Oke Peltosen sanoittamana kappaletta ei löydy.
Suuri toivelaulukirja 14 sisältää "Vanha virsi Taalainmaan karjamajoilta" -laulun, mutta siinä on Pauli Ylitalon sanat.
Kahden äidin perhettä käsitteleviä kirjoja ei tullut mieleen,mutta feminististä otetta tai epätavallisempaa perhemallia on ainakin seuraavissa lastenkirjoissa:
Moni Nilsson-Brännström: Tsatsiki-sarja (Tsatsikin mutsi on epäsovinnainen ja rohkea tapaus)
Gunnel Linde: Tulta syöksevä äiti sekä muita satuja isistä ja äideistä
Päivi Romppainen: Ruuti-täti (Ruuti-täti tekee mitä vaan ja rohkaisee arkaa Matildaa)
Tapani Bagge:Pihalla, Ulkona, Kylässä (näissä helppolukuiseen Keltanokka-sarjaan kuuluvissa kirjoissa päähenkilönä on reipas ja räväkkä Kaisa)
Hilary McKay: Saffy ja Sienan enkeli (taiteilijaperheessä isä on ollut juhlittu ja äiti vetäytynyt vaatimattomana syrjään, mutta äidistäpä tuleekin arvostetumpi)
Astrid Lindgren: Peppi Pitkätossu...
Praliini on saanut nimensä ranskalaiselta marsalkka du Plessis-Praslinilta (1598–1675), jonka kokin Clement Lassagnen sanotaan keksineen sokerilla kuorruttamisen. Ranskassa praliini usein tarkoittaa pähkinöistä (lähinnä manteleista) ja karamellisoidusta sokerista tehtyä rouhetta, jota voi sirotella vaikka jäätelön tai jälkiruokien sekaan.
Praliinilla on myös muita merkityksiä. Belgialainen Jean Neuhaus II kehitteli 1910-luvulla täytesuklaan eli konvehdin, joita usein kutsutaan praliineiksi.
Etelä-Yhdysvalloissa praliini taas voi tarkoittaa pehmeää toffeeta muistuttavaa herkkua. Toisin kuin klassiseen ranskalaiseen praliiniin, tähän versioon tulee kermaa. Usein myös käytetään mantelin ja hasselpähkinän sijaan pekaanipähkinää....
Seppo Paasolaisen Osaava yhdistys -teoksessa todetaan, että yhdistyksen kokous ei ole avoin tilaisuus, vaan suljettu kokous, jossa läsnäolo-oikeus on vain yhdistyksen jäsenillä ja heidän edustajillaan. Kokous voi myöntää läsnäolo-oikeuden esim. oman järjestön asiamiehelle tai muulle edustajalle.
Lisäksi Yhdistystoiminnan käsikirjasta (Loimu, Kari: Yhdistystoiminnan käsikirja. WSOY 2007) löytyy seuraava tieto:
Kokoukset voidaan jakaa kahteen pääryhmään: yleisiin ja yksityisiin kokouksiin. Kokoontumislain mukaan yleinen kokous on mielenosoitus tai muu kokoontumisvapauden käyttämiseksi järjestetty tilaisuus, johon muutkin kuin nimenomaisesti kutsutut voivat osallistua tai jota he voivat seurata. Olennaista on siis, että yleisen kokouksen...
Todellista Carolyn Keene -nimistä kirjailijaa ei ole ollut olemassa, sillä kyseessä on nimimerkki, jota käyttivät useat eri kirjailijat kirjoittaessaan Neiti Etsivä- ja Dana-tytöt -kirjasarjoja. Suomeksi on ilmestynyt yhteensä 105 Neiti Etsivä -kirjaa (englanniksi 175) ja 17 Dana-tytöt -kirjaa (englanniksi 34).
Lisätietoja löytyy suomeksi esim. Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Carolyn_Keene) .
Joulutähden pitkään kestävät kirkkaanpunaiset, vaaleanpunaiset, aprikoosinväriset. kermanväriset tai kahden värin marmoroimat "kukat" ovat todellisuudessa suuria suojuslehtiä, jotka ympäröivät kasvin nopeasti lakastuvia, lähes huomaamattomia varsinaisia kellanvihreitä kukkia.
Joulutähti on lyhyenpäivänkasvi, mikä merkitsee sitä, että se alkaa kehittää kukkia vasta ollessaan 14 tuntia vuorokaudesta täydellisessä pimeydessä. Tämä on yksi syy siihen, miksi joulutähteä on vaikea saada uudelleen kukkaan. Kotona hehkulampunkin valo pimeiden tuntien aikana estää nuppujen kehittymisen.
Mikäli joulutähti jätetään jatkamaan kasvuaan viherkasvina kukinnan loputtua ja värillisten ylälehtien pudottua, ei ole välttämättä helppoa saada suojuslehtiä...
Tarkempia tietoja päättötodistusten keskiarvojen keskiarvosta täytyy tiedustella Opetushallituksesta, mutta jotain tilastoja kirjastonhoitajat asiasta löysivät.
Kuuden suurimman kaupungin päättötodistusten keskiarvot (7,5 – 8,1) löytyvät pdf-tiedoston sivulta 24 osoitteesta http://www.tampere.cloudnc.fi/download/noname/%7B0d5e8e60-f620-4a72-adc…
Tyttöjen ja poikien välillä keskiarvoissa on huomattavaa eroa, kuten näkyy kaaviosta sivulla 17, osoitteesta http://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/julkaisuja/suomi_nuorten_kasv…
On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että keskiarvot eri oppilaitosten välillä, erityisesti lukio- ja ammattikoulutasolla, ovat huonosti toisiinsa verrattavissa, kuten selviää Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen...
Arkiselle puhekielle ominainen selvää tai varmaa merkitsevä saletti on amerikansuomalainen väännös englannin sanasta solid, joka merkitsee mm. lujaa tai varmaa. Suomen murteissa saletti tunnetaan ennen kaikkea Etelä-Pohjanmaalla, josta on lähtenyt paljon väkeä siirtolaisiksi Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Helsingin puhekielessä saletti on esiintynyt 1930-luvulta lähtien.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. - Helsinki : WSOY, 2004.
Suomalaisista keskiaikaromaanien kirjoittajista tulee heti ensimmäisenä mieleen Kaari Utrio, jonka tuotannossa on monia keskiajalle sijoittuvia teoksia ja jonka kirjat kuvaavat aikaa varsin asiantuntevasti. Häneltä voin suositella erityisesti 1000-luvulle sijoittuvia romaaneja ”Vaskilintu”, ”Tuulihaukka” ja ”Yksisarvinen”. Keskiajalle sijoittuvat myös ”Haukka, minun rakkaani”, ”Isabella”, ”Karjalan kruunu”, ”Katarina”, ”Pirkkalan pyhät pihlajat”, ”Sunneva jaarlintytär”, ”Sunneva keisarin kaupungissa”, ”Uhritulet”, ”Vanajan Joanna”, ”Vehkalahden neidot” ja ”Vendela.
Astetta Utriota romanttisempaa kirjallisuutta edustaa Ursula Pohjolan-Pohjosen tuotanto ja hänen keskiajalle sijoittuvat ainakin trilogia ”Kuninkaan kauppamies”, ”Kauppamies...
Seelan lähtökohtana saattaa olla heprean kalliota merkitsevästä sanasta juontuva nimi Sela, joka Vanhassa testamentissa on sekä miehen- että paikannimi. Suomessa Seela on vanhastaan ollut käytössä miehennimen Selim lempinimenä. Näyttelijätär Seela Sella lienee vaikuttanut siihen, että miehisestä alkuperästään huolimatta Seela on Suomessa vakiintunut naisennimeksi.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Nimi Kaius on muunnos nimestä Caius, alkuaan ehkä roomalainen etunimi, joka antiikin latinassa on äännetty Gaius (maata omistava, maallinen). Kirkon pyhimyshistoria tuntee lähes 20 Caiusta, alkukirjaimina vaihtelevat C ja G. Valtaosa heistä on vanhan ajan marttyyreja. Nimestä ovat rinnakkaisia asuja Caijus, Cajus ja Caj, saksassa ja suomalaisessa nimistössä tavataan muodot Kaius, Kajus, Kai ja Kaj.
Lisää tietoa nimistä löytyy mm. kirjoista LEMPIÄINEN, Pentti: Suuri etunimikirja ja RIIHONEN, Eeva: Mikä lapselle nimeksi.
Jotta voisit saada tarkan vastauksen kysymykseesi, tai edes kaavan, olisi tiedettävä minkälainen korkoprosentti tilillä on sekä kuinka usein ja miten korkoja maksetaan. Jos oletetaan että pankki maksaa korkoja kerran vuodessa vuoden lopulla tilillä olevan rahamäärän mukaan, saadaan tilillä tietyllä hetkellä oleva rahamäärä laskettua ns. rekursiokaavalla:
an = (p + 1) * an-1 + 18000
missä
a1 = 18360
n = kuluneet vuodet
p = tilin korko (jos korko on 3%, p on 0,03)
Tilin korko markkoina voidaan laskea tästä kaavalla:
an * p
Rekursiokaavalla laskettaessa jokainen vuosi on laskettava erikseen, mikä voi olla varsin hidasta. Jos tilin korko tunnetaan, voidaan kaava muuttaa ns. analyyttiseen muotoon, josta vastaus saadaan suoraan. Jos oletetaan...
Osakekurssien hintoja voi seurata mm.Helsingin pörssin sivuilta http://hex.is-asp.com/html/securitypricelistequities.html?language=fi sekä tekstitelevisiosta. Voit myös käydä Arvopaperi-lehden sivuilla:http://porssi.arvopaperi.fi/start.aspx?chosenmenu=stocktoday
Päivän hinnalla osakkeita ostettaessa kaupan pystyy tekemään pian, mutta lopullista hintaa ei voi tietää.
Pankit jakavat oppaita osakkeista ja sijoittamisesta.
Myös Pörssisäätiön sivuilta löytyy kattavasti tietoa aiheesta: http://www.porssisaatio.fi/default.aspx?path=4;163;200,
katso esim. "Osakkaan opas" ja "Näin aloitat osakesijoittamisen".
Eri lähteiden perusteella Yasmiinin tuoksu -yhteen versio on alkuperäinen. Ihanuuteni-kappale julkaistiin v. 1988 yhtyeen albumilla Äetsästä päivää (TELA 104). Kappaleen ovat säveltäneet Esa Kinnunen ja Harri Koivunen sekä sanoittanut Markku Mäkelä.
Ässät-yhtye julkaisi oman versionsa laulusta vuonna 1996 albumillaan Kuumaa huumaa. Myös Tanssiorkesteri Syke on leyvttänyt laulun albumilleen Villit bootsit (2003).
http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=ihanuuteni
https://finna.fi
Luca-nimi on muoto latinalaisperäisestä nimestä Lucas (suom. Lukas tai Luukas, engl. Luke) ja merkitsi alkujaan eteläitalialaisesta Lucanian maakunnasta kotoisin olevaa. Luukas on Raamatussa yksi Uuden testamentin evankelistoista.
Naomi juontuu hepreasta ja sen merkitys on onnellinen, suloinen, viehättävä, herttainen, rakastettava. Nimi esiintyy myös Vanhassa testamentissa. Suomessa nimestä ovat olleet käytössä muodot Naema, Naemi, Naima ja Naimi.
Naomi on myös japanilainen nimi, joka muodostuu kahdesta kanji-merkistä, nao (rehellinen, suora) ja mi (kaunis).
Lähteet: Pertti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 2001) ja BabyNames.com (http://www.babynames.com/)
Milläs minä pääsen taivaaseen (trad.sovitus: Marko Mäkinen)
1. Milläs minä pääsen taivaaseen? Pyörälläkö vinhasti polkien? Autollako ajan vaiko raketilla meen? Milläs minä pääsen taivaaseen?
2. Lentokone tässäkö tarpeen on? Laivako se viepi yli aallokon? Hevosetko hankin minä rattaineen? Milläs minä pääsen taivaaseen?
3. Syntini kun hylkään ja tunnustan silloin minä taivaan jo omistan! Uskomalla Herraan Jeesukseen pääsen minä varmasti taivaaseen!
ainakin moniviestimessä Pieni suuri seikkailu : isä suojaa (1997)
terveisin Virpi Silvonen / Lappeenrannan maakuntakirjasto
Näitä nimiä on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta –palvelusta, tässä vastaukset:
Linda-nimi on tullut Suomeen eri teitä. Viron kansalliseepoksessa Kalevipoeg (1861) Linda on päähenkilön äiti. Tallinnassa on Lindan patsas Toompean mäen läntisellä rinteellä. Virolaisen nimenä Linda otettiin Kansanvalistusseuran kalenteriin 1883 ja siitä suomalaiseen almanakkaan vuosiksi 1908-1928. Nimi on otettu uudelleen Suomen almanakkaan vuonna 1984.
Suomessa on kuitenkin ollut jo 1850-luvulla syntyneitä Lindoja. Silloin nimeä teki tunnetuksi Helsingissä vuonna 1857 esitetty ooppera nimeltä Linda di Chamonix, jonka jälkeen kutsuilla laulettiin Linda-aarioita. Linda on muinaissaksalaisen naisennimen loppuosa, joka merkitsee...
Nykysuomen etymologinen sanakirja kertoo seuraavaa. Piski tarkoittaa pientä koiraa. Sävyltään halventava piski on todennäköisesti pieni sanan variantti. Pieni sanan toinen variantti löytyy viron kielestä: pisku. Joissakin suomen murteissa pisku tarkoittaa koiranpenikkaa. Piskin on myös toisaalta katsottu olevan samaa juurta kuin joissakin 1800-luvun sanakirjoissa mainittu piskakoira, ruotsiksi spetshund tai saksaksi Spitzhund, millä on tarkoitettu eurooppalaista pystykorvaa. Germaanisten kielten nimityksissä alkuosan on ymmärretty viittaavan koiran suippoon kuonoon tai teräviin korviin.
Rakki on koiraa tarkoittava, nykykielessä halventava ilmaisu ja lainaa ruotsin kielestä. Varhaisuusruotsin racka tai racke on tarkoittanut erityisesti...
Kirjassa Biologinen valomikroskopia, Helsinki 1998,
sivuilla 133-159 artikkelissa Immunohistokemia kerrotaan seuraavasti:"Immunohistokemialla tarkoitetaan antigeenin osoittamista kudosleikkeestä sille spesifillä vasta-aineella. Sitoutumisreaktio tehdään mikroskoopissa havaittavaksi erilaisilla merkkiaineilla liittämällä sellainen joko vasta-aineeseen eli leimaamalla se suoraan tai käyttämällä monivaiheista leimausmenetelmää." Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa kokoelmatietokannasta http://www.helmet.fi/
Ilmatieteen laitoksen pitkän ajan tilastoista ei ikävä kyllä löydy suoraa vastausta kysymykseen Suomen sateisimmasta ja kuivimmasta paikkakunnasta.
Suomen nykyiset ilmastotilastot on määritetty vuosien 1971-2000 säähavaintotietojen perusteella. Julkaisu Tilastoja Suomen ilmastosta 1971-2000 (Ilmatieteen laitos, 2002) luettelee keskimääräiset kuukausittaiset ilmanpaineen, ilman lämpötilan, suhteellisen kosteuden, sateen ja lumen tilastot havaintoasemittain. Suuntaa-antavaa tietoa sateisimpien ja kuivimpien alueiden sijainnista voi saada julkaisuun sisältyvästä kartasta Vuotuinen sademäärä (mm) vertailukaudella 1971-2000. Sama kartta on nähtävissä myös Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla (http://ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot), josta...
