyhennys nimistä, jotka päättyvät sina-tavuihin, esim. Rosina. Vrt. nimeen Siina, joka on suomal. muunnos nimestä Sina. Se on puolestaan lyhennys siina-pääteisistä nimistä.
Toisen lähteen mukaan Sinna on sisällöltään epäselvä nimi, lähtökohtana mahdollisesti Sini(kka) tai Sina, Siina, tai myös ehkä Signen kansanomainen muunnos Sinne.
Sinikka on Eino Leinon muotoilema nimi näytelmässa Lalli; nimen lähtökohtaon väri sini(nen ). Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Sinikka-nimen Sinaidaan, joka legendan mukaan on marttyyri 1. vuosisadalta.
Signe on muinaisskand. voittajatar, tarujen mukaan kuninkaantytär, joka seurasi rakastettuaan kuolemaan.
Lempiäinen,...
”Uusi suomalainen nimikirja” (Otava, 1988) kertoo, että ”Into” on 1850-luvulla suomalaisuusaatteen innoittamana muodostettu nimi. ”Suomen sanojen alkuperä” -teoksen (osa 1; Suomalaisen kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) mukaan ”into” saattaa olla germaanista lainaa sanasta, josta tulee muinaisruotsin ’ulostekoa, työsuoritusta’ merkitsevä sana ”inna”. Etymologinen yhteys on kuitenkin epävarma. ”Into” merkitsee erityisesti itämurteissa ’kovaa halua’, mutta vanhassa kirjasuomessa se on voinut tarkoittaa myös ’kiimaa’.
Nimi ”Aaro” perustuu ”Uuden suomalaisen nimikirjan” mukaan hepralaiseen nimeen ”Aaron”, jonka alkuperä on epäselvä. Se saattaisi tulla muinaisegyptin ’vuorta’ merkitsevästä sanasta. Täyttä...
