Laulu on nimeltään Kuninkaan viuluniekat ja se löytyy esim. seuraavasta julkaisusta "Laulutunti : lauluja luokille 3-6" Porvoo ; Helsinki : WSOY, 2005 (Sanat, melodia, sointumerkit, runsas kuvitus) ja levyltä "Musikantti. 3-4 : Laulu- ja liikuntaäänite".
Sanat menevät seuraavasti:
Kuningas oli vanha arvokas, mutta iloinen luonteeltaan,
Imi piippua hän, liemen joi kirpeän, sitten kutsui hän viuluniekkojaan.
Jokaisella soittajalla hieno viulu on,
eikä hienompaa lie alla auringon,
Ja ne viulut kun soi, kukaan voittaa ei voi
viuluniekkoja kuulun kuninkaan.
Suomen kielen sanojen lukumäärän määrittäminen on aika hankalaa. Lasketaanko mukaan kaikki erikoisalojen sanastot? Suomen kielessä voi muodostaa valtavan paljon erilaisia yhdyssanoja ja johdoksia, vaikka osaa käytettäisiinkin vain aika harvoin. Samoin erilaisten kuvailevien eli deskriptiivisten sanojen kirjo voi olla todella laaja. Millä perusteella siis jonkin yhdyssanan tai deskriptiivisen sanan katsotaan kuuluvan suomen kieleen? Englanninkielessä voi olla helpompaa, koska yhdyssanoja on suomeen verrattuna vähän. Pitää myös miettiä, otetaanko sanamääritelmään mukaan kaikki murteisiin ja slangeihin kuuluvat sanat, joiden ulkoasu voi poiketa yleiskielisistä sanoista.
Sanoilla on useita merkityksiä, joten täytyisi päättää, miten niitä...
Marketta Luutonen on tehnyt väitöskirjan Kansanomainen tuote merkityksen antajana : tutkimus suomalaisesta villapaidasta. Siinä käsitellään kahta pohjalaista neulepaitatyyppiä: korsnäsinpaitoja ja jussipaitoja. Luutosta on haastateltu lehtiin, ja seuraavat tiedot pohjautuvat näihin haastatteluihin.
Jussipaidan alkuperästä oli pitkään kaksi selitystä: joko Helsingin yliopiston Etelä-Pohjalaisen osakunnan peliasu vuoden 1927 aikoihin tai Pohjalaisia-näytelmän Harrin Jussin rooliasu 1914, kun näytelmää alettiin esittää. .
Jussipaitoja tehtiin viininpunaisina ja sinistä versiota alettiin kutsuttiin Anttipaidaksi.
Lisätietoa aiheesta:
Luutonen, Marketta: Kansanomainen tuote merkityksen antajana : tutkimus suomalaisesta villapaidasta, 1997...
Valitettavasti tietoja ei tuntunut löytyvän selvittelystä huolimatta. Tietokannoistakaan ei löytynyt muita osumia kuin Tynellien levytykset.
Facebookissa on Tiina Tynell -niminen henkilö, jonka profiili löytyy osoitteesta https://fi-fi.facebook.com/tiina.tynell. Kenties hän voisi olla tuo samainen laulaja? Häneltä voisi ainakin asiaa tiedustella, joskin se vaatii Facebookiin kirjautumista.
En onnistunut löytämään yhtään suomalaista progeriatapausta. Maailmanlaajuisesti todettujen tapausten määrä lienee tällä hetkellä yhä alle kahdensadan. Helmikuussa 2012 elossa olevia progerialapsia oli yhteensä 89 32 eri maassa, mutta asiantuntijoiden arvion mukaan taudin vielä diagnosoimattomia tai tunnistamattomia esiintymiä voi olla jopa 150.
Progeriasta kerrottiin ensimmäisen kerran julkisuudessa vuonna 1754 Iso-Britanniassa. Ensimmäiset tarkat kuvaukset taudista julkaisivat Jonathan Hutchinson (1886) ja Hastings Gilford (1897), joiden mukaan sitä kutsutaan myös Hutchinson-Gilfordin syndroomaksi.
Progerialapset syntyvät normaalisti, mutta sairauden oireet ilmenevät 18-24 kuukauden iässä, minkä jälkeen alkaa vaikuttaa siltä kuin heidän...
Adelina tai Adeliina ovat Adele -nimen kansanomaisia muunnoksia. Adelen kantanimi on Adelheid, joka merkitsee jalosäätyistä tai jalomielistä kaunotarta (saks.), ja on useiden saksalaisten tai ranskalaisten pyhimysten nimi. Suomen ruotsinkielisessä almanakassa Adele viettää nimpäiviä 16.12., suomalaisessa almanakassa se oli v. 1908-28 samana päivänä. Tiedot teoksesta Lempiäinen: Suuri etunimikirja.
Molemmat ovat ihan oikeita ja käyttökelpoisia tapoja. Niillä saattaa olla hienoista sävyeroa, mutta esimerkkivirkkeissäsi sitä on vaikea erottaa. Yleisesti ottaen ”että” on sävyltään toteavampi ja antaa ikään kuin selityksen, kun taas ”kun” esiintyy usein jotakin ajallisuutta ilmaisevissa sivulauseissa.
Mainitsemissasi esimerkkivirkkeissä voi tosiaan käyttää kumpaa tahansa ilman kovin suurta sävyeroa, mutta ne eivät ole vaihtoehtoisia kaikissa tilanteissa. Esimerkiksi virke ”Oli myöhä, kun lähdin.” kuulostaa luontevalta, mutta ”Oli myöhä, että lähdin.” tuntuu oudolta. Sen sijaan virke ”Hallitus esitti, että veroja korotettaisiin.” on selkeä ja ymmärrettävä, mutta vastaavasti ”Hallitus esitti, kun veroja korotettaisiin.” ei ole oikein...
Ilmaisu on nimenomaan venäjästä peräisin. Heikki Paunosen Sloboa stadissa -teoksen mukaan potslojo juontuu venäjän verbeistä potšit’ ’vaipua uneen, nukahtaa, nukkua’ ja potšivat’ ’nukkua, maata, levätä, olla lepäämässä, levolla’. Taustalla voi lisäksi olla venäjän vuodetta merkitsevä sana postel’.
Ilmauksesta on useita eri variaatioita slangissa, esimerkiksi mennä potšlojuu, botšlojuu, podslojuu. Pääosin suomen itämurteissa, mutta myös muualla, tunnetaan samaa tarkoittavia ilmauksia, mm. käydä potslojoks, käydä potsolleen.
Paunonen, Heikki: Sloboa Stadissa : Stadin slangin etymologiaa (2016)
http://www.kysy.fi/kysymys/voisitteko-kertoa-sanan-potslojo-etymologiasta-ilmeisesti-alun-perin
Teoksen "Suomen rahahinnasto 2005" mukaan yhden markan kolikoita vuodelta 1865 on useitakin tyyppejä. Luettelossa on seuraava kuntoluokitus: 0=raha on virheetön ja täysin leimakiiltoinen; 01=rahassa ei ole kulumisen jälkiä ja sen pinta on ehjä ja leimakiiltoinen, mutta toisinaan lievästi tummunut; 1+=rahan korkeimmissa kohdissa on hyvin pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat ovat teräviä, leimakiiltoa ei enää ole; 1=raha on tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista, mutta lähes kaikki yksityiskohdat ovat selviä, yleisvaikutelma on vielä miellyttävä; 1?=raha on kulunut, sen yksityiskohdat ovat epäselviä; 2=raha on huomattavan kulunut, mutta sen teksti on vielä luettavissa.
Vuoden 1865 markan kolikon eri tyypeille mainittu luettelo...
Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan ihminen-sanalla on vastineita kaikissa suomen kielen lähisukukielissä; muun muassa karjalan imehnine, vepsän inehmoi, vatjan inehmiin tai viron inimene. Alkuperäisen muodon määrittäminen on hankalaa, eivätkä tutkijat ole päätyneet yksiselitteiseen tulkintaan. Joidenkin tutkimusten mukaan sana 'ihminen' saattaa johtua mordvan sanasta 'inze' (vieras). Toiset arvelut viittaavaat ilma-sanan ja ihme-sanan johdoksiin. Suomen vanhassa kirjakielessä sana on esiintynyt muodossa 'inhiminen'. Nykymuodossa sana on mainittu ensi kerran 1544, mutta yleistynyt 1600-luvulla.
Lähde: Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, WSOY, 2004
Ihmisen kuolema putoamalla voi johtua monesta eri syystä ja niissä kaikissa on erilaiset reunaehdot. Ihminen kuolla jo parin metrin pudotukseen, jos putoaa pää edellä ja esimerkiksi niska taittuu. Toisaalta tiedetään tapauksia, joissa ihminen on pudonnut lentokoneesta kilometrien korkeudesta ja säilynyt onnekkaasti hengissä, yleensä siksi, että on pudonnut riittävän pehmeälle alustalle. Vähäinenkin pudotusnopeutta hidastava vaatetus tai muu rakennelma vaikuttaa lopputulokseen samalla tavalla radikaalisti kuten putoamisalustan kovuus. Myös ihmisen omalla painolla on vaikutusta putoamisnopeuteen ja sitä myöten iskuun, joka ihmiseen välittyy.
Vaikka kysymykseen on mahdoton vastata suoraan, on selvää, että jos alusta on kova ja ihminen putoaa...
Valtion tulot koostuvat 1) veroista ja veronluonteisista tuloista, 2) sekalaisista tuloista, 3) lainoista ja 4) korkotuloista ja osakkeiden myyntituloista. Seuraavassa tarkemmin 1 ja 2 -kohdista:
1) Verot ja veroluonteiset tulot koostuvat tulon ja varallisuuden perusteella kannettavista veroista, joista tuloverotuksen osuus on suurin. Näihin veroihin ja veroluonteisiin tuloihin kuuluu myös liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut, kuten arvonlisävero ja apteekkimaksut. Lisäksi peritään valmisteveroja, joihin kuuluu tupakkavero, alkoholijuomavero, virvoitusjuomavero ja energiaverot. Muita veroja ovat autovero, varainsiirtovero, arpajaisvero, ajoneuvovero ja jätevero. Lisäksi on muita veronluonteisia tuloja, kuten ratavero ja...
Suomesta ei ole ikinä löydetty ainuttakaan dinosauruksen luuta. Mannerjää hävitti suurimman osan niiden eläinten jäänteistä, jotka elivät täällä ennen viime jääkautta, joka päättyi noin 11 600 vuotta sitten, ja aikaisemmin eri jääkausivaiheiden välillä. Lisäksi Suomen hapan maaperä on vaikuttanut luiden tuhoutumiseen syövyttämällä niitä.
Suomesta löydetyt muinaisten eläinten jäänteet ovat hyvin paljon nuorempia kuin maapallolta löytyneet dinosaurusten luut: Dinosaurusten luut ovat noin 300/250 - 65 miljoonaa vuotta vanhoja, kun taas vanhin todiste Suomessa eläneistä eläimistä on Vimpelistä löydetty 107 000 vuotta vanha majavapato. Maamme vanhin eläinluulöytö on Espoosta löydetty mammutin poskihammas, joka on yli 43 000 vuotta vanha....
Hei
Vastaus kysymykseesi löytyy mm. sivulta
Auringonnousu ja -lasku (stanford.edu)
Osaathan käyttää Google-kääntäjää saadaksesi tekstin suomeksi? Mutta tässä osittainen lainaus tekstistä:
Useimmat ihmiset tietävät, että Aurinko "nousee idässä ja laskee länteen". Useimmat ihmiset eivät kuitenkaan ymmärrä, että se on yleistys. Itse asiassa Aurinko nousee vain itään ja laskee länteen 2 päivänä vuodesta - kevät- ja syyspäiväntasaukset! Muina päivinä Aurinko nousee joko pohjoiseen tai etelään "suoraan itään" ja laskee pohjoiseen tai etelään "suoraan lännestä".
Joka päivä nousu- ja asetuspisteet muuttuvat hieman. Kesäpäivänseisauksessa Aurinko nousee niin kauas koilliseen kuin ennenkin ja laskee luoteeseen. Joka päivä sen jälkeen...
On mahdotonta antaa yksiselitteistä vastausta kysymykseen mikä on paras puumateriaali ja rakenne leikkuulaudalle. Mielipiteitä löytyy monia. Yleensä suositellaan jotakin kestävimmistä puulajeista (esim. tammi tai pyökki). Usein myös sanotaan, että poikkisyin leikatusta puusta valmistettu lauta kestää parhaiten kulutusta.
Lisäksi luulisi leikkuulaudan käyttötarkoituksen (ts. mitä sen päällä on tarkoitus leikata) ainakin jossakin määrin määrittävän myös sen valmistusmateriaalin.
Mutta joka tapauksessa leikkuulaudoista löytyy tietoa puutyö-aiheisista käsikirjoista, kuin myös kirjoista joiden aiheena ovat keittiön työvälineet. Aiheesta löytyy tietoa ainakin seuraavista Vaski-kirjastojen kokoelmiin kuuluvista teoksista:
Wass, Gösta: "Nikkarin...
Notariaatti on liike, joka ammattimaisesti välittää lainoja ja arvopaperien kauppaa. Notariaattiosasto on pankin osasto, jossa hoidetaan asiakkaiden juridisluonteisia asioita ja säilytetään arvopapereita yms.
Lähteinä on käytetty NetMotin kielitoimiston sanakirjaa ja Web-Factaa.
Surunvalittelukirjeisiin malleja löytyy mm. sekä saksan että ranskan kielen oppikirjoista.
Saksaksi osanottoa puolison poismenosta voi viestiä mm. seuraavanlaisilla ilmaisuilla:
Der Verlust Ihres (Ihrer) lieben Mannes/Frau hat auch mich tief betroffen. Von ganzem Herzen wünsche ich Ihnen Kraft für die kommende Zeit.
Lieber/Liebe X,
mit Erschütterung habe ich die Nachricht vom Tod Deines/Deiner lieben Mannes/Frau gelesen.
Darf ich Dir mein herzliches Beileid ausdrücken.
Mit aufrichtiger Anteilnahme.
Dein/Deine X
Oheista fraasia voi myös muokata omaan tarpeeseen soveltuvaksi:
Zum Tode Ihres Firmenbegründers sprechen wir Ihnen unser tiefes Mitgefühl aus.
Ranskaksi surunvalittelukirjeen voi muotoilla:
Cher Monsieur, chère Madame /cher ami /...
Malli avoimesta asianajovaltakirjasta löytyy näistä osoitteista:
http://www.lakiopas.com/asiakirjamallit/avoin_asianajovaltakirja/
http://www.lakineuvo.net/pdf/Avoin_asianajovaltakirja.pdf
