Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Juho on lyhentymä nimestä Juhani, joka perustuu Johanneksen ruotsalaiseen muotoon Johan. Johannes puolestaan on kreikkalais-latinalainen nuoto heprean nimestä Jochanan 'Jahve on armollinen'.
Jude Deverauxin sarjat ovat kovin mutkikkaita.
Internetistä löytyy hänen fanisivunsa osoitteesta http://www.wabaweb.com/JudeDeveraux/books.htm
Siellä on lueteltu useita sarjoja ja myös sarjoihin kuulumattomia kirjoja. Tuon luettelon mukaan Ylämaan lumous (Temptation) ei kuulu mihinkään sarjaan.
Ylämaa- ja Montgomery-sarjat ovatkin samaa, ts. Ylämaa-kirjat aloittavat Montgomery-suvusta kertovan sarjan. Ensin on Ylämaan lupaus, sitten Ylämaan taika, kolmantena Ylämaan laulu ja neljäntenä Ylämaan enkeli. Kirjoja ei tuon mukaan ole suomennettu "oikeassa" järjestyksessä. Montgomery-sarjan lisäksi kyseisellä sivulla on lueteltu myös Velvet-sarja (Ylämaa), jonka aloittaa suomentamaton The Black Lyon, sitten tulevat mainitut neljä Ylämaa-kirjaa (...
Nuotit ja sanat (tehty myöhemmin) Lasse Mårtensonin säveltämän Myrskyluodon Maija (Stormkärs Maja) tv-sarjan pääteemaan löytyvät Suuri toivelaulukirja, osasta 5. Myöskin löytyy laajempi nuotti: Mårtenson, Lasse: Stormskärs Maja= Myrskyluodon Maija : 50 sävellystä : 50 musikstycken, Espoo : Mårtensong, c1996.
Väinö Linnan Tuntematon sotilas herätti suurta polemiikkia vuonna 1954, kun kirja julkaistiin. Monet paheksuivat mm. sitä miten lottia oli kirjassa kuvattu. Samoin sitä valitettiin, että sotilaat teoksessa eivät olleet tarpeeksi sankarillisia.. Toisaalta kehuttiin teoksen realistisuutta ja tavallisen sotilaan näkökulmaa. Ajan myöten teoksen arvo kasvoi ja yhä useammat antoivat teokselle myönteisen arvion. Annettiin arvoa sille, että teoksessa kuvattiin hienosti eri luonteita ja yhteiskuntaryhmiä. Teoksessa ” Suomen kirjallisuushistoria. 3. ” kerrotaan, että kirja ei ainoastaan tulkinnut menneisyyttä, vaan oli myös rakentamassa nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Siinä todetaan ”Linnan uusi tulkinta toimi vaikuttavana mielikuvana siinä...
Tove Janssonin seuran sivuilla oli lista Janssonin tuotannosta, teoksia on suomennettu yleensä muutama vuosi alkuperäisteoksen ilmestymisen jälkeen. Muumikirjathan ovat itsenäisiä, ja ne voisi lukea alla olevassa (vanhimmasta alkaen) tai muussa järjestyksessä. Lisäksi on esim. Sami Malilan muumikirjoja, mutta olen jättänyt ne pois, koska ne eivät ole alkuperäisiä.
Muumit ja suuri tuhotulva
Muumipeikko ja pyrstötähti
Taikurin hattu
Muumipapan urotyöt
Kuinkas sitten kävikään?
Vaarallinen juhannus
Taikatalvi
Kuka lohduttaisi nyytiä?
Näkymätön lapsi
Muumipappa ja meri
Muumilaakson marraskuu
Vaarallinen matka
Outo vieras Muumitalossa
Hyvää muumisyksyä!
Lähteet:
http://www.tovejanssonseura.fi/etusivu/
http://www.helmet.fi/fi-FI
Kustaa Vilkunan Etunimet-teoksen mukaan 17.1 oli jo 1400-luvun pyhimyskalenterissamme varattu apotti Antoniukselle. Pyhä Antonius eli noin 250-356. Meillä häntä palvottiin keskiajalla sikojen suojelijana. Kalannin ja Mynämäen kirkoissa on muistomaalauksia. Anton on alkujaan kreikkalais-latinalainen sukunimi Antonius. Nimen merkitys on epäselvä, mutta siitä on Vilkunan mukaan monia tulkintoja. Kirjastoissa on Vilkunan teosta ja sen monia painoksia runsaasti saatavana.
Adaliina on rinnakkainen kirjoitusasu nimille Adeliina, Adelina, Adeline, Adelin ja Adéle. Nimipäivää Adaliinalle ei löydy suomalaisesta kalenterista. Nimet ovat kantanimen Adelheidin muunnoksia. Esim. Ranskassa kunnioitettu Adelina oli Englannin kuninkaan ja Normandian herttuan Vilhelm Valloittajan pojantytär, joka kuoli Normandiassa sijainneen La Blanchen luostarin abbedissana v. 1125 (muistopäivä 20.10.)
Nimen osa Ada, suomal. muoto Aada, on alun perin saksalainen lyhentymä adel-alkuisista nimistä, kuten Adelheid, Adelgunda. Nimien taustalta löytyy merkitys ”aatelinen, jalosukuinen”. Euroopassa Adaa on vanhastaan käytetty myös Adelan, Adelen ja Adelaiden kutsumamuotona ja Suomessa Ada on ollut muun muassa Adalmiinan ja Adolfiinan...
Yksiavioisuutta eli monogamiaa voidaan ajatella olevan eri tyyppejä. Linnuilla ns. sosiaalinen monogamia on hyvin yleistä. Tällöin uros ja naaras pesivät ja huolehtivat poikasista yhdessä, mutta voivat kuitenkin tehdä syrjähyppyjä samaan aikaan. Elinikäisen parisidoksen muodostavina lajeina mainitaan mm. joutsenet, kotkat, albatrossit ja hanhet. Nisäkkäillä yksiavioisuus on harvinaista. Majavat, saukot, lepakot sekä jotkut ketut, kavioeläimet, jyrsijät sekä kädelliset ovat yksiavioisia.
http://www.stanford.edu/group/stanfordbirds/t...onogamy.html
http://news.softpedia.com/news/Monogamy-is-an...-42006.shtml
http://www.sciencedaily.com/releases/2003/05/...27084621.htm
Barash, David P: Deflating the Myth of Monogamy. Chronicle of Higher...
Veli Valpolan Suuri sivistyssanakirja (WSOY 2000) antaa karpaasi-sanalle kaksi merkitystä.
Karpaasi viittaa sanaan karbaasi, mikä tarkoittaa hihnoista punottua ruoskaa, ratsupiiskaa tai patukkaa.
Toiseksi karpaasi tarkoittaa sitkeää, rohkeaa miestä, kovaa jätkää.
Espanjan maaperästä on kyselty meiltä ennenkin, vastauksen voit lukea täältä: http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=819a7bf0-fd86-4c4…
Metsiä Espanjassa kasvaa lähinnä vain pohjoisilla vuoristoseuduilla. Yleisesti Espanjassa vallitsee Välimeren ilmastotyyppi, jota suurimmaksi osaksi vuotta leudontavat Atlantin suunnalta puhaltavat länsituulet. Toisinaan Espanjan yli puhaltavat myös Afrikan Saharasta puhaltavat tuulet, jotka tuovat tullessaan lämmintä ja kuivaa ilmaa. Monet vuoristot lisäksi tekevät paikallisesti ilmastosta hyvin vaihtelevan. Espanja voidaankin karkeasti jakaa kolmeen ilmastovyöhykkeeseen: Pohjoisessa (Galiciasta Pyreneiden länsiosaan) vallitsee kostea meri-ilmasto, keskiosissa (joka käsittää koko mesetan,...
Haku onnistuu asiasanalla tuulimyllyt. Seuraavissa kirjoissa on tuulimyllyn rakennusohjeita:
Reija Johanna: Tuulimylly (1995)
Jani Johannes: Tee itselle tai lahjaksi (1995)
Reija Johanna: Tee se itselle [12: Tuulimylly ja muita koristeita pihaan] (1998)
Reija Johanna: Nikkaroi se itselle (2001, 2004)
Kustantajana näillä kaikilla on Tampereella toimiva RJS-tietokirjat.
Kirjaston tietokannasta voit etsiä tietoa kahden asiasanan yhdistelmällä, esim. Italia ja ruokakulttuuri. Kirjastossa eri maiden ruokakulttuuriin liittyvät teokset löytyvät hyllystä 68.25. Italiassa on varmasti kuten muuallakin maailmassa monia juhlapyhiin ja kirkkovuoden kiertoon liittyiviä ruokaperinteitä, eri maakunnissa ja eri uskontokunnissa erilaisia. Katolisen kirkon paastonjasta ks. esim. Suomen katolisen kirkon ohje http://www.catholic.fi/magisterium/paastokasky-2004.htm. Italialaisesta ruoasta on useita kirjoja, esim. Jussi Talven kirjassa Italia padassa kerrotaan aika laajasti italialaisen ruoan historiasta, esim. luostarilaitoksen vaikutuksesta. Netissä löytyy ruokaan liittyviä sivustoja esim. Makupaloista http://www.makupalat....
Maisa on kutsumanimi useista eri nimistä kuten Mailiksesta ja Mariasta. Muoto on syntynyt samalla tavalla kuin Katarinasta Kaisa. Nimen toinen versio on Maissi. Skotlannissa Maisie on Margaretin kutsumamuoto. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Maisan samankaltaisen lopun vuoksi nimeen Animais.
Mailis. Nimi on ilmeisesti sama kuin ruotsin Majlis, siis yhdysnimi Maijasta ja Liisasta. Näistä on saatu kutsumamuodot Maila ja Maili. Maija-Liisasta ja Marja-Liisasta käytetään lyhentymiä Maisa ja Marsa.
Maria. Heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Sen on arveltu merkitsevän mm. toivottua lasta, näkijätärtä ja herratarta. Lisäksi on viitattu heprealaiseen Mirjam-nimeen. Muunnoksineen Maria on kristikunnan tavallisin...
Sanni on puhuttelumuoto nimistä Aleksandra, Sandra ja Susanna. Aleksandra on Aleksanterin sisarnimi ja molempien taustalla on kreikan Aleksandros, 'puolustaja', 'suojelija'. Susanna -nimi taas pohjautuu hepreankielen 'liljaa' tarkoittavaan sanaan Shushannah.
Almanakkaan Sanni-nimi otettiin vuonna 1953. Nimi oli yleinen 1900-luvun alussa ja sen uusi suosio on alkanut viimeisten parinkymmenen vuoden aikana.
Lähdekirjoja esim. Vilkuna, Kustaa : Etunimet, Saarikalle, Anne : Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön.
Lisää lähdekirjoja saa esiin kirjastotietokannoista hakemalla vaikkapa asiasanalla etunimet.
Voltaire (1694-1778) on tämän ajatuksen isä. Lentävien lauseiden sanakirja (Suomen kielen sanakirjat 5, 1982) antaa sanamuodon "Olen eri mieltä kanssasi, mutta olen valmis kuolemaan sen puolesta, että sinulla on oikeus sanoa se". Outi Lauhakankaan toimittama Sitaattimestarin muistelmat (1998) sanoo: "Olen kaikesta eri mieltä kanssasi, mutta taistelen loppuun asti oikeudestasi olla eri mieltä". Eri sitaateilla on siis eri suomentaja, kumpikaan kirja ei ilmoita suomentajansa nimeä.
Kaisa Häkkisen Etymologisen sanakirjan mukaan (2004) avio-sanan alkuperä on kiistanalainen. Sitä on pidetty vanhana germaanisena, lakia tai normia merkitsevänä lainana. Todennäköisemmin avio olisi johdos omaperäisestä ava-vartalosta. Tämän mukaan avioliitto olisi siis avoin, julkinen liitto. Vanhemman Suomen kielen etymologisen sanakirjan ensimmäisessä osassa (1974) avio-sanan germaaninen laina on epävarma. Kirjan mukaan mahdollisesti avio kuuluu ava, avoin jne. sikermään ja on alkuaan merkinnyt avoin, julkinen, laillinen. Häkkisen Etymologisessa sanakirjassa kerrotaan, että avioliitto ensi kertaa on mainittu Maskun Hemmingin virsikirjassa 1605.
Laulun "Sydämeni osuman sai esittää" Siiri Nordin. Alkuperäinen kappale on nimeltään Something's Gotten Hold Of My Heart (Roger Cook/Roger Greenaway). Kappaleen esittäjiä näet musiikkitietokannasta http://www.allmusic.com
Kappale löytyy esim. cd:ltä "The best sixties album in the world...ever! Marc Almondin uudelleen Gene Pitneyn kanssa levyttämä versio oli suuri hitti 80-luvulla. Tämä versio löytyy cd:ltä "The 80's".
Jos sinulla on voimassa oleva HelMet-kirjastokortti, voit lainata HelMet-kirjastojen aineistoa esittämällä kuvallisen henkilötodistuksen, esim. ajokortin tai passin. Sen sijaan pelkästään muistamalla ulkoa kirjastokortin numeron ja pin-koodin et pysty lainaamaan.
Suomalaisia kirjailijoita, jotka olisivat äidinkielen lopputyön arvoisia, on paljon. Kiinnostavia suomalaisia kirjailijoita voi etsiskellä esimerkiksi hakuteoksista. Hyvä hakuteos on Otavalta vuonna 2004 ilmestynyt "Suomalaisia kirjailijoita", joka esittelee suomalaisia kirjailijoita 1500-luvulta 2000-luvulle. Naiskirjailijoista kiinnostuneelle lukijalle puolestaan sopii teos "Sain roolin johon en mahdu. Suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja" (1989), toim. Maria-Liisa Nevala, jota olen itse käyttänyt paljon. Netistäkin löytyy kirjailijahakemistoja, ja esimerkiksi Sanojen aika http://kirjailijat.kirjastot.fi/ esittelee suomalaisia nykykirjailijoita. Kirjastot.fi -palvelun sivulle http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/...
Kokonainen sirkusrunokirja on Kirsi Kunnaksen Sirkusjuttuja. Tivoliaiheisia runoja löytyy Tittamari Marttisen kirjasta Tivoli Tähtisade: runoja ja loruja (kuvittanut Rosa Liksom). Yksittäisiä sirkus- tai tivolirunoja ovat mm. alla mainitut (suluissa runoilijan ja runokirjan nimi):
- Seikkailu sirkuksessa (Jukka Virtanen, Satujunalla)
- Kummituslinna (Eppu Nuotio, Matkalla tullaan suuremmiksi)
- Sinisen kärpäsen sirkus (Reetta Niemelä, Sinisen kärpäsen sirkus)
- Sirkus (Maria Peura, Tammen kultainen lastenrunokirja)
- Herra Pii Poo (Kirsi Kunnas, Tiitiäisen satupuu)
- Pihalle laitetaan sirkus (Jarkko Laine, Suomen lasten runotar)
- Into Kiemura, taikuri (Jukka Itkonen, Leikkihaitari)
- Karuselli (Kaarina Helakisa, Posetiivi)
Kaikki kirjat...
