Ammatillisen koulutuksen tutkintonimikkeet englanniksi - suositus käännöksiksi -monisteesta (45/1997) löytyy vain merkonomin nimike. Monisteen sarakkeista uudessa rakenteessa toisen asteen kohdalla liiketalouden perustutkinto, merkonomi on Vocational Qualification in Business and Administration (merkonomi) ja opistoasteen kohdalla liiketalouden opistotutkinto, merkonomi on Diploma in Business and Administration (merkonomi). Väistyvässä rakenteessa on erilaisia merkonomeja kuten (opistoasteen) merkonomi, matkailulinja - Diploma in Business and Administration, Tourism (merkonomi); uudessa rakenteessa on matkailualan tutkinto - Diploma in Tourist Industry. Tietoa saa myös Opetushallituksen sivuilta Ammatillisten tutkintojen nimikkeet...
Kirjastonhoitajan palkkaan vaikuttavat monet asiat. Tehtävänimikkeitä voivat olla ainakin kirjastonhoitaja, osastonjohtaja, kirjastonjohtaja ja informaatikko. Lisäksi tehtäväkohtaiset palkat vaihtelevat sen mukaan, miten vaativaksi työ on arvioitu. Myös mahdollinen vuorotyö vaikuttaa palkkaan hiukkasen.
Kunnallisen työmarkkinalaitoksen sivuilta löytyy tietoa kunta-alan palkoista. Ne perustuvat Tilastokeskuksen keräämiin tietoihin. Sivuston mukaan kirjastonhoitajan tehtäväkohtainen kuukausipalkka oli vuonna 2011 keskimäärin 2208 euroa (kokonaisansio 2480 euroa) ja kirjaston johtajan 2589 euroa (kokonaisansio 2927 euroa).
http://www.kuntatyonantajat.fi/SiteCollectionDocuments/palkat_2012/fram…
Akavalaiset työmarkkinat 2009 -julkaisun...
Housuasuinen kananmuna on kaveri nimeltään Humpdy Dumpdy eli Tyyris Tyllerö. Loru on alun perin englantilainen: Humpdy Dumpdy sat on a wall / Humpdy Dumpdy had a great fall / All The Kings Horses / And all The Kings Men / Couldn’t put Humpdy together again. Hanhiemon iloisessa lippaassa (Wsoy) Kirsi Kunnas on riimitellyt vanhan englantilaisen lastenlorun näin: Tyyris Tyllerö muurille kipusi. Tyyris Tyllerö muurilta lipesi. Eikä Tyyristä Tylleröä milloinkaan voi kukaan parantaa. Lorun on kuvittanut Feodor Rojankovski. Hanhiemon iloinen lipas löytyy lähikirjastostasi. Hämeenlinnan seudun kirjastot: http://hameenlinna.kirjas.to/
Kirjoja kysymistäsi nimistä ei kovin paljon löydy. Tässä kuitenkin kirja norjalaisista nimistä:
Fornavn: norsk navneleksikon / Birger Sivertsen (2003)
Hyviä nettisivuja kuitenkin löytyy. Alla on linkkejä pohjoismaisiin ja mytologianimiin, muinaissuomalaisiin nimiin, viikinkinimiin ja viikinkijumalien nimiin:
http://www.nordicnames.de/wiki/Main_Page
http://www.greywolves.org/artikkelit/2001-11-01-Muinaissuomalaisista_ni…
http://www.katajala.net/viikinkiaika/elama/nimet.html
http://www.rosala-viking-centre.com/jumalat.htm
Animaatiotaiteilija, kirjailija ja kuvittaja Mikko Kunnas on lastenkirjailija Mauri Kunnaksen veljenpoika. Mauri Kunnas ja Kirsi Kunnas eivät ole sukua toisilleen. Kirsi Kunnaksen vanhemmat olivat taiteilija Väinö Kunnas ja Sylvi Karlsson (ja hänen poikiaan ovat Eppu Normaali -yhtyeen Martti Syrjä ja Mikko Syrjä). Mauri Kunnaksen vanhemmat ovat Martti Kunnas ja Martta Lastunen.
Lähteet:
Kuka kukin on 100 vuotta (Otava, 2008)
Wikipedia: Mikko Kunnas. https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikko_Kunnas. Luettu 4.2.2019.
Tekstiviitteessä tulee käydä ilmi haastatellun nimi, päivämäärä ja että kyseessä on haastattelu eli esim. (Virtanen, haastattelu, 6.6.2007).
Lähdeluettelossa haastattelut tulevat oman otsikkonsa (esim. Haastattelut) alle. Pakollisia tietoja ovat haastatellun henkilön nimi ja arvo tai asema, haastateltavan toimipaikka, haastattelun aika ja paikka sekä haastattelijan nimi. Hyvä olisi olla myös tieto tallenteesta tai muistiinpanosta ja missä niitä säilytetään.
Esimerkki:
Virtanen, Anselmi, professori. Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä. Puhelinhaastattelu 6.6.2007, haastattelijana Sirkka Heikkinen. Tallenne kirjoittajan hallussa.
Lähteenä: Matti Mälkiä: Teksti- ja kirjallisuusviitteiden laatiminen.
Sipilä, Sirkka s. 1.5.1920 Jurvassa ; k. 29.12.1964. Imatralla. Puoliso: Niilo Mineur 1943-49. SF:n Filmikoulu. Vuosina 1939-1950 esiintyi tärkeissä tehtävissä noin 20 elokuvassa. Naispääosia 10.
Vuodesta 1963 oli näyttelijänä Imatralla.
Lähde: Mitä missä milloin elokuvakirja. (Otava 1972) sekä
www.elonet.fi
Annamaija Katajan päiväämättömän Apu-lehden artikkelin mukaan
hänellä oli tytär ja hän oli välillä ns. porvarillisessa ammatissa Helsingissä.
Lähde: Suomen elokuva-arkiston leikearkisto.
Kuolinsyy ei ole tiedossa.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan maa-sanalla on useita merkityksiä, mm. maapallon tai valtion merkitys. Alla linkki sanakirjaan:
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Sellaista merkitystä, jolla maapallo voitaisiin jakaa laskettaviin maaalueisiin, jotka eivät kuitenkaan ole valtioita, siitä ei löytynyt. Näin ollen maiden lukumäärääkään ei ymmärtääkseni ole mahdollista laskea.
Vaapukkamehu on vadelmista tehtyä mehua, vadelmamehua. Vaapukka-sana on murteellinen ja sitä käytetään vadelmasta lähinnä Suomen itäisissä murteissa: Kaakkois-Suomessa ja osassa Savoa (Lähde: Suomen etymologinen sanakirja, 5. osa).
Espanja on pinnanmuodoiltaan varsin vaihteleva maa, se on toiseksi vuoristoisin maa Euroopassa Sveitsin jälkeen. Manner-Espanjasta suurin osa on kanjonimaisten jokilaaksojen uurtamaa ylä-tasankoa, niin sanottua ”mesetaa”, jonka korkeus pysyttelee alle tuhannessa metrissä, ja jota reunustaa pohjoisessa Cantabrian vuoristo, joka nousee paikoin yli 2500 m korkeuteen, luoteessa Galician vuorimaa, koillisessa Iberian vuoret ja etelässä Sierra Morena. Kastilian rajavuoret kulkevat mesetan poikki ja jakavat sen pohjoiseen Vanhaan-Kastiliaan ja eteläiseen Uuteen-Kastiliaan. Pyreneiden (korkein kohta Pico de Aneto, 3 404 metriä) ja Iberian vuorten välissä Koillis-Espanjassa on Ebron allas. Maan etelä-osassa sijaitsevat Andalusian eli Beettiset...
Vaikka sanonta "kauhistuksen kanahäkki" löytyy monista sanakirjoista, en onnistunut löytämään ainoatakaan, jossa sen alkuperä olisi kiistattomasti selitetty.
On mahdollista, että sanonta on peräisin vivahteikkaasta kielestään tunnetun Aku Ankka -lehden tarinoiden suomennoksista. Erään Internet-keskustelupalstan mukaan sekä lehden päätoimittaja Jukka Heiskanen että entinen päätoimittaja ja ankkaspesialisti Markku Kivekäs ovat yksissä tuumin asiaa heiltä tiedusteltaessa vastanneet törmänneensä siihen ensimmäisen kerran juuri Aku Ankan sivuilla. Mikäli tämä kuulopuhe pitää paikkansa, kauhistuksen kanahäkin "äiti" saattaa olla Aku Ankan ensimmäinen päätoimittaja Sirkka Ruotsalainen.
http://www.sanaristikot.net/keskustelut/index.php?ryhma=1...
Avoin asianajovaltakirja esim. perunkirjoitustilaisuuteen on yksinkertainen asiakirja jonka voi laatia itse, jopa käsin kirjoittamalla.
"Avoin asianajovaltakirja" -otsikoinnin lisäksi siinä on valtuutuksen antajan allekirjoitus, nimenselvennys sekä valtuutuksen antamispaikka ja -aika.
(Kodin lakitieto I, s. 148, WSOY, 1999). Todistajia ei välttämättä tarvita.
Tilanteen mukaan voidaan laatia myös yksilöity valtakirja.
Lisätietoja löytyy helposti. Esim. Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa (2.krs.) on luokassa 33.03 erilaisia asiakirjakaavoja sisältäviä teoksia.
Moottorin ja vaihdelaatikon välissä on kytkin, jonka avulla voima siirtyy moottorista vaihdelaatikon välityksellä vetokoneistoon. Kytkimen luistattamisella tarkoitetaan sitä, kun kytkintä nostetaan hitaasti ylös samalla, kun lisätään kaasua. Näin tehdään esim. kun lähdetään liikkeelle.
Nimilain (694/1985) § 10 mukaan sukunimen muuttamisen yhtenä vaihtoehtoisena edellytyksenä on, että uudeksi sukunimeksi esitetty nimi on aikaisemmin ollut hakijalla tai vakiintuneesti kuulunut hänen esivanhemmilleen ja sukunimen muuttamista on pidettävä tarkoituksenmukaisena.
Lain hallituksen esityksessä (HE 236/1984) perustellaan, mitä tuolla lain kohdalla on tarkoitettu. Siitä sanotaan näin: " Esivanhemmilla tarkoitetaan tässä säännöksessä henkilöitä, jotka isän tai äidin puolelta ovat hakijaan nähden suoraan takenevassa sukulaisuussuhteessa. […] Käsitettä "esivanhemmat" ei säännösehdotuksessa ole luonnollisesti tarkoitettu ymmärrettävän niin laajana, että sen piiriin kuuluisivat rajoituksetta kaikki hakijaan nähden suoraan ylenevässä...
Kreikan kansantanssi- ja laulukulttuuri on erittäin rikasta ja joidenkin arvioiden mukaan kreikkalaisia kansantansseja olisi jopa viisisataa. Kreikkalaiset kansantanssit jaetaan maantieteellisesti kahteen ryhmään, mantereen ja saariston tansseihin. Lisätietoa näistä lukuisista tansseista saa kirjoista: Vornanen, Rauni: Opa! : kreikkalaisten tanssien maailma antiikista nykypäivään, 1998 ja Kara, Jaakko: Jumalaiset askeleet : Kreikkalainen tanssi, 1997.
Ehkä kuitenkin tunnetun kreikkalainen tanssi on ns. "Zorbas-tanssi". Tämän tanssin teki tunnetuksi Anthony Quinn elokuvassa "Zorbas". Tanssista mainitaan esim. kreikkalaisen tanssiryhmän Ta Takounian sivuilla: http://members.surfeu.fi/tuulak/historia.html#Tanssit.
Kielitoimiston sanakirjan määritelmä koiranilmasta MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0
koiranilma hyvin huono, sateinen, myrskyinen, pyryinen tms. sää. Tuonne koiranilmaan ei tee mieli lähteä.
Valitettavasti sanan etymologiaa ei löydy suomalaisisista etymologisista sanakirjoista. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen etymologien mukaan sana vaikuttaa kansainväliseltä käännöslainalta.
Rakennustilavuus lasketaan RT-ohjekorttina nro 120.12 julkaistun SFS.standardin mukaan. Kortista saa tulosteen tai kopion pääkaupunkiseudun isoimmista kirjastoista; Helsingin kirjastoissa RT-kortisto on sähköisessä muodossa nähtävänä. Saatavuus on syytä varmistaa puhelimitse ennen kirjastoon menoa. Kortin mukaan ”rakennuksen tilavuudella tarkoitetaan tilaa, jota rajoittavat
ulkoseinien ulkopinnat, alapohjan alapinta ja yläpohjan yläpinta. Milloin rakennuksessa ei ole yläpohjaa tai yläpohja Iiittyy i!man uIIakkoa vesikattoon, katsotaan rajoittavaksi pinnaksi vesikaton yläpinta suojauksineen”. Kortissa on tarkempia määrityksiä.
Surua käsitteleviä teoksia onkin runsain mitoin, kauno- ja tietokirjoja sekä erikseen vielä aikuisten, nuorten ja lasten kirjoja. Tähän on koottu ja jaoteltu näitä kirjoja (osa kirjoista voisi luonnollisesti olla useammankin otsikon alla, mutta olen pyrkinyt välttämään toistoa).
Lisätietoja kirjoista saa osoitteessa www.helmet.fi , kun kirjoittaa esim. kirjan nimen Teoksen nimi –kenttään. (HelMet on Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yleisten kirjastojen tietokanta.)
SURU JA SAIRAUS:
1 Niin kauan kuin on elämää / Uolevi Nojonen KIRJA 2003
2 Tule takaisin Ben / John Fischer , KIRJA 2003
3 Juho : elämää syövän varjossa / Toivo Voutilainen KIRJA 1999
4 Enkeliveli / Marjaana Talonen KIRJA 1996
5...
Valtamerien rannoilla havaittava nousu- ja laskuvesi johtuvat kuun ja auringon vetovoimasta. Lähempänä kuuta olevilla alueilla merenpinta nousee kuun vetovoiman vaikutuksesta. Vastakkaisella puolella vetovoima on heikoimmillaan ja merenpinta pyrkii loittonemaan kuusta, jolloin se myös kohoaa sielläkin. Auringon vetovoima vaikuttaa samalla tavalla kuin kuun vetovoima. Auringon aiheuttama merenpinnan vaihtelu on vaikutukseltaan noin kolmasosa kuun aiheuttamasta. Veden virtaaminen salmissa, pitkissä lahdissa ja saaristossa voi myös vaikuttaa nousu- ja laskuvesiin huomattavasti. Tästä johtuen vuorovesi voi olla joissakin paikoissa hyvin voimakas tai melko vähäinen.
Itämeri on niin pieni, että siinä ei vuoroveden vaihtelua näy juuri lainkaan....
Suomen kielen fraasisanakirjoista ei ilmaisua löytynyt. Kirjassa: ALVRE, Paul: Suomen sanontoja virolaisine vastineineen, 1995, sanonta "veljekset kuin ilvekset" on määritelty. Se on viroksi: vennakset, kes on sarnased v. kaklevad teineteisega. Suomeksi sanakirjan avulla käännettynä: veljekset, jotka ovat samannäköiset tai nahistelevat(tappelevat)toistensa kanssa.
