Kirjastoalalla kuten muillakin aloilla työllistymistä edesauttaa alan koulutus, mutta ilman koulutustakin on mahdollista päästä kirjastoon töihin. Jos olet nuori, eikä sinulla ole vielä mitään koulutusta, hyvä tapa aloittaa on hakeutua kirjastoon kesätöihin. Työnantajiin kannattaa olla suoraan yhteydessä ja markkinoida omaa osaamistaan. Joissakin kunnissa kirjastoalalle koulutetaan myös oppisopimuksella.
Opetusministeriön sivuilta löytyy tietoa kirjasto- ja tietopalvelualan koulutuksesta ja pätevyysvaatimuksista http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Kirjastot.fi portaalista löytyy lista kirjatoalan koulutusta antavista oppilaitoksista
http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/
Kirjastoalan avoimia työpaikkoja...
HETU ja SOTU eivät tosiaankaan ole aivan sama asia, vaikka käytännössä tehtävä on ollut sama.
Sosiaaliturvatunnus (sotu) oli Kansaneläkelaitoksen 1.9.1964 lähtien kaikille kansalaisille jakama tunnus, joka vastasi myöhemmän henkilötunnuksen rakennetta. Sosiaaliturvatunnuksesta kuitenkin luovuttiin vuoden 1971 alussa, jolloin sen korvasi Väestörekisterikeskuksen myöntämä henkilötunnus. Vaikka sotuja ei siis ole myönnetty vuoden 1970 jälkeen, se on käsitteenä jäänyt elämään arkikielessä. Virallisesti nykyään on kuitenkin olemassa vain henkilötunnus (HETU).
http://fi.wikipedia.org/wiki/Henkil%C3%B6tunnus
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaaliturvatunnus
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Enni Mustosen Koskivuori-sarja etenee seuraavasti;
1. Verenpisara ikkunalla, 1998
2. Ruiskukkaseppele, 1999
3. Kielon jäähyväiset, 2000
4. Metsäkukkia asvaltilla, 2001
5. Unikkoja ikkunassa, 2002
Tunnetuimpien sarjojen järjestys on helppo tarkistaa BTJ:n joka toinen vuosi päivittettävän "Aikuisten jatko- ja sarjakirjat -teoksen avulla. Se löytynee useimmista kirjastoista, ainakin neuvonnasta tai käsikirjastosta.
Moniosasisessa kirjasarjassa Suomen rintamamiehet 1939-1945 löytyy talvi- ja jatkosodassa olleiden matrikkeleja disioonittain. Lisäksi mm. useiden paikkakuntien veteraanijärjestöt ovat koonneet henkilöhakemistoja alueensa sotilaista. Näitä löytyy Suomen kansallisbibliografiasta https://fennica.linneanet.fi/ esim. tarkennetulla haulla yhdistämällä sanat talvisota ja matrikkelit.
Arkistomateriaali löytyy Kansallisarkistosta, yhteystiedot:
Kansallisarkisto
Käyntiosoite: Rauhankatu 17
Postiosoite: PL 258, 00171 Helsinki
Puhelin: 029 533 7000
Faksi: (09) 176 302
Sähköposti: arkisto[@]narc.fi
Asiakaspalvelumme on keskitetty Rauhankadulle.
Sotiin liittyvää materiaalia löytyy esim. Sotasampo.fi-palvelusta, mutta sielläkin henkilötiedot...
Mikäli etsit muistovärssyjä kuolinilmoitukseen, kokoelmistamme löytyy mm. seuraavia aforismi ja värssykokoelmia :
1. Värssykirja: Lauselmia iloon ja suruun
2. Parhaimmat värssyt : lauselmia iloon ja suruun
3. Sanoista kauneimmat : onnitteluja, tervehdyksiä, toivotuksia
4. Sanat kultaa : säkeitä iloon ja suruun
5. Elämäsi matkalle : ajatuksia arkeen ja juhlaan, iloon ja suruun
6. Ajatus on lahja : runoja ja ajatelmia onnitteluksi, tervehdykseksi, lohdutukseksi
7. Järvenpää, Leena, Surun portilla
Myös runokirjoissa olevia runoja käytetään paljon
kuolinilmoituksissa :
1. Aika on jäähyväisten : lohdutuksen sanoja suruun
2. Ei turhaa tummat päivät / toimittanut Aino Räty-Hämäläinen
3. Kaipauksen tuolla puolen
4. Päivänlasku: [runoja murheessa,...
Luetettavia tilastotietoja asiasta on vasta vuodelta 1880
Tilastollisen vuosikirjan 1903 (tilasto 15b) mukaan koko maassa v. 1880
kansakoulukurssia korkeampi kaikkiaan 1,8 %
suomenkieliset 0,4 %
ruotsinkieliset 9,5 %
muita luku- ja kirjoitustaitoisia kaikkiaan 10,8 %
suomenkieliset 9,3 %
ruotsinkieliset 18,7 %
ainoastaan lukutaitoisia kaikkiaan 85,0 %
suomenkieliset 87,7 %
ruotsinkieliset 71,4 %
yhteensä siis vähintään lukutaitoisia 97,6 %
suomenkieliset 97,4 %
ruotsinkieliset...
Sanapari "lukuun ottamatta" kirjoitetaan erikseen. Kielitoimiston ohjeissa sanotaan, että jos sanaparin jälkiosana on sellainen verbimuoto kuin ottamatta, ollessa (ns. infinitiivi) tai oleva, otettu (ns. partisiippi), sanat kirjoitetaan yleensä erilleen.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/129
http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=390
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Siivekkäitä muurahaisia tapaa kesän loppupuolella, kun niille paritteluaikaan kehittyy siivet. Kyseessä on usein mauriainen (ks. kuva, http://www.pbase.com/image/21339786 ). Sen torjunnasta löytyy tietoa esim. Puutarhamaailman sivuilla, http://www.yhteishyva.fi/puutarhamaailma/tietotori/ravinteet_ja_kasvins… . Torjuntaan voi yrittää käyttää "luonnontuotteita", kanelia, etikkaa tai suolaa, jota ripotellaan muurahaisten reiteille. Sisätiloihin saa muurahaismyrkkyjä kaupoista joko sirotteena, ansoina tai aerosolina. Muurahaisten torjunta silloin, kun lentävät on sisätiloissa vaikeaa, koska näistä myrkyistä melkein ainoa, jota voisi käyttää on sumute. Muurahaisille voi rakentaa myös itse ansoja laittamalla jotain makeaa nestettä esim. pulloon...
Mihin voin viedä vanhat kirjat -kysymykseen on vastattu esim. Suomen keräystuotteen sivulla http://www.suomenkeraystuote.fi/fi/lajittelu/usein-kysytyt-kysymykset. Siellä ja myös Kierrätysinfossa http://www.kierratys.info/laji_paperi.php kerrotaan, että kirjat ilman kansia voi laittaa paperinkeräykseen. Jyväskylän kaupungin jätehuollon sivulla http://www.jyvaskyla.fi/jate/kodinjatteet/paperi sanotaan myös, että pehmeäkantisia kirjoja voi laittaa paperinkeräyksen. Kannet (ja kirjat kansineen, jos niitä ei irroteta) ovat paikkakunnasta riippuen energia- tai sekajätettä.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen Sananparsikokoelmasta (http://kaino.kotus.fi/korpus/sp/meta/sp_coll_rdf.xml) löytyy useita osumia ”Hyviä öitä, kirpuille töitä” – sanonnasta. Aineistot on kerätty 1930-luvulla, vanhimmat ajoitetut ovat v:lta 1932:
” Hyväst, hyväst, hyyviää yötä, kirput syökyööt kaike yötä, lutikat tehkyööt sammuaa työtä. … Toivottavat varsinkin lapset toisilleen iltasella. (Joutseno, A. Pekurinen, 1932)”. Tämän perusteella sanonta olisi siis nimenomaan lasten perinnettä.
”Hyvveä yötä. Kirpulle ruokoa ja kynsille työtä” on sanottu Kurkijoella (Kurkijoki, T. Kiiski, 1932)
Loimaalta löytyy muodossa ”Hyvää yätä ja kirpuille paljo tyätä … Sanotaan leikillä. (Loimaa, H. Kankare , 1933)”. Enosta on ajoittamaton maininta ”...
Vuorokaudenajoista on erilaisia määritelmiä. Ilmatieteen laitos määrittelee vuorokaudenajat näin:
keskiyö = klo 24–3
aamuyö = klo 2–6
aamu = klo 6–9
aamupäivä = klo 9–12
keskipäivä = klo 11–13
päivä = klo 10–17
iltapäivä = klo 12–18
ilta = klo 17–22
iltayö = klo 21–24
yö = klo 22–6.
Ajanilmaukset menevät osittain päällekkäin.
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tunne-termit-ymmarra-saatiedotus
Maailman kielten lukumäärästä voi esittää vain ristiriitaisia lukuja, sillä laskentatapoja on niin monenlaisia. Se, lasketaanko jotkin kielimuodot eri kieliksi vai saman kielen eri murteiksi, on myös kiistanalainen asia. Usein valtiolliset rajat määrittävät kielten rajat. Joskus on puhuttu mm. siitä, että ruotsi, norja ja tanska ovat niin lähellä toisiaan, että ne voitaisiin laskea yhdeksi ja samaksi kieleksi. Toisaalta taas esimerkiksi saamen kielen eri murteet (tai kielimuodot) ovat niin kaukana toisistaan, että saamen puhuja ei välttämättä edes ymmärrä toista saamen puhujaa, vaikka nämä laskettaisiin yhdeksi ja samaksi kieleksi. Lisäksi maailmassa on vielä lukuisa määrä syrjäisten heimojen kieliä, joita ei ole riittävässä määrin...
Alkuperäiset muumikirjat ja niiden suomennus- ja ilmestymisvuodet:
Muumit ja suuri tuhotulva, WS 1991. (Småtrollen och den stora översvämningen, 1945).
Muumipeikko ja pyrstötähti; WS 1955. (Kometjakten, 1947, ny uppl 1956 med titeln Mumintrollet på kometjakt, ny uppl 1968 med titeln Kometen kommer.)
Taikurin hattu, WS 1956. (Trollkarlens hatt, 1949/1968.)
Muumipapan urotyöt, WS 1963. (Muminpappans bravader, 1950/1961, ny uppl 1968/1980 med titeln Muminpappans memoarer.)
Vaarallinen juhannus, WS 1957. (Farlig midsommar, 1954/1980).
Taikatalvi, WS 1958. (Trollvinter, 1957/1974).
Näkymätön lapsi, WS 1962. (Det osynliga barnet och andra berättelser, 1962/ 1974.)
Muumipappa ja meri, WS 1965. (Pappan och havet, 1965/1980.)
Muumilaakson marraskuu...
Lyhenne tulee tästä englanninkielisestä käsitteestä: Card Access Number (CAN)
Koneellisesti todennettavat tekijät (koneavusteiset asiakirjojen turvallisuuden todentamistekijät) ovat turvatekijöitä, jotka voidaan lukea ja todentaa koneellisesti (asiakirjojen lukulaitteilla).
https://www.consilium.europa.eu/prado/fi/prado-glossary/prado-glossary…
https://poliisi.fi/nain-kaytat-passia
Hei!
Rukous Levolle lasken, Luojani löytyy esim. Matin ja Maijan laulukirjasta.
Ensimmäinen säkeistö on seuraava:
Levolle lasken, Luojani,
armias ole suojani!
Jos sijaltain en nousisi,
taivaaseen ota tykösi!
Laulun on säveltämyt Sofie Lithenius.
Sanat on alunperin kirjoittanut tuntematon amerikkalainen tai englantilainen henkilö
ja ne on suomeksi julkaistu vuonna 1860 lastenlehdessä Varpunen, jota toimitti Rietrikki Polen.
Taustatietoja tästä virrestä löytyy sivulta http://evl.fi/Virsikirja.nsf/63fe9e50813fe1d6c2256e570039fa80/651baf477…
Kirkonkirjoja löytyy kahdesta www-osoitteesta. Osoitteesta http://www.digiarkisto.org kirkonkirjat löytyvät kuvattuna sellaisinaan, osoitteesta http://www.genealogia.fi puolestaan löytyy HisKi-tietokanta, josta voi hakea tietoa esimerkiksi henkilön nimellä.
Kumpikaan tietokannoista ei ole aivan täydellisiä, kaikki Suomen seurakunnat eivät löydy niistä.
Jos kirjastokortti katoaa, ilmoita asiasta heti kirjastoon niin, että kortilla ei ehdi kukaan epärehellinen löytäjä lainata kirjoja. Uuden kirjastokortin saat käymällä kirjastossa. Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus. Uusi kortti on useimmissa kirjastoissa maksullinen.
Kirjastojen yhteystiedot löydät kirjastohakemistosta, https://hakemisto.kirjastot.fi/
"Tuu,tuu, tupakkirullasta" on olemassa suuret määrät toisintoja ympäri Suomea. Suomen Kansan Vanhoihin Runoihin on tallennettu yli 700 toisintoa. Toisintoja pääsee tutkimaan helpoimmin SKVR-tietokannan (http://dbgw.finlit.fi/skvr/) kautta.
Emme ole toistaiseksi onnistuneet löytämään tietoa tupakkirullan merkityksestä, mutta kysymyksenne on lähetetty edelleen Kansanrunousarkiston puolelle. Vastauksen saamisessa saattaa mennä useampi päivä.
Autorekisteri.fi:stä saa tietoja rekisterikilvistä. Se etsii tietoja Traficomista. Palvelu on maksullinen, ajoneuvorekisterikysely, https://www.autorekisteri.fi/.
Tietoa Traficomin viestinnästä, https://www.traficom.fi/fi/digikaista sekä aiheittain järjestetyt palvelut maaliikenteen osalta, https://www.traficom.fi/fi/digikaista/hae-asiointipalveluja?category=pr….
Traficomin palvelut ajoneuvojen rekisteröinnissä, https://www.traficom.fi/fi/asiakaspalvelu?group=ajoneuvojenrekister%C3%…
En löytänyt parempaa määrittelyä kuin arkistossa ollut vastaus:
Yksi henkilötyövuosi on työaika, jonka yksi kokopäiväinen työntekijä tekee vuodessa, eli 12 x kuukausityötunnit. Vuosiloma sisältyy henkilötyövuosiin. Internetistä henkilötyövuoden määrittely löytyy esimerkiksi Kuntatyönantajien Kunta-alan henkilöstöraporttisuosituksessa, http://www.kuntatyonantajat.fi/modules/upndown/download_file.asp?id=035… . Ks. sivu 12.
Kuntapuolella voidaan siis käyttää kahta erilaista mallia HTV1: palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365 tai HTV2:palkallisten palveluksessaolopäivien lukumäärä kalenteripäivinä/365. HTV1-mallia käytetään, kun lasketaan tehty työpanos henkilötyövuotta kohti.
