Siihen, mikä on tällä hetkellä uhanalasin nisäkäs, on vaikea antaa yksiselitteistä vastausta, koska siihen vaikuttavat kannan suuruuden lisäksi myös esim. lajin levinneisyysalueen koko, lisääntymiskyky, eloonjäävien jälkeläisten määrä ja lajiin kohdistuvat ympäristötekijät.
Osoitteessa http://www.vyh.fi/luosuo/lumo/lasu/lajilista/uhalelai.htm on luettelo Suomen uhanalaisista eläimistä 1992-1997. Luettelo on jaettu jo hävinneisiin, erittäin uhanalaisiin, vaarantuneisiin, silmälläpidettäviin taantuneisiin, silmälläpidettäviin ja luettelosta poistettuihin eläimiin. Mainitulla aikavälillä ahma kuuluu erittäin uhanalaisiin, liito-orava silmälläpidettäviin taantuneisiin ja ilves silmälläpidettäviin harvinaisiin.
riskit jne. Mainitsemistasi...
Henkilön oikeus omaan kuvaan on käsitteenä pääosin lailla säätelemätön. Vakiintuneen säännön mukaan henkilön kuvan käyttö mainonnassa edellyttää ao. henkilön lupaa. Oikeuskirjallisuudessa em. sääntö on usein laajennettu koskemaan kaikkea kaupallista toimintaa. Tämä tulkinta ei kuitenkaan ole ongelmaton, sillä mm. uutistoiminta, jossa kuvan käyttö on sallittu ilman lupaa, on useimmiten kaupallista toimintaa.
Henkilön kuvan käytöstä työnantajan nettisivuilla ei ole olemassa oikeuskäytäntöä. Toisaalta kuvan liittäminen sivuille kertoo jotakin henkilön yksityiselämästä, ja siten sen ehkä voidaan katsoa kuuluvan ainakin jossain määrin yksityiselämän suojan ja henkilön itsemääräämisoikeuden piiriin.
Kysymys on siis vaikeasta asiasta, johon ei...
Maailma ilman rakkautta (World without love) / J. Lennon, P. McCartney, san. Reino Helismaa. Suomalaisia esittäjiä on useita mm. Topi Sorsakoski, Esquires, Yölintu, First.
2000-luvun runouden kenttä on varsin moniääninen ja kiinnostava: on niin sanottua language-runoutta ja googlerunoutta kuin keskeislyriikkaakin, sekä roolirunoihin keskittyviä teoskokonaisuuksia. On ilmestynyt uusia pikkukustantamoja, kuten ntamo, jotka julkaisevat kokeellisempaa runoutta, suurempien kustantajien keskittyessä ehkä vähän ”kansantajuisempaan”, mutta ehdottomasti hyvin laadukkaaseen runouteen. Se millaisesta runoudesta kukakin sitten pitää, on tietysti hyvin henkilökohtainen juttu. Mutta mikäli Risto Ahti on liian korkealentoista ja Risto Rasa taas liian pelkistettyä, niin kokeilepa esimerkiksi alla olevaa listausta!
Helena Sinervo: Ihmisen kaltainen (Wsoy, 2000)
- ihmisyyden eri puolia koskettavasti ja humoristisesti...
Kyseessä on kaiketikin lastenlaulu "Manne mato", joka alkaa juuri noin: "Manne mato myllertää mullassa niin yksinään. Mutta kohta saakin se toisen madon vierelle..." Laulu löytyy Eeva Alhon ja Soili Perkiön lastenlaulukirjasta "Laulun aika: Pööpötien laulukirja" (WSOY, 1988, ISBN 951-0-14214-X). Teoksesta löytyvät myös leikin ohjeet.
Lähteet:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1325172805&ulang=…
http://helmet.fi/search~S9*fin?/tlaulun+aika/tlaulun+aika/1,8,10,B/fram…
http://helmet.fi/search~S9*fin/
Kännyköissä on kahdenlaista muistia. On itse laitteen kiinteä muisti ja sitten irrallisen SIM-kortin sisältämä muisti. Jos on määritellyt kaikki kuvat ja muut tiedostot tallentumaan vain SIM-kortille, ne kulkevat kortin mukana ja ovat käytettävissä esimerkiksi uuden puhelimen kanssa välittömästi. Jos on määritellyt tiedostot tallentumaan vain puhelimen kiinteään muistiin, ne pysyvät kyllä siellä SIM-kortin vaihdoista riippumatta, mutta eivät ilman aktiivisia kopiointi- tai synkronointitoimia siirry uuteen puhelimeen. SIM-kortin liikuttelu ei vaikuta kuvien säilymiseen millään tavalla.
Heikki Poroila
Sanat ovat Martti Helan kirjoittamasta laulusta Koululla on vieraita. Se on julkaistu useassa koulun laulu- ja lukukirjassa - tässä pari esimerkiksi:
Hela, Martti, Koululaulusikermiä. WSOY, 1953
Kemilä, Dagmar, Luen ja kerron. 2, Syksystä suveen : alaluokkien lukukirja. Valistus, 1956
Musiikin aika 1-2. WSOY, 1986
Kai-nimi juontaa juurensa roomalaisesta nimestä Caius ja sen kreikkalaisesta muodosta Gaius, jonka kuuluisin kantaja on ollut Rooman valtakunnan johtaja Gaius Julius Caesar. Caius-nimen alkuperä on mahdollisesti latinan verbissä 'gaudere', joka tarkoittaa riemuitsemista.
Lähde: Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, Gummerus 2007.
Veikko Lehmukselan sota-aikana v. 1941 sanoittama ja Jussi Isomeren säveltämä "Niin gimis on Stadi" tunnetaan myös nimillä "Stadin kundin kaiho" ja "Ässän kaiho". Kappaleen on laulanut levylle ainakin Jussi Raittinen sekä yhtye Alan Miehet. Laulu löytyy ainakin seuraavilta levyiltä, joita on pääkaupunkiseudun kirjastojen kokoelmissa: Raittinen, Jussi (esitt.): Stadin kundin kaiho (2000, CDLEVY); Suoraan Helsingistä ja 20 muuta kappaletta stadia (1998, CDLEVY); Antaa humpan soida--
4-5 (1992, CDLEVY); Laulujeni Helsinki (1985, LEVY); Raittinen, Jussi: Hirvi, älä tule tielle / Jussi Raittinen ja Eero Luparin orkesteri (1984 LEVY); Alan Miehet: Yhtä soittoa / Alan Miehet (1980, LEVY). Näiden äänitteiden saatavuus kannattaa tarkistaa...
Pentti Lempiäisen ”Suuri etunimikirja” (WSOY, 1999) kertoo, että nimeä ”Inna” on käytetty etunimien ”Ina”, ”Inga” ja ”Inka” kutsumamuotona. ”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) tietää ilmoittaa, että ”Ina” on puolestaan lyhentymä useista ”-ina”-loppuisissa nimistä (mm. ”Josefina” ja ”Karolina”), ja sitä on käytetty myös nimen ”Ines” lempinimenä. ”Inga” on tullut pohjimmiltaan muinaisskandinaavisesta jumalannimestä ”Ing” ja siitä juontuvista nimistä ”Ingeborg”, ”Ingegerd” ja ”Ingrid”. ”Inka” on samaa alkuperää kuin ”Inga”
Lempiäinen toteaa, että ortodoksisessa kalenterissa ”Inna” yhdistyy nimeen ”Galene”, joka merkitsee kreikaksi ’tyyntä, hiljaista, rauhallista’. Saksassa ”Inna” on lyhentymä nimestä ”Innocentia”, jonka...
Kaupungin alkuperäinen nimi oli Villmanstrand eli Villimiehenranta.
Tuo nimi johtui kuningatar Kristiinan kaupungille antamasta sinetistä,
jossa oli kuvattu villi metsäläinen. Sama kuva on edelleen kaupungin
vaakunassa. Lappeenranta sai kaupunkioikeudet vuonna 1649.
Suomalainen paikannimikirja (2007)kertoo: "[Kartoissa] Lapwestrandh, Lappestrandz stad 1652, Lappeenrannan 1844. Nimeä oli jo aiemmin käytetty Lappeen pitäjässä Saimaan rannalla olleesta markkinapaikasta, joka nyt siis sai kaupunkioikeudet. Nimi on syntynyt kaupungin emäpitäjän Lappeen nimen pohjalta. Suomenkielinen nimiasu Lappeenranta esiintyi kaupungin asemakaavassa ensi kerran vuonna 1892."
Kyseessä on todellakin Kasevan biisi nimeltään "Striptease-tanssija". Se on ilmestynyt levyllä "Silloin kun" (1974). CD-versio on ilmestynyt 1991. Levyn saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi
Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaiseman, Erkki Helamaan Vanhan rakentajan sanakirjan mukaan käytettävä termi on smyygi (smyyki, myyki). Myykilauta on luultavasti jonkin alueen murresana.
Smyygi tulee ruotsalaisesta sanasta smyg. Suomennettuna siitä on käytetty useita eri muotoja: pieliovi, loukko, komero, viistomalli. Smyyg ts. oven ja ikkunan pieli.
Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta http://www.mol.fi/avo/avo.htm löytyy seuraavat tiedot parturi-kampaajien palkkauksesta:
"Suurin osa parturi-kampaajista on itsenäisiä yrittäjiä, joten ansiotaso määräytyy asiakasmäärästä ja muista liikkeenhoidon seikoista.
Toisen palveluksessa olevien palkka määräytyy alan oman työehtosopimuksen mukaisesti. Palkka maksetaan yleensä provisiopalkkana tai kiinteänä kuukausipalkkana.
Nk. vuokratuolikäytännössä itsenäinen ammatinharjoittaja vuokraa jostakin liikkeestä tuolipaikan itselleen, eikä varsinaista työsuhdetta liikkeen kanssa synny."
Tilastokeskuksen StatFin -tietokannan http://pxweb2.stat.fi/database/StatFin/databasetree_fi.asp mukaan
yksityisen sektorin kuukausipalkkaisten kampaajien ja...
Turku oli Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäinen pääkaupunki (vuodet 1809-1812). Helsingistä tuli vuonna 1812 Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupunki ja vuodesta 1917 itsenäisen Suomen pääkaupunki. Lähteinä esimerkiksi Wikipedia:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Turku
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki
Haipakka-sana esiintyy samanmerkityksisenä murteissa eri puolilla Suomea, mutta sen alkuperän selvittäminen ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Suomen murteista löytyy nimittäin useita haipakkaa muistuttavia tai sitä lähellä olevia sanoja, joita käytetään
samassa tai ainakin hyvin samankaltaisessa merkityksessä: esimerkiksi hailakka, hajakka, hatakka ja hotakka. Kaikki nämä sanat liittyvät vauhtiin, nopeaan liikkeeseen, kovaan kyytiin, kiireeseen ja niin edelleen.
On todennäköistä, että jokin monista hailakka/hajakka/haipakka/hatakka/hotakka-sanaperheen edustajista on sanan aito ja alkuperäinen muoto; muut ovat sitten tästä kehkeytyneitä muunnelmia. Mitä sanan etymologiaan tulee, näistä monista variaatioista johtuen yksiselitteistä...
Ihan vastaavanlaista kuin Turun Linnan Paja Helsingissä ei näyttäisi olevan. Erilaisilla opistoilla on kyllä tarjolla monenlaisia kädentaito-kursseja. Esimerkiksi
Helsingin aikuisopistolla (http://www.helsinginaikuisopisto.fi) ja Kalliolan kansalaisopistolla (https://kalliola.fi/) on erilaisia metallityökursseja, mm. kursseja, joilla tehdään metallilangasta koruja ja muita esineitä.
Helsingin kaupungin asukastalot,https://www.hel.fi/helsinki/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/sosiaalinen-…
Stoa, http://www.stoa.fi/
Kirjastojen pajat ja verstaat, https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pajat_ja_verstaat
Seurakuntien palveluista en löytänyt tällaisia tiloja, mutta sieltä voisi ehkä tiedustella, löysin sivuilta palautelomakkeen https...
Pentti Lempiäisen suuren nimipäiväkirjan mukaan Kaisa -nimi on lyhentymä Katarinasta. Suomen almanakassa se on ollut vuodesta 1952 rinnakkaisnimenä Katarina Aleksandrialaisen päivän kohdalla 25.11.
Katarina (kreikan katharós=puhdas, siveä) on kristikunnan suosituimpia nimiä. Katolisessa kirkossa on 15 tämännimistä pyhimystä. Suosituin on edellämainittu Katarina Aleksandrialainen, joka surmattiin kidutuspyörässä noin v. 310. Kirkkotaiteessa hänen tunnuksensa on nk. Katarinan pyörä. Suomessa häntä kunnioitettiin jo keskiajalla, hänelle omistettiin kirkkoja ja hänen kuviaan löytyy keskiaikaisten kirkkojen seinämaalauksissa.
Katarina -nimestä on paljon muunnoksia. Suomenkielisessä almanakassa niistä ovat Kaarina-Kaija-Kaisa- Kaisu, Kata-Kati-...
Vaikuttaa siltä, että kysymääsi kirjaa ei ole olemassa. Ainakaan Fennicasta, johon on tallennettu kaikki Suomessa julkaistu kirjallisuus, ei löydy kirjaa nimeltä Totuus joulupukista.
Jos olet kiinnostunut aiheesta muuten, niin joulupukista löytyy kyllä paljon muuta kirjallisuutta. Tervetuloa kirjastoon tutkimaan kokoelmaamme.
Useimmat hyttyslajit eivät pysty lentämään kovin korkealla. Yleistäen voidaan sanoa, että lentokorkeus jää noin kahdeksan metriin. Poikkeuksia tietysti on. Singaporessa on löytynyt mm. hyttysiä jopa kerrostalon 21. kerroksen asunnosta.
Lähteet:
http://www.northlineexpress.com/outdoor-patio/mosquito-control/mosquito…
http://www.mosquito.org/faq
http://www.ask.com/answers/27381801/how-high-do-mosquitos-fly-do-they-g…
