Taikapähkinän latinankielinen nimi on Hamamelis virginiana. Toivo Rautavaaran "Miten luonto parantaa" -kirjan mukaan "hamamelis on kaunis myöhään syksyllä kukkiva pensas, joka on kotoisin Pohjois-Amerikan itäosista. Intiaanit osasivat valmistaa sen suurista lehdistä voidetta, jota on käytetty Euroopassakin mm. suonikohjujen ja peräpukamien lääkitykseen. Nykyisin hamamelista käytetään pääasiassa kosmeettisissa ja ihonhoitovalmisteissa. Yhdysvalloissa on kuorista ja lehdistä tehtyä uutetta käytetty monin tavoin, mm. nuhaan, silmätulehduksiin, suonikohjuihin ja ripuliin."
Google-haulla, käyttämällä "hamamelis" -hakusanaa, löytyy verkosta todella paljon tietoa. Sivut ovat valitettavasti vain englannin, ranskan tai saksankielisiä. Esim....
Tampereen yliopiston ylläpitämällä noitasivustolla (johon on koottu Timo Kervosen ja Marko Nenosen tutkimustuloksia) on listattu tiedetyt kuolemantuomiot noituussyytöksissä. Viimeisenä listalla on vuodelta 1689 Erkki Antinpoika Tenalasta (Uudellamaalla).
http://www.uta.fi/laitokset/historia/noitanetti/kuolemantuomiot.html
Ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan (1. Moos. 4-5) Aadamilla ja Eevalla oli useita lapsia. Ensin syntyivät Kain ja Abel. Aadam ja Eeva olivat elossa silloin, kun Kain tappoi Abelin, sillä heidän kolmas lapsensa Set syntyi vasta veljessurman jälkeen. Ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan Aadam eli Setin syntymän jälkeen vielä 800 vuotta, jona aikana hänelle syntyi lisää poikia ja myös tyttäriä.
https://raamattu.fi/raamattu/KR92/GEN.4/1.-Mooseksen-kirja-4
Rahoille on annettu keräilyarvo viidessä eri kuntoluokassa. Virheetön ja täysin leimakiiltoinen raha saa luokan 0.
10-penninen vuodelta 1897:
kuntoluokka 0 = 200 €
kuntoluokka 01 = 100 €
kuntoluokka 1+ = 10 €
kuntoluokka 1 = 2 €
kuntoluokka 1? = 1 €
Vuoden 1987 10-penninen useimmiten esiintyy kuntoluokassa 1 eli "raha on tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista, mutta lähes kaikki yksityiskohdat ovat selviä".
25-penninen vuodelta 1917:
kuntoluokka 0 = 1,50 €
kuntoluokka 01 = 0,50 €
muut kuntoluokat: vähäinen keräilyarvo
Lähde: Suomen rahat arviohintoineen 2005, julk. Suomen Numismaattinen Yhdistys
Barokin pukumuodista lyhyesti suomen kielellä on esim. seuraavissa kirjoissa:
Hansen, Henny Harald : Muotipuku kautta aikojen : pukuhistoriallinen värikuvasto, 1957
Kuitunen, Arja-Liisa : Länsimaisen muodin historia antiikista nykyaikaan, 1998
Koskimies, Lilli : Pukeutumisen historia kietaisuasuista empiretyyliin, 1984
Peacok, John : Länsimainen puku antiikista nykyaikaan, 1990
Barokin pukumuodista Suomessa on olemassa kokonainen kirja, tutkimus:
Pylkkänen, Riitta : Barokin pukumuoti Suomessa 1620-1720, 1970
Kirjojen saatavuuden Oulun kaupunginkirjastossa voi tarkistaa aineistotietokannasta
http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/
Maija on Marian vanha kansanomainen muunnos, joka on ollut Suomen almanakassa vuodesta 1950 Marian rinnalla. Skandinaviassa ja Saksassa Maija-nimen vastine on Maja. Maijalla oli vahva lempinimen leima vielä 1800-luvulla, jolloin sitä ei juurikaan käytetty ristimänimenä. Virallisena etunimenä Maija yleistyi 1900-luvun alussa.
Lähteet: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (WSOY, 1999) ja Anne Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus, 2007)
Pentti Lempiäisen mukaan nimi Elina on peräisin keskiajalta ja luultavasti suomalainen versio Helenasta.
Helena-nimen taustalla on aurinkoa tarkoittava sana helios. Nimi saattaisi tarkoittaa aurinkoa tai loistavaa. Kreikan mytologian mukaan Helena oli ylijumala Zeuksen ja myöhemmin joutseneksi muutuneen Ledan tytär.Eurooppalaisiin kalentereihin nimen on tuonut kymmenen Helena-nimistä pyhimystä ja autuaaksi julistettua.
Lähde:
Lempiäinen, Pentti
Suuri etunimikirja
WSOY, 1999
Kansalaisuuslaissa (359/2003) http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030359?search%5Btype%5D=pi… säännellään niistä edellytyksistä, joiden nojalla henkilö saa, säilyttää tai menettää Suomen kansalaisuuden.
Kansalaisuuslaissa ei ole nimenomaista mainintaa kaksoiskansalaisuudesta (monikansalaisuudesta), mutta laissa ei myöskään ole säännöksiä monikansalaisuuden rajoittamisesta. Lähtökohtaisesti Suomi siis hyväksyy monikansalaisuuden. Kaikki valtiot eivät kuitenkaan hyväksy monikansalaisuutta kuten Suomi.
Suomen lainsäädännön lisäksi siis on otettava huomioon, että myös toisen valtion lainsäädäntö vaikuttaa kaksois/monikansalaisuuden saamiseen, säilyttämiseen ja menettämiseen. Se, onko jokin valtioista EU:n jäsen, ei sinänsä vaikuta...
Kirjastotoiminnan tilastoja vuodelta 2009 voi tutkia internetissä sivulla
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastot/
Kirjastojen lukumääriä voi tarkastella eri näkökulmista.
Kunnan-/kaupunginkirjastot:
http://tilastot.kirjastot.fi/
Kirjastojen lukumäärä on 863. (Tämä vastaus tarkoittaa kunnan- tai kaupunginkirjaston osastoja tai yksiköitä. Esim. Jyväskylässä niitä on 17 ja ne kuuluvat samaan kaupunginkirjastoon.)
Pääkirjastoja Suomessa on 319.
Tieteelliset kirjastot:
https://yhteistilasto.lib.helsinki.fi/organization.do?action=list&organ…
Hallinnollia yksiköitä on 103.
Toimipisteitä on 348.
Erikoiskirjastoja on myös satoja, niiden lukumäärää ei löydy Erikoiskirjastojen sivuilta. Osa on mukana Erikoiskirjastot.fi -sivustossa, osan...
Keltavuokko on monivuotinen, Suomessa alkuperäinen kasvi, joka kukkii valkovuokon tavoin aikaisin keväällä. Keltavuokko ei ole suomessa rauhoitettu mutta Ruotsissa on.
Rauhoitetuista kasveista ja eläimistä on luettelo Ympäristöministeriön sivuilla:
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1728&lan=fi#a1
http://www.environment.fi/default.asp?contentid=72990&lan=fi
Sekä vielä
http://www.wwf.fi/ymparisto/uhanalaiset_lajit/
Jos kirjassasi on hometta, se on tukala vihollinen. Hometta on hyvin vaikea poistaa, ja rihmastoja ja itiöitä voi jäädä kirjaan joka tapauksessa. Tummia laikkuja kirjasta ei varmaankaan saa enää pois ilman ammatilaiskäsittelyä.
Voisit kuitenkin kokeilla arvokkaaseen kirjaasi ruokasoodaa. Paul Andrea neuvoo kirjassaan "Ruokasoodan ihmeet" seuraavaa: "Pudotitko kirjan kylpyammeeseen? Käytä ruokasoodaa kirjan kuivaamiseen ja homeen estoon. Ripottele sivujen väliin ja anna kirjan kuivua. ... Kun kirja on täysin kuiva, voit tomuttaa sen uudelleen ruokasoodalla ja päästä näin eroon homeesta, jota ehkä on kehittynyt kirjan sivuille. Jätä kuivumaan aurinkoiselle paikalle."
Ehkä kannattaisi kokeilla ruokasoodalla tomuttamista ja tuulettamista tai...
Norri, Matti: Perintö ja testamentti : käytännön käsikirja.
Talentum, 2010 6. uud. p.
http://www.helmet.fi/record=b1977953~S9*fin
Asiakirjamallit. Talentum, 2008
http://www.helmet.fi/record=b1858814~S9*fin
Keskinäiden testamentin malleja ei oikein löydy nettisivuilta ilmaiseksi.
Palvelustamme löytyi seuraava vastaus:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=ec1a71f0-866d-410…
Aleksandra (ruots. Alexandra) on Aleksanterin sisarnimi. Kreikkalainen Aleksandros tarkoittaa puolustajaa, suojelijaa. Aleksandra on siis puolustajatar, suojelijatar. Aleksandra on ollut suomalaisessa almanakassa aiemmin eri päivinä: 3.5. Venäjän keisarinna Aleksandra Fedorovnan nimipäivänä, 5.5. ja 6.5. ja 17.10. vuoteen 1928 saakka. Aleksanraa on käytetty lähinnä ortodoksisissa maissa ja on Venäjälläkin suosittu. Lyhyempi Sandra, Santra on saanut oman nimipäivän 11.9.
Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet, 1993.
Kurjesta suolla on runoillut ainakin Lauri Pohjanpää. Näin alkaa hänen runonsa Kurki ja joutsen:
"Kulki kurki arvokkaana suolla,
päällä harmaa, vanha lievetakki,
nukkavieru, vanhanmallinenkin."
Kurki ja joutsen ilmestyi alunperin kokoelmassa Metsän satuja (1924). Se löytyy myös Pohjanpään valittujen runojen kokoelmista Valitut runot ja Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954. Lisäksi se on mukana muutamassa runoantologiassa; esimerkkeinä mainittakoon Tunteellinen siili ja muita suomalaisia eläinrunoja (WSOY, 1994) ja Tämän runon haluaisin kuulla 3 (Tammi, 2000).
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2002 Suomessa oli n.1,3 milj. huoneistokohtaista saunaa. Kaikkiaan saunoja oli Suomessa kyseisenä vuonna yli 2 milj. Linkki tietoihin löytyy osoitteesta http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/taskus_asuminen.html.
Sanat ovat laulusta nimeltä "Muista joka päivä", säv. Väinö Viitasalo, san. Oke Peltonen. Laulun sanat ja nuotit löytyvät ainakin teoksista Lasten toivelaulukirja (ISBN: 951-757-093-7) ja Lasten virsi (951-627-126-X).
Kihdin taustalla on virtsahappopitoisuuden nousu (hyperurikemia). Hyperurikemian syy on joko lisääntynyt virtsahapon eli uraatin tuotanto tai sen vähentynyt eritys. Uraatin tuotantoa lisäävät puriinipitoinen ruokavalio, alkoholi ja lihavuus.
Virtsahappoa syntyy, kun puriinit, joita on kaikissa elävissä soluissa, hajoavat. Keho tuottaa puriineja itse, ja niitä on myös monissa ruoka-aineissa. Kihtiin taipuvaisten henkilöiden elimistöllä on perinnöllinen taipumus tuottaa paljon virtsahappoa. Sitä kertyy suuret määrät verenkiertoon ja varastoituu kudoksiin. Kihtikohtaus johtuu siitä, että niveliin kiteytyvä virtsahappo aiheuttaa voimakkaan tulehdusreaktion.
Alkoholin haitallisuus kihtipotilaalle johtuu siitä, että etanoli sekä lisää...
Työministeriön Ammattinetti-sivut http://www.ammattinetti.fi/c/portal/layout?p_l_id=1.1 kertovat automaatioasentajan palkasta näin:
Automaatioasentajan palkkaus määräytyy toimialalla solmitun työehtosopimuksen mukaan. Sähköasennusalalla perustuntipalkka perustuu 5-portaiseen palkkaryhmittelyyn. Työntekijän osaamista verrataan työehtosopimuksessa oleviin määrittelyteksteihin, ja näillä perusteilla työntekijä sijoitetaan hänen ammattiosaamisen mukaisen palkkaryhmään. Perustuntipalkan lisäksi työntekijälle maksetaan henkilökohtaista palkanosaa joka määräytyy vuosittain käytävässä kehityskeskustelussa. Työehtosopimuksessa on ohjeet niistä tekijöistä, jotka ko. kehityskeskustelussa käydään läpi.
http://www.mol.fi/webammatti.cgi?ammattinumero=...
Pyry-sanan merkitys on "tiheä, tuiskuttava lumisade". Merkityksen osalta rinnakkaismuodoksi voidaan tulkita Tuisku, joka tunnetaan sekä poikien että tyttöjen nimenä.
Pyryä ehdotti Yrjö Karilas etunimeksi jo vuonna 1919, mutta nimi otettiin käyttöön hyvin hitaasti: vuoteen 1960 mennessä nimi oli annettu 32 henkilölle. 1980-luvulta lähtien nimen suosio on kasvanut ja vuoteen 2006 mennessä Pyryksi oli nimetty 2100 poikaa ja 10 tyttöä.
Nimipäivä 1.11. vuodesta 1995 lähtien.
Lähteet:
Kustaa Vilkuna, Etunimet, 1997
Anne Saarikallio ja Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön, 2007
Tampereen kaupunginkirjaston käsikirjastossa on asiakkaiden käytettävissä RT-kortisto (Rakennustieto) CD-ROM-tiedostona. Sen ohjetiedostosta löytyy parvekerakennusta koskevia ohjeita. (RT 86 – 10563 : Parvekerakenteet : luku 4 : Puurakenteiset parvekkeet ja terassit.
Myös lehdessä Tee itse 2002 ; 6 ; 52-55 on artikkeli Parveke päätyyn, lisää oleskelutilaa, jossa on terassin päälle rakennettavan parvekkeen teko-ohjeet.
Kyseisestä artikkelista voi ottaa valokopiot käsikirjastossamme (0,20€ / A4). Monissa lähikirjastoissammekin on tuo lehti, ja ne lainaavat sitä asiakkaillemme kotiin.
Internetistä löysin tietoa seuraavilta sivuilta:
http://www.rakentaja.fi/
tuon sivun vasemmassa alalaidassa vapaasanahaku: parveke >
saa parvekerakentamista...
