Selvää määritelmää käsitteelle sosiokulttuuri ei löytynyt saatavilla olevista lähteistä. Osoitteessa https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/5703/suomalai.pdf?sequence=1
on Johanna Holopaisen Helsingin yliopistoon tekemä sosiaalipsykologian pro gradu –tutkielman, joka käsittelee sosiokulttuurista sopeutumista (Suomalaisissa yliopistoissa työskentelevien ulkomaalaisten psykologista ja sosiokulttuurista sopeutumista selittävät tekijät). Tässä on tutkielmasta tekstinpätkä, jossa käsitellään sosiokulttuuri-käsitettä:
”Psykologinen sopeutuminen tarkoittaa yksilön emotionaalista hyvinvointia ja yleistä tyytyväisyyttä elämäänsä, kun taas sosiokulttuurinen sopeutuminen liittyy uuteen kulttuuriin sopeutumiseen käyttäytymisen tasolla (Ward &...
Suomen tekijänoikeuslain 12 §:n mukaan julkistetuista teoksista eli esimerkiksi CD-levystä saa valmistaa muutaman kappaleen yksityiseen käyttöön. Kopiointi ei edellytä teoksen omistamista, joten kopioida voi myös lainaksi saatua aineistoa. 50 a §:n mukaan ei kuitenkaan tehokasta teknistä suojausta ei saa kiertää kappaleiden valmistamiseksi vaan ainoastaan katsomista tai kuuntelemista varten.
Tekijänoikeuslaki löytyy kokonaisuudessaan Finlexistä osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404. Hyviä tekijänoikeutta käsitteleviä teoksia ovat Heikki Poroilan ”Tekijänoikeus ja kirjastot tietoverkkojen maailmassa” (BTJ Kirjastopalvelu, 2006) ja Pirkko-Liisa Haarmannin ”Tekijänoikeus ja lähioikeudet” (3. uudistettu painos;...
Runoja ja sananlaskuja kuukausista on hyvin paljon. Täsmälleen kysymäsi kaltaista emme onnistuneet löytämään. Esimerkiksi teoksessa Koulun juhlat: ohjelmakirja peruskoulun 1.-6.-luokille (1982) on kuusi erilaista kuukausilorua ja Hanhiemon iloinen lipas (1. p. 1978) –kirjassa on runo kuukausista, mutta näistäkään ei aivan samanlaista löydy.
Äänikirjoja Suomessa julkaisee esim. Suomen Äänikirjat (www.suomenaanikirjat.fi) ja Näkövammaisten kirjasto Celia Helsingissä (www.celialib.fi). Celia kouluttaa myös äänikirjojen lukijoita ja heillä on omat studionsa, joissa lukeminen tapahtuu. Yhteystiedot löytyvät edellä mainituista nettiosoitteista. Lisäksi ainakin WSOY ja Tammi julkaisevat äänikirjoja.
Sanonnan alkuperästä ei löytynyt tietoa, mutta melko yleinen ja jo jonkin ikäinen sanonta kyllä on. Erkki Karin kirjassa Naulan kantaan - nykysuomen idiomisanakirja (1993) olla kuin paita ja peppu -ilmauksen kerrotaan tarkoittavan aina yhdessä olemista "kuin Majakka ja Perävaunu". Kuvituksena on käytetty pitkäpaitaista, housutonta miestä, eli sanonta on ajalta ennen napapaitoja.
Martat neuvovat kiehauttamaan tummuneet ruokailuvälineet (ruostumattomasta teräksestä valmistetut, ei hopeiset) vedessä, johon on lisätty pyykinpesu- tai konetiskiainetta. Pesun jälkeen huuhtele ja kuivaa.
http://www.martat.fi/ruoka/ruoanvalmistus/astiat-ja-tyovalineet/usein-k…
Kotilieden verkkosivuilta löytyy yksityiskohtainen ohje:
http://kotiliesi.fi/koti/koti-sisustus/lasit-ja-aterimet-kiiltaviksi
Maanmittauslaitos on selvittänyt asiaa Suomen ympäristökeskukselta. Suomessa on Suomen ympäristökeskuksen mukaan noin 57 000 järveä, jonka pinta-ala on yli hehtaarin. Vähintään 500 neliömetrin kokoisia järviä on noin 168 000, https://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/suomi-57-000-168-000-jar…
Suomen ympäristökeskuksella on hanke Vesivarojen perustietovarannon muodostamiseksi, siihen voi tutustua täällä https://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Vesi/Tietoaineistot_ja…
Suomen Luonnonsuojeluliiton Vesistöoppaan mukaan yli viiden aarin järviä Suomessa on 188 000. Opas on vuodelta 2018, https://www.sll.fi/app/uploads/2018/08/vesisto_opas_netti_2018.pdf, ja siinä todennäköisesti tukeudutaan vanhempaan tiedonlähteeseen.
Wikipedian...
Kyseessä on varmaankin useista blogeista löytyvä Kaunis nainen runo/loru/meemi. Tekijää ei tälle kuitenkaan mistään tunnu löytyvän. Eeva Kilven runokirjoja selailin ja ei ole Kilvenkään tuotantoa. Runoa on jaettu ketjukirjemäisesti blogeissa. Tässä linkki Punaruusut blogiin, mistä runo myös löytyy.
https://punaruusut.vuodatus.net/lue/2010/01/kaunis-nainen
Suomen Jääkiekkoliiton julkaiseman Jääkiekon virallisen sääntökirjan mukaan (2006) maalipylväiden korkeus on 1,22 m jään pinnasta mitattuna ja niiden etäisyys toisistaan on 1,83 m pylväiden sisäpuolelta mitattuna.
http://www.finhockey.fi/mp/db/file_library/x/IMG/214712/file/Saantokirj… http://urheilu.ymca.verkkopolku.com/?Jaakiekko
Laki 713/1965, annettu 30.12.1965, voimaan 1.1.1966. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt sopivat asiasta vuonna 1965. Työaikalain 5,1 §:n (1965) nojautuen säännölliseksi työajaksi määrättiin 8 tuntia vrk, 40 tuntia viikossa. Tällä työaikalailla pyrittiin käytännössä toteuttamaan viisipäiväinen työviikko. Lain voimaantultua alkoi siirtyminen viisipäiväiseen työviikkoon.
Voi että, kaipaamaasi ihan kaikki taruolennot kerralla kattavaa luetteloa ei taida olla olemassa, tai en ainakaan onnistunut sellaista löytämään.
Olet varmaankin selannut juuri nämä Wikipedian luettelot suomalaisista taruolennoista ja Kalevalan henkilöhahmoista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaisten_muinaiset_jumalat
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaiset_taruolennot
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Kalevalan_henkil%C3%B6ist%C3%A4
Nuo luettelot tarjoavat kyllä mainion lähtöpisteen, lukumääräisesti ne nimittäin ovat suhteellisen kattavat. Esimerkiksi suomalaisten taruolentojen listassa mainitut hahmot eivät varsinaisesti ole yksittäisiä ilmiöitä, eivät edes niitä kuuluisimpia. Pikemminkin ne ovat yhteisiä nimiä olennoille, jotka...
Teoksessa Suomen kansan uusi runorumpu : uusia kalevalaisia runoja 1900-luvun lopulta on hauskoja kalevalamittaisia runoja, joista jokin oli suunnattu eläkkeelle jääville.
http://www.helmet.fi/search~S9*fin?/XSuomen+kansan+uusi+runorumpu&searc…
Muita ehdotuksia:
Teoksessa Maailman runosydän
Olisin narri, jos viitsisin surra/Lasse Lucidor
Varoitus/Jenny Joseph
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=maailman+runosyd%C3%A4n&search…
Teoksessa Päivänlasku:
Onnellinen laulu/Hilkka-Helinä Lappalainen
Jäähyväiset merelle/Nazim Hikmet
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=maailman+runosyd%C3%A4n&search…
Teoksessa Runo puhuu ilosta:
Dolce Far Niente/P.Mustapää
Kun tulemme vanhoiksi/Timo Pusa
Päivät/Aale Tynni
http://www.helmet.fi/...
”Laulu Dneprille” (”Reve ta stogne Dnipr široki”) on alun perin ukrainalainen kansansävelmä. Sanat siihen on kirjoittanut Ukrainan kansallisrunoilija Taras Ševtšenko (1814-64). Suomessa sävelmä tunnetaan myös hengellisenä lauluna ”Kristallivirta” (sanat Helli Kaikkosen; sisältyy mm. Suureen Toivelaulukirjaan 1).
Tsaarin aikana elänyt Taras Ševtšenko oli ukrainalainen isänmaanystävä, joka joutui mielipiteidensä takia julkaisukieltoon. Mutta on vaikea ymmärtää, miksi ”Laulu Dnepristä” olisi ollut kielletty Neuvostoliiton aikana. Runo on lyhyt (kolmisäkeistöinen) synkkä luontokuva öisestä Dnepr-joesta. Mitään mielipiteitä siinä ei esitetä. Ja tsaaria vastustanut Ševtšenko oli neuvostoaikana hyvin positiivinen henkilö.
Ukrainan Wikipediassa...
Aurinkokunnan mittasuhteita on havainnollistettu erilaisilla vertauksilla, mutta sellaista lähdettä, jossa Maata olisi verrattu nimenomaan pingispalloon, en onnistunut löytämään. Jos sinulla on käsillä pingispallo niin että voit mitata sen koon, saat näistä alla olevista vertauksista lasketuksi vastaukset omiin kysymyksiisi. Jälkimmäisestä linkistä löydät lisäksi sekä aurinkokuntamme taivaankappaleiden todelliset mitat ja etäisyydet että suhteellisen vertailun, jossa lähtökohtana on oletus, että Auringon halkaisija olisi 100 cm.
Aurinkokunnan mittasuhteita voidaan havainnollistaa kuvaamalla Aurinkoa 10 senttimetrin läpimittaisella appelsiinilla. Tällöin Maa olisi verrattavissa nuppineulan päähän, joka kiertää appelsiinia 11 metrin...
Tietä käyden tien on vanki.
Vapaa on vain umpihanki.
Näihin säkeisiin päättyy Aaro Hellaakosken runo Lyhyesti, joka ilmestyi ensimmäisen kerran kokoelmassa Huojuvat keulat (WSOY, 1946).
Kukkimisen jälkeen hyasinttien kukat voi poistaa, mutta lehtien annetaan olla kunnes ne ovat lakastuneet, jotta niiden valmistama ravinto ehtii imeytyä sipuliin. Tämän jälkeen lehdet voi poistaa. Sipuli otetaan pois mullasta ja säilytetään viileässä paikassa.
Syksyllä sipulit istutetaan ruukkuihin, kastellaan ja viedään pimeään ja viileään paikkaan (noin +9 astetta). Noin 8-12 viikon kuluttua, kun sipulit ovat selvästi alkaneet kasvaa, ne tuodaan lämpimään, mutta pidetään pimeässä, kunnes nuput ovat noin 5 sentin mittaisia. Tämän jälkeen ne tuodaan valoisalle paikalle. Kukinnan ajoittaminen juuri jouluksi voi tosin olla hankalaa.
Hyasintin sipulit voi istuttaa myös keväällä kukkapenkkiin.
Lähteet:
Rosén, Susanna: Sipulikasvit ruukussa ja...
Pinaatti sisältää oksaalihappoa. Tässä tietoa asiasta eri lähteistä:
"Pinaattia ei pitäisi syödä joka päivä, koska siinä on paljon oksalaatteja. Mieluummin raakana, kahdesti viikossa syötynä pinaatista on kuitenkin hyötyä" (Polunin: Oikea ravinto 1998). "Pinaatti sisältää oksaalihappoa, joten raakana sitä ei voi syödä." (Johansson: Kasvisruokaopas...1980). "Oksaalihappo on suurehkoina määrinä myrkyllinen, koska se sitoo elimistöstä runsaasti kalsiumia." (WSOY iso tietosanakirja 1996).
Oksaalihapon kalsiumia sitovan ominaisuuden vuoksi yleisesti tunnettu käytäntö on nauttia pinaattiruokia maitopohjaisina.
Ensimmäisen kerran hehkulamppu keksittiin jo vuonna 1801, mutta varsinaiset käyttökelpoiset versiot syntyivät 1879. Keksijästä oli kiistaa, sillä englantilainen Joseph Swan ja amerikkalainen Thomas Edison kehittelivät lamppujaan samoihin aikoihin. Kaupallinen sarjatuotanto alkoi 1880. Keksintö levisi nopeasti, sillä vuonna 1885 Yhdysvalloissa oli käytössä jo 250 000 hehkulamppua ja vuosisadan vaihteeseen tultaessa yksin Lontoossa noin 2,5 miljoonaa. Ensimmäinen sähköpurkauslamppu valmistettiin vuonna 1901 ja ensimmäinen neonputki 1901.
Suomessa ensimmäinen sähkövalo syttyi jo vuonna 1882 Tampereella, Finlaysonin tehtaan kutomosalissa. Suurimpien kaupunkien sähköistys eteni tämän jälkeen ja vuoteen 1920 mennessä lähes kaikissa kaupungeissa...
Väittämä pitää paikkansa.
Seuraavassa selonteko laskutoimituksesta.
Huom! Alla olevissa matemaattisissa kaavoissa merkki π = pii.
Ajatellaan, että maapallon pinta on täydellisen tasainen. Ajatellaan, että naru kulkee tasossa, joka kulkee maapallon keskipisteen kautta. Tällöin naru kulkee pitkin sellaisen ympyrän kehää, jonka keskipiste on maapallon keskipiste.
Kysymys on siitä, kuinka paljon ympyrän kehän pituus kasvaa, jos säde kasvaa 1m. Merkitään maapallon sädettä kirjaimella R (missä mittayksikkönä on metri). Jos ympyrän säde on R, niin sen kehän pituus on 2 π r. Tämä on alkuperäisen narun pituus.
Jos säde kasvaa yhden metrin, niin uuden ympyrän kehän pituus on 2 π (r + 1) = 2 π r + 2 π. Toisin sanoen kun naru on kaikkialla nostettu...
Kyseinen juhlaraha on todennäköisesti Itsenäinen Suomi 50 vuotta -kolikko. Kuva rahasta löytyy ainakin nettisivulta: http://www.palmu.st/rahat/kuvia/juhlarahat/1967-itsenainen_suomi_50v-ba…
Teoksen Suomen rahat arviohintoineen 2005 mukaan rahan arvo liikkuu kolmen ja viiden euron välillä riippuen rahan kunnosta.
