Hei!
Jos menet googleen ja laitat hakusoiksi Ken latua kulkee, saat tukun vastauksia ja eri versioita runosta.
En oikein usko, että kukaan lyyrikko olisi plagioinut näin selkeästi toista runoilijaa. Eräässä blogissa runon väitettiin olevan V. A. Koskenniemen (ken latua kulkee), mutta joku oli vastannut siihen ja korjannut lyyrikoksi Hellaaniemen.
Runon sanoma on toisella rivillä - vapaa on vain umpihanki. Helposti on alkanut muistaa ensimmäisen rivin alkavan ladulla eikä tiellä ja virhe on kertautunut ihmiseltä toiselle.
Luulen, että ainoa oikea runo on Hellaakosken Ken latua kulkee, ladun on vanki. Runo löytyy kokoelmasta Huojuvat keulat, 1947.
Hyvin monessa kirjastossa voi nykyään digitoida VHS-kasetteja dvd:lle. Kirjastohakemistosta https://hakemisto.kirjastot.fi/ voi hakea palveluja, sieltä saa seuraavan listauksen https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/vhs-dvd--digitointilaite
Entressen kirjasto, ESPOO
VHS-DVD -digitointilaite
Herttoniemen kirjasto, HELSINKI
VHS-DVD-digitointi
VHS-DVD-nauhurilla saat digitoitua vanhat videokasettisi DVD-muotoon. Digitointiin kuluu aikaa alkuperäisen nauhan pituuden verran, sillä analogisen VHS-nauhan kopiointia ei ole mahdollista nopeuttaa. Laitteella on mahdollista digitoida myös pienikokoisempia VHS-C-kasetteja; tällöin tarvitaan adapteri, jota voit pyytää lainaksi Herttoniemen kirjaston asiakaspalvelutiskiltä. Herttoniemen...
Linnuilla ei ole ulkoisia sukupuolielimiä (joillakin lajeilla mm. sorsalintukoirailla on kuitenkin penis). Lintukoirailla ja -naarailla on kloaakki eli yhteissuoli, jonka kautta siittiöt kulkeutuvat koiraasta naaraaseen. Saman kloaakin kautta poistuvat myös linnun ulosteet. Paritellessaan linnut laittavat kloaakkien aukot vastakkain ja samalla siittiöt siirtyvät. Lintujen parittelu on nopeasti ohi, mutta se toistuu useasti.
Yllä oleva tieto, samoin kuin paljon muuta lintutietoa löytyy Bird Life Suomen sivuilta:
https://www.birdlife.fi/lintutieto/faq/muita-lintukysymyksia/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kloaakki
http://fi.wikipedia.org/wiki/Linnut
Kiinteistörekisteri on koko maan kattava julkinen rekisteri, jota ylläpitävät
Maanmittauslaitos ja kunnat asemakaava-alueilla tonttien ja yleisten alueiden osalta. Asemakaava-alueilla kiinteistörekisteriä pitää kunnan kiinteistöinsinööri. Kiinteistörekisteri on julkinen. Jokaisella on oikeus kiinteistörekisterin pitäjän luona saada luettavakseen kiinteistörekisterissä olevat tiedot. Ks. Kiinteistörekisterilaki https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850392#P9. Kiinteistörekisteriotteet ovat maksullisia.
Tietoja Maanmittauslaitoksen ylläpitämästä kiinteistörekisteristä ja kiinteistörekisteriotteista saa tietoa Maanmittaustoimiston sivulta, https://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/asiantuntevalle-kayttajall…. Sieltä löytyy myös...
Yksi henkilötyövuosi on työaika, jonka yksi kokopäiväinen työntekijä tekee vuodessa, eli 12 x kuukausityötunnit. Vuosiloma sisältyy henkilötyövuosiin.
Internetistä henkilötyövuoden määrittely löytyy esimerkiksi Kuntatyönantajien Kunta-alan henkilöstöraporttisuosituksessa, sivulta 12 http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/sopimukset/tyoelaman-kehittaminen/hen…
Kirjastoissa sähköisenä käytössä oleva ”Kielitoimiston sanakirja” kertoo, että sanan ”pivo” merkitys on ’koura’. Sanalla mainitaan olevan vanhahtava sävy, eikä sitä taideta yleiskielessä enää oikein käyttääkään muuta kuin tuossa sanonnassa. Nykykielellä sanonta siis olisi ”parempi pyy kourassa kuin kymmenen oksalla”.
Abstrakti tai abstraktinen = käsitteellinen, epähavainnollinen, yleisluonteinen, ei suoranaisesti havaittavissa oleva eikä sellaisenaan todellisuuteen kuuluva. Esimerkkejä abstraktista: TIETO, AJATUS, VIISAUS, MIELIKUVITUS
Konkreettinen tai konkreetti, on suomeksi aineellinen, esineellinen, materiaalinen, todellinen, todella tehty tai tehtäväksi päätetty, kouraantuntuva.
Esimerkkejä konkreetisesta: KIRJA, OMENA, POLKUPYÖRÄ
Nämän sivistyssanat olivat seuraavissa hakuteoksissa:
Sivistyssanakirja. Nykysuomen opas. Helsinki 20002
Itkonen, Terho: Uusi kieliopas. Helsinki 2000
Tällaisia sanoja voit etsiä edellä olevien teosten lisäksi muistakin sivistyssanakirjoista tai esimerkiksi...
Kirjastot.fi-sivustolle on koottu linkit kirjastoalan koulutusta antaville oppilaitoksille:
https://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/opiskelu/
Kirjastolaissa lukee henkilökunnan koulutuksista ja pätevyydestä näin:
17 §
Osaaminen ja johtaminen
Yleisellä kirjastolla tulee olla riittävä määrä kirjasto- ja informaatioalan koulutusta saanutta ja muuta henkilöstöä. Asiantuntijatehtävässä toimivalta edellytetään soveltuvaa korkeakoulututkintoa, jollei tehtävän luonteesta muuta johdu.
Kunnan kirjastolaitosta johtavalta vaaditaan virkaan tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johtamistaito ja hyvä perehtyneisyys kirjastojen tehtäviin ja toimintaan.
Koulutusta on yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa sekä opistoissa. Kirjastonhoitajan...
Suomen rahahinnasto 2005 : keräilijän opas kertoo, että vuoden 1952 500-markan olympia-juhlarahaa on kolmea erilaista versiota. Tavallisin on v. 1952 painettu - Hinta 15-45 EUR. Arvo vaihtelee kunnon perusteella. Kolikosta on myös v. 1951 painos, joka on huomattavasti arvokkaampi (150-450 EUR), sekä virheellinen painos (25-125 EUR).
Suomalais-ugrilaisista kielistä löytyy sukulaissuhteita hyvinkin hienosyisesti kuvailevia termejä. Näissä nimityksissä ei ole kyse pelkistä sukulaisuussuhteista, vaan myös ikäsuhteet ovat heijastuneet niihin: esimerkiksi vanhempaa ja nuorempaa veljeä sekä vanhempaa ja nuorempaa sisarta on voitu nimittää eri nimillä. Monille näistä nimityksistä on vastineet suomen kielessä. Jotkut niistä ovat hyvin harvinaisia, osa on jäänyt pois käytöstä ja kaikki eivät ole koskaan kieleemme kotiutuneet.
Sille, miksi jotkut nimitykset ovat säilyneet ja jotkut jääneet pois käytöstä, ei ole esitettävissä yhtä selvää syytä. Nimistöntutkimuksemme pioneerit kuten Ahlqvist ja Setälä ovat arvelleet syyksi eurooppalaisen kulttuurin vaikutusta. On mahdollista, että...
Hautapaikan selvittäminen on mahdollista. Kuinka vaivatonta se on, riippuu sitten siitä, onko vainajan viimeinen kotipaikka tiedossa.
Jos vainajan kotipaikka tiedetään, hautapaikan selvittäminen kannattaa aloittaa seurakunnan tai seurakuntayhtymän hautauspalveluista. Kunkin seurakunnan hautaustoimi ylläpitää rekisteriä hautausmailleen haudatuista vainajista. Isoimmilla hautausmailla on omat toimistonsa, joista yksittäisten hautojen sijaintipaikkoja voi tiedustella, jos tietää vainajan virallisen nimen, kuolinpäivän tai hautaamisajankohdan.
Mikäli etsitystä tiedetään vain se, että tämä on kuollut, tarvitaan valtakunnallisen väestötietojärjestelmän apua, eli seurakuntien asemesta haudan jäljittäminen on aloitettava maistraateista.
Näistä asioista kannattaa etsiä tietoa Postin omilta verkkosivuilta, tosin ne ovat varsin sekavat. Keskeisiä asioita on kuitenkin koottu Asiakastuki-osioon https://www.posti.fi/fi/asiakastuki Sieltä löytyvät myös yhteystiedot.
Postilähetysten hinnat ja laskurit löytyvät Postin verkkosivuilta https://www.posti.fi/fi/asiakastuki/lahettaminen/hinnat-ja-laskurit
Postimerkkien tyypeistä on tietoa sivulla https://www.posti.fi/fi/asiakastuki/lahettaminen/postitus-ja-maksutavat….
Ikimerkit ovat aina käyttökelpoisia, kotimaan postin uudemmat ikimerkit tunnistaa Suomen kartan kuvasta, ja ulkomaille menevän postin ikimerkit maapallotunnuksesta. Vanhempiakin postimerkkejä voi käyttää, myös käytöstä poistuneita kakkosluokan merkkejä. Niiden arvo on...
Omakotiasujille tarkoitetulla Suomela-sivustolla on artikkeli ampiaisen torjunnasta: http://www.suomela.fi/1498.html Tällä sivulla tosin on enimmäkseen kyse pesän hävityksestä.
On olemassa torjunta-ainetta käyttävä hyönteisansa: http://www.fi-service.fi/syottiasema.html
Eräs neuvo on: ”Älä jätä houkuttelevia herkkuja tai mehuja avonaisina esille: ampiaiset saattavat pujahtaa sisään mehupulloihin ja tetroihin. Jos itse siedät hajuja, voit paistaa rasvaa tai sipulia pannulla tai keittää viinietikkaa kattilassa. Pistele valkosipulinkynsiä sitruunaviipaleisiin ja jätä esille. Kirjoittaja ei ole testannut, mutta ainahan voi yrittää.....” (http://www.transmeri.fi/torjunta/index.cfm?cd=21314&doc=530&language=Fi… ) Toisaalta pullon...
Työterveyslaitoksen vuonna 2001 julkaisemasta Työpaikan ergonomian tarkastusohjeesta löytyy seuraavanlainen suositus; ”25 kg on taakka, jonka pystyvät turvallisesti nostamaan lähes kaikki miehet ja 2/3 naisista ylläkuvatussa hyvässä nostotilanteessa. Toistuvassa nostamisessa ja puutteellisessa nostotilanteessa painoraja on alempi.
Enimmäisraja nuorille alle 18 vuotiaille miehille on 20 kg ja naisille 15 kg.” Ylläkuvatussa hyvässä nostotilanteessa on määritelty mm. taakan etäisyys vartalosta, kiertoliike, taakan korkeus ym. nostamistilanteeseen vaikuttavia tekijöitä.
Runsaasti työturvallisuuteen liittyvää tietoa löytyy Työterveyslaitoksen www-sivuilta osoitteesta http://www.ttl.fi/internet/ Sivuilla kerrotaan myös Työterveyslaitoksen...
Jos et ole ehtinyt itse lukea kirjaa, Internetistä löytyy jonkin verran toisten tekemiä tutkielmia ym. kirjasta ja niistä löytyy selostusta myös juonesta. Jos olet tekemässä itse tutkielmaa, ethän kopioi toisten tekstiä ja mainitsethan työssäsi mistä olet tietosi saanut.
Tässä pari osoitetta:
http://www.yle.fi/radiomafia/sailio/sivu.50.shtml
Tuntemattoman sotilaan julkaisusta http://www.valve.fi/showcase/tuntematon/main.html
Helsingin Sanomien juttusarja http://www.hs.fi/juttusarja/tuntemattomat
Samaa kysymystä on kysytty aikaisemminkin, joten voit tutustua "Kysy kirjastonhoitajalta" arkiston aikaisempiin vastauksiin http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx (Kirjoita hakulaatikkoon tuntematon sotilas). Myös Linkkikirjastoa...
Disneyn Lumikissa seitsemän kääpiön suomenkieliset nimet ovat Viisas, Ujo, Nuhanenä, Unelias, Vilkas, Lystikäs ja Jörö. Englanniksi nimet ovat Doc, Bashful, Sneezy, Sleepy, Happy, Dopey ja Grumpy.
Sanonnalla ei ennusteta tulevaisuuden olevan valoisa, vaan uhkaava. Sanonnalla viitataan nahkojen käsittelyssä tarpeellisiin kuivausvälineisiin.
Sanonta on osa repliikistä kirjassa Tuntematon sotilas. Lause on alunperin kirjoitettu kersantti Penttisen sanomaksi ja kuuluu: "Ei niitä hanki pitele. Nahkurin orsilla tavataan."
Jaakko Raholan ruokasanaston mukaan vaaleanpunaisella sokerikuorrutuksella varustetun berliininmunkin alkuperä löytyy Berliinistä. Saksaksi ja varsinkin Berliinissä se on berliner Pfannkuchen, 'berliiniläinen pannukakku' eli lyhyesti vain Berliner. Se ei välttämättä ole päällystetty sokerilasitteella, vaan voi myös olla sokeroitu kuten meillä munkit yleensä.
Lähde:
http://www.kolumbus.fi/rahola/sanastot/m.html#munk
Sanonnan ”Jo rupesi Lyyti kirjoittamaan” taustalla on suomalaisten siirtolaisuus Amerikkaan. Siirtolaiset odottivat kotimaasta postia, mutta sitä ei luonnollisesti kuulunut ennen kuin kotimaahan oli lähetetty tarkka osoite. Eli kun osoite saatiin ”Jo rupesi Lyyti kirjoittamaan, nyrkin kuva joka sanan jälessä” (R. Hyvönen Laukaalta; Kansanrunousarkisto.)
Sanonta levisi myös muihin yhteyksiin kuvaaman jonkin toiminnan sujuvuutta esteiden poistuttua. Esimerkiksi ” Haupitsipatteri oli saanut tulenjohdolta väärät lukemat ja niin ensimmäinen tuli-isku ammuttiin liiaksi eteen. Tulenjohdon korjattua lukemat toinen isku osui keskelle hyökkäysryhmittymää. Kuultuaan täysosumista eräs tykistönjohtaja sanoi nuivasti: ” Jo rupes lyyti kirjoittamaan, kun...
Kysymykseesi on osittain jo vastattu aiemmin. 17.3.2010 Kysy kirjastonhoitajalta palvelussa kerrotaan näin:
Suomen kielen sanojen lukumäärän määrittäminen on aika hankalaa. Lasketaanko mukaan kaikki erikoisalojen sanastot? Suomen kielessä voi muodostaa valtavan paljon erilaisia yhdyssanoja ja johdoksia, vaikka osaa käytettäisiinkin vain aika harvoin. Samoin erilaisten kuvailevien eli deskriptiivisten sanojen kirjo voi olla todella laaja. Millä perusteella siis jonkin yhdyssanan tai deskriptiivisen sanan katsotaan kuuluvan suomen kieleen? Englannin kielessä voi olla helpompaa, koska yhdyssanoja on suomeen verrattuna vähän. Pitää myös miettiä, otetaanko sanamääritelmään mukaan kaikki murteisiin ja slangeihin kuuluvat sanat, joiden ulkoasu...
