Vuonna 1960 apuhoitajan koulutus kesti 12 kk. Myöhemmin koulutuspituudeksi tuli kolme lukukautta. Apuhoitajan virkanimike muuttui perushoitajaksi vuonna 1988.
Perushoitajien koulutus aloitettiin vuonna 1987. Peruskoulupohjaisena koulutus kesti 2,5 vuotta ja ylioppilaspohjaisena 1,5 vuotta.
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto eli lähihoitaja-koulutus kestää peruskoulupohjalta 2,5 v
ja yo-pohjalta 1,5 v. Tutkinnon laajuus on 100 opintoviikkoa.
Nämä tiedot löytyvät Suomen lähi – ja perushoitajien liiton SuPer ry:n sivuilta osoitteesta http://www.superliitto.fi/?cat=57 .
Vanha perushoitajan/apuhoitajan tutkinto antoi pätevyyden toimia perushoitajana
sairaanhoidossa. Uusi sosiaali- ja terveysalan perustutkinto jakautuu yhteisten
opintojen...
Verkosta löytämieni tietojen perusteella Marja-Leena Niinistö, os. Alanko, syntyi Salossa 15.11.1950 ja kuoli liikenneonnettomuudessa Lohjan kunnan Paksalossa 28.1.1995. Nämä ovat todennäköisesti oikein, vaikka en ole pystynyt monesta lähteestä varmistamaan molempia. Ainakin kuolinpäivä on uutisjuttujen perusteella oikein.
Heikki Poroila
Helsingin yliopistossa on tehty pro gradu -opinnäyte, joka käsittelee ruumisarkun valmistusta:
Kytömäki, Helena.
Viimeinen leposija : tapaustutkimus verhoillun ruumisarkun ja sen valmistuksen muutoksista vuosien 1947-1969 ja 1988-2003 välillä / Helena Kytömäki. Helsinki : Helsingin yliopisto, 2004. - Pro gradu -työ : Helsingin yliopisto, Kotitalous- ja käsityötieteiden laitos, 2004.
Kirkkohallituksen ohjeet arkun mitoista löytyvät Kirkkohallituksen yleiskirjeestä Nro 37/2005 liitteestä A http://www.evl.fi/kkh/y/kirjeet/2005/2005-37.pdf
Eräs puutyön asiantuntija lähetti kaksi linkkiä videoihin, joissa näytetään, miten ruumisarkku valmistetaan. Ensimmäinen niistä koskee käsityönä valmistettavaa, toisessa näyttää olevan kyse koneellisesta...
Eino Leinon runoja englanniksi löydät seuraavista teoksista:
Leino, Eino: Whitsongs ; translated from the Finnish by Keith Bosley ; introduction by Michael Branch. London : Menard, 1978. 79 s. ISBN 0-903400-36-7
Alkuteos: Helkavirsiä
Voices from Finland : an anthology of Finlands verse and prose in English, Finnish and Swedish / edited by Elli Tompuri, - Hki : Sanoma oy, 1947
(sis. n. 15 Leinon runoa englannin kielelle käännettynä, kääntäjä Cid Erik Tallqvist)
Singing Finland : translations from Finnish verses / by K. V. Ollilainen. Lahti, 1956.(sis. 11 Leinon runoa)
Sarmanto, Heikki
Moment musical [Nuottijulkaisu] : Heikki Sarmannon lauluja Eino Leinon runoihin = New finnish songs by Heikki Sarmanto to the poetry of the great Eino Leino...
Wikipedia kertoo seuraavaa:
Lorem ipsum on 1500-luvulta lähtien olemassa ollut teksti, jota käytetään usein täytetekstinä ulkoasun testaamiseen graafisessa suunnittelussa, kun mitään oikeata sisältöä ei vielä ole. Lorem ipsumia käytetään näyttämään, miltä esimerkiksi kirjasin tai julkaisun tekstin asettelu näyttävät.
Lorem ipsum muistuttaa klassista latinaa, ja siksi ihmisiä kiinnostaa usein, mitä se tarkoittaa. Se onkin muodostettu latinankielisestä tekstistä jättämällä pois sanoja ja niiden osia eikä siten varsinaisesti enää tarkoita mitään. Jos julkaisun mallissa käytetään todellista kieltä, ihmiset yleensä keskittyvät tekstin sisältöön. Mutta, kun tekstiksi valitaan lorem ipsum, suunnittelijat ja julkaisijat saavat tarkastelijat...
Tässä Wilbur Smithin tuotanto sarjoittain ja alkuperäiskielisen teoksen ilmestymisvuoden mukaan listattuna. Lopussa lisäksi aakkostettu lista kirjailijan sarjoihin kuulumattomista teoksista.
Ballantyne-sarja:
Kivihaukka (Men of Men 1981, Otava 1983)Valkoiset miehet (The Angels Weep 1982, Otava 1984)Leopardi kulkee yössä (The Leopard Hunts in Darkness 1984, Otava 1985)Auringon voitto (The Triumpf of the Sun 2005, Otava 2005)
Courtney-sarja:
Kun leijona metsästää (When the Lion Feeds 1964, WSOY 1964)Ukkosen kumu (The Sound of Thunder 1966, WSOY 1967)Elämän ja kuoleman laakso (A Sparrow Falls 1977, Otava 1989)Polttava rannikko (The Burning Shore 1985, Otava 1986)Vihan ja rakkauden perintö (Power of Sword 1986, Otava 1987)Palava maa (Rage...
Tavallinen syy mikroaaltouunissa kipinöintiin on se, että sulatusastiana on käytetty metalliastiaa. Myös uunin likaisuus tai kierrätyspaperista valmistetut tuotteet (voivat sisältää epäpuhtauksia) aiheuttavat kipinöintiä.
Jäisten marjojen tai kasvispalojen kipinöintiin antaa Helsingin Energian asiakaslehti Helen (nro 4, 2005) myös tällaisen syyn:
"Jäiset palat ja ilma aiheuttavat yhdessä
uunin mikroaaltokenttään ns. kentäntihentymiä,
jotka ilmenevät kipinöintinä. Ilmiöstä ei ole mitään
haittaa. Kun jäiset kasvikset pannaan astiaan ja
pohjalle tilkka vettä, ei kipinöintiä esiinny."
http://www.helen.fi/palvelut/helen/0504Helen.pdf
Seuraava kiinalainen sananlasku löytyy teoksesta Ajatuksia elämästä,
onnesta ja vanhenemisesta (toim. Hannu Tarmio):
Jos haluat olla onnellinen yhden päivän, ota humala.
Jos kolme päivää, mene naimisiin.
Jos kahdeksan päivää, teurasta sika ja syö se. Jos haluat olla
ikuisesti onnellinen, ryhdy puutarhuriksi.
Mutta toinen aforismi onkin hieman hankalampi. Suurista kokoelmista
kuten Elämänviisauden kirja tai Itämaisen elämänviisauden kirja ei
hakemistojen avulla lausetta löytynyt. Tarkistamaton tieto on, että
kyseinen mietelmä löytyisi Lin jutangin teoksesta Maallinen onni.
Tavallisin syy maidon juoksettumiseen ovat ruuan happamat raaka-aineet, kuten tomaattisose, sinappi, viini, kasvikset ja hedelmät sekä niistä tehdyt mehut. Ne olisi hyvä lisätä ruokaan vasta valmistamisen loppuvaiheessa.
Ainakaan uuniohrapuurossa näitä aineita tuskin kuitenkaan on. Myös suola voi juoksettaa maidon, kuten arvelitkin. Se kannattaa lisätä vasta valmiiseen ruokaan.
Maidon käytöstä ruuanvalmistuksesta löytyy tietoa ja vinkkejä vaikkapa Maito ja Terveys ry:n sivuilta:
http://www.maitojaterveys.fi/index.php?id=3&n=147
Eräissä sää- ja häirintätilanteissa hirvi hakee erityisen maastokohdan yön viimeistä makuulle asettumista varten. Usein seuraavan yön nukkumapaikka on lähellä edellistä, varsinkin jos hirveä ei häiritä eikä se vaella. Noustuaan hirvi yleensä ulostaa noin kolmen metrin säteelle makuupaikastaan.
Hirven yösija ei ole aina sama kuin niin sanottu aamumakuus. Aamuisen makuupaikan hirvi valitsee tarkemmin kuin päiväaikaiset lepopaikkansa. Hirvelle on tärkeää havaita ympäristössä liikkujat jo makuulta, erityisesti liikkujien hajut. Kovina pakkasaamuina hirvet makaavat usein etelä- tai itärinteillä, joita aurinko lämmittää ensimmäiseksi aamulla. Hirven makuupaikat sijaitsevat usein metsäkuvion reunoilla tai kumpareilla taimikon tai metsän...
Helsingin yliopiston kemian laitoksen mukaan kyseessä ei ole kemiallinen yhdiste vaan tuotemerkki.
Suomessa Kosan vakiinnutti nimensä nestekaasuna jota "vanha" kansa käyttää vieläkin.
Sanan kosan alkuperää on arvioitu tuotemerkin omaavan Kosan Crisplant yhtiön sivulla vapaasti käännettynä seuraavasti.
On olemassa monia selityksiä Kosan nimen alkuperästä, mitään niistä ei ole voitu vahvistaa. Kuitenkin Kauko-idässä Kosan on yleinen nimi ja laajasti käytetty myös kaasubisneksen ulkopuolella. Osissa Japania sanaa ^Ko-san käytetään ystävällisenä tervehdyksenä.
Yksi teoria kertoo, että nimi Kosan olisi peräisin espanjan kielen sanasta "cocina sana" (sound or healthy kitchen), mikä juontuu, kun käytetään kaasua ruoanlaittoon, koska se on...
Hyviä tuolijumppaohjeita ikääntyneille löytyy Vahvikkeen sivulta, https://www.vahvike.fi/fi/liikunta/aihe/tuolijumppa. Ikäihmisten liikuntaharjoitteita löytyy myös Ikäinstituutin liikuntaharjoitteista, https://www.voimaavanhuuteen.fi/liikuntaharjoittelu-hyvatkaytannot/. Siellä on esimerkiksi olohuonejumppa, https://www.ikainstituutti.fi/content/uploads/2017/01/Olohuonejumppa-ve…
Tässä lainaus "Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja A-K":sta (SKS, 1992):
"hunsvotti(Ganander 1786) murt. hunsvantti, -vontti, -voltti, -potti 'heittiö, lurjus / Schurke' merk. myös 'tupakkakukkarosta riipuva piipun rassi' ~ka (Suojärvi; < sm) hunsfatti 'lurjus' < nr hundsfott 'roisto, lurjus, hulttio', 1600-luv. erittäin säädytön sana (< as hundsfott, ns Hundsfott id., oik. 'koiran häpy'). - Vi murt. huntsva(a)t 'roisto' < nr murt. t. saks."
Lyhenteet:
sm = suomi
nr = nykyruotsi
as = alasaksa
ns = nykysaksa
id = idem (samoin)
oik. = oikeastaan
vi = viro
murt. = murteen, murteissa, murteellinen
t. = tai
Puolan kielen sanakirjoista en löytänyt vastaavannäköistä sanaa.
Tätä fraasia käytetään, kun kaksi ihmistä huomaa jakavansa saman ajatuksen tai mielipiteen. Sen alkuperästä ei valitettavasti löytynyt tietoa, ei myöskään suomennoksesta. Alla olevista linkeistä löytyy tietoa:
http://www.phrases.org.uk/meanings/great-minds-think-alike.html
http://answers.yahoo.com/question/index?qid=20070109083333AACTtHo
http://www.answers.com/topic/great-minds-think-alike
http://en.wiktionary.org/wiki/great_minds_think_alike
http://www.answerbag.com/q_view/41370
Souvari on sekatyöläisen, päiväläisen (päiväpalkalla työskentelevän henkilön) tai kulkurin nimitys pääasiassa suomen kielen lounaismurteissa. (Lähde: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja. 3: R-Ö / Ulla-Maija Kulonen, päätoimittaja ... et al.)
”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) tosiaan kertoo, että kirosana ”peeveli” juontuu varhaisemman uusruotsin ja nykyruotsin sanasta ”böfvel”, jonka merkitys on ’pyöveli, paholainen’. Taustalla on keskialasaksan sana ”bodel”, jonka merkitys on ’oikeudenpalvelija, pyöveli’.
”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että ”samperi” ja ”saakeli” ovat muunnelmia sanasta ”saatana”, joka on peräisin uusruotsin tai myöhäisen muinaisruotsin sanoista ”sathan” tai ”satan”. Ne on lainattu saksan kautta pohjimmiltaan hepreasta.
Sanan ”himskatti” alkuperään ei löytynyt tietoa tutkimistani lähteistä,...
Tarkoitat varmaankin HelMet-kirjastokorttia? Jos lainaajatiedoissasi on tallennettuna sähköpostiosoite, voit tilata uuden pin-koodin näin:
Avaa sivu http://www.helmet.fi/. Napsauta linkkiä "Omat tietoni". Napsauta linkkiä "Unohditko tunnuslukusi?". Kirjoita kirjastokortin numero sille varattuun kenttään ja napsauta linkkiä "Jatka".
Jos lainaajatiedoissasi ei ole voimassa olevaa sähköpostiosoitetta, saat uuden pin-koodin käymällä jossakin HelMet-kirjastossa. Ota mukaan kirjastokortti ja kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Kuvassa on vyöihrakuoriaisen toukka. Laji on meillä luonnonvarainen. Se elää ulkona toukkana lintujen ja nisäkkäiden pesissä syöden irtonaisia karvoja tai höyheniä. Se ei elä eläimen iholla tai turkissa. Lajista ei ole vaaraa ihmisille eikä eläimille. Vyöihrakuoriainen on niin yleinen, että se löytyy useimmista taloista, jonne se pääsee muun muassa ikkunasta lentämällä tai ryömimällä.
Sisällä se voisi teoriassa syödä myös jotain villa- tai turkispohjaista, mutta yleensä se piilottelee varjoissa, eikä tämä laji usein aiheuta mitään näkyviä vahinkoja. Löytyneet yksilöt voi poistaa ja muuten pitää huolta perussiivouksesta. Joissain tapauksissa (esimerkiksi vanhat rakennukset) niitä voi olla seinien raoissa, jossa voivat syödä vaikka kuolleen...
Korttipelit ovat tiettävästi Kiinalainen keksintö. Keksintöjen kirja mainitsee, että varhaisin tieto pelikorteista on peräisin juuri Kiinasta jo vuodelta 969 jKr. Tarinan mukaan kiinalaiset haareminaiset keksivät pelikortit ikävystymisensä karkoittamiseksi.
Lisää tietoa pelikorttien historiasta löytyy osoitteesta
http://inventors.about.com/library/inventors/blpuzzles.htm kohdasta "cards"
Eurooppaan pelikortit tulivat tiettävästi kotiin palaavien ristiretkeilijöiden mukana, eikä kaikkien tahojen suhtautuminen pelaamiseen ollut lainkaan suopea. Esim. Ranskassa säädettiin vuonna 1397 laki kortinpelaamista vastaan.
