Open Access –periaatteen mukaan tieteellisiä artikkeleita on jo paljon elektronisena aineistona verkossa vapaasti luettavissa. Kokotekstinä tallennettujen aineistojen löytämiseksi täytyy kuitenkin tietää, mistä aineistoa voi ja kannattaa hakea. Artikkeleita löytyy erilaisista julkaisuarkistoista, hakemistoista, portaaleista ja verkkokirjastoista. Alla on joitakin linkkejä sivustoille, joista voit etsiä tieteellisiä artikkeleita.
http://www.doaj.org/
http://www.jstor.org/
http://scholar.google.fi/
http://www.plos.org/
http://www.dart-europe.eu/basic-search.php
http://www.oclc.org/oaister/
http://journaldatabase.org/
http://www.sherpa.ac.uk/romeo/index.php?fIDnum=|&mode=simple&la=en
Lisää tietoa hakukoneista:
http://en.wikipedia.org...
Sananlaskukirjat ovat yksimielisiä siitä, että tämä kyseinen sanonta on taltioitu Vilppulasta. Kyse on siis vanhasta suomalaisesta sananlaskusta, ei yksittäisen henkilön sanomasta. Sanonta löytyy ainakin kirjoista Sananlaskut : 15 904 sananlaskua Kansanrunousarkistosta (SKS, 2017) ja Sananlaskut. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 346 (SKS, 1978).
30091020316421
Laulun nimi on Pikkurumpu, mutta sanojen alkuperästä ja merkityksestä ei ole muuta tietoa kuin, että hengellisestä laulusta on kysymys ja se on alunperin amerikkalainen. Useat tahot ovat tehneet laulun sanoista omia versioitaan, eikä alkuperäisestä suomentajasta löydy tietoja.
Fyysikkokillan sivulla on samat sanat kuin Velipuolikuun esityksessä: http://www.fyysikkokilta.fi/fiisut/pikkurumpu.html
Laulun historiata on kerrottu teekkarien lehdessä http://arkisto.lehti.tek.fi/content/pikkurumpu :
"Pelastusarmeijan tapa musisoida on iät ja ajat ollut suosittu parodiakohde. Armeijan sotilasesikunta ei taida olla kovin mielissään tavasta, jolla teekkarit ovat ottaneet asiakseen ”pelastaa” toistensa sieluja. Armeijan käyttämän, amerikkalaisen...
Kirjallisuuden sanakirja määrittelee novellin seuraavin sanoin: "Lyhyehkö suorasanainen fiktiivinen kertomus, jossa yleensä kuvataan kiinteässä muodossa keskitettyä tapahtumaa, erityistä mielentilaa tai yksilöllistä kehitystä." Tarkkaa pituutta novellille ei voi antaa; klassisen määritelmän mukaan novelli on riittävän lyhyt luettavaksi yhdellä kertaa. Voidaan sanoa, että novellissa on 1 000-20 000 sanaa. Novellien rakenne, tyyli ja teema vaihtelevat. Perinteisesti novellit jaetaan boccacciolaiseen suljettuun ja tsehovilaiseen avoimeen novelliin. Edellinen rakentuu selvään loppuratkaisuun päättyvään tapahtumakulkuun, jälkimmäinen lataa tunnelmaa ja henkilökuvauksen psykologista jännitettä.
Lisää tietoa kirjoittamisesta löytyy kirjastot.fi...
Tässä runosivulla kohdasta "Lapset" - synttärionnittelu on runoehdotuksia, lyhyempiä ja pidempiä: http://seris.suntuubi.com/
Vauva-sivustolla on ajatustenvaihtoa kutsuun liittyvistä asioista, jos haluaa tutustua: http://www.vauva.fi/keskustelut?p_p_id=forum_WAR_perhe&p_p_action=1&p_p…
Pitkä osoite, mutta kopioi ja liitä- toiminnolla osoitepalkkiin löytyy oikea sivu.
Saippua on rasvahappojen, tavallisesti palmitiini-, steariini- tai öljyhapon natriumsuolojen seos. Se valmistetaan mm. rasvasta ja lipeästä keittämällä. Lisäaineina käytetään mm. hajusteita ja värejä. (Studia tietokeskus, Ry-Ö. 1995)Saippuat liukenevat veteen ja alkoholiin. Vedessä ne muodostavat ns. misellikolloideja. Liuoksen pintajännitys on huomattavasti pienempi kuin veden, mihin suurelta osalta perustuu saippuoiden käyttö kostutus- ja pesuaineena. Ne muuttavat rasvan emulsioksi ja irrottavat lian, joka sitten helposti huuhtoutuu veden mukana. Saippualiuos on neutraali tai lievästi emäksinen. PH on yleensä enintään 10, joskin pesuvaikutus on parhaimmillaan pH:n ollessa 10-12. (Facta 2001, osa 14. 1985)
Saippuan ja shampoon vaikuttavat...
Nykysuomen sanakirjan mukaan sana tulee substantiivista
"auer", "autere" = Aamu, avaruus, ilma. Se tarkoittaa siis suunnilleen samaa kuin usvainen tai huuruinen,
esim. autereiset rannat, autereinen taivas.
Boomer-sana on peräisin englannin kielestä, ja sillä viitataan Yhdysvalloissa baby boomer -sukupolveen eli 1946–1964-syntyneisiin. Suomessa baby boomereiden vastine on suuret ikäluokat eli noin vuosina 1945–1950-syntyneet.
Boomer-termi on levinnyt Suomessakin yleiseen käyttöön. Nykyään termiä käytetään ikäluokkaan kuulumisen sijaan aiempaa laveammin kuvaamaan ihmisiä, joita termin käyttäjä pitää esimerkiksi aatteiltaan tai mielipiteiltään ajastaan jääneinä.
Kuukauden sana lokakuussa 2021 on boomer - Kotimaisten kielten keskus (kotus.fi)
Myrskyluodon Maija (Stormskärs Maja) on Lasse Mårtensonin säveltämä. Alkuperäiset sanat ovat ruotsinkieliset ja niiden tekijä on Benedict Zilliacus. Suomeksi sanat on kääntänyt Jukka Virtanen. Tämä selviää esim. Viola-kansallisdiskografiasta,
https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Record/fikka…
Tällaista palvelua ei Suomessa ole. Digi- ja väestötietoviraston maksullisesta osoitepalvelusta on mahdollista tiedustella yli 15 vuotta täyttäneiden osoitteita, https://dvv.fi/osoitepalvelu. Syntymäaikoja ei sieltä luovuteta.
Maan ajateltiin olevan pyöreä jo ennen kopernikaanista käännettä.
Hannu Karttusen teoksessa "Vanhin tiede: tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin"(Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2003), kerrotaan että ajatusta maan pallomaisesta muodosta pidetään Pythagoraan(n.572-497 eaa.) keksintönä. Karttunen toteaa " On vaikea sanoa keksikö hän sen todella ensimmäisenä, sillä idea ei ehkä ollut kovinkaan vieras kansalle, joka merillä purjehtiessaan oli nähnyt todisteita Maan muodosta. Merenkävijät olivat havainneet, kuinka tähtitaivaan ulkonäkö riippuu havaitsijan sijainnista ja ehkä myös, miten loittonevasta laivasta ensin katoaa runko näkyvistä, sitten purjeet ja aivan lopuksi maston huippu. Myös Maan varjo Kuun pinnalla kuunpimennyksen aikana...
Periaatteessa temp-kansio on väliaikaistallennusta varten, joten siellä olevien tiedostojen poistamisen ei pitäisi aiheuttaa ongelmia. Monet ohjelmat osaavat poistaa sieltä luomansa tiedostot mutta eivät kaikki, ja myös ohjelman kaatuminen voi jättää kansioon turhia tiedostoja. Kaatuneiden ohjelmien väliaikaistiedostoissa saattaa olla tallessa tietoja, joita ei ole tallennettu ennen ohjelman kaatumista. Jos niille ei ole tarvetta, ei poistamisesta liene haittaa.
Jonkin ohjelman käytössä olevien väliaikaistiedostojen poisto voi aiheuttaa haittoja, mutta ainakaan Windows ei välttämättä anna edes poistaa käytössä olevia tiedostoja. Jos tiedostot ovat päivän tai parin takaa eikä niitä ole päivitetty, ohjelmat eivät luultavasti enää tarvitse...
Siteeraamasi kohta löytyy Shakespearen näytelmästä Myrsky (The Tempest), neljännen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta. Englanniksi kyseinen kohta kuuluu näin: We are such stuff / As dreams are made on; and our little life / Is rounded with a sleep. Englanninkielinen lainaus on otettu 2007 (Macmillan) ilmestyneestä teoksesta The RSC Shakespeare, Complete Works.
Ympäristöministeriön päätöksessä N:o 1209/95 ( http://www.vyh.fi/luosuo/lumo/lasu/arvot.htm ) määritellään rauhoitettujen eläinten ja kasvien ohjeelliset arvot.
Tämän luettelon mukaan valkoselkätikan (Dendrocopos leucotos) ohjeelliseksi arvoksi on määritelty
24 000 mk. Luettelossa ei mainita kyykäärmettä, mutta seuraavien käärmeiden ohjeelliset arvot on annettu: kangaskäärme (Coronella austriaca)15 000 mk, rantakäärme (Natrix natrix) 1 500 mk
sisilisko (Lacerta vivipara) 100 mk, vaskitsa (Anguis fragilis) 1 200 mk.
Sakari Virkkusen Suomalainen fraasisanakirja (Otava 1974) antaa fraasille "Jo otti ohraleipä" seuraavan merkityksen: oik. ohrainen, niukkajyväinen leipä; kun käy huonosti.
Kattava teos yökkösten toukista on Matti Aholan ja Kimmo Silvosen kaksiosainen "Pohjoisen Euroopan yökkösten toukat", mutta se keskittyy siis vain yökköslajien toukkien esittelyyn. Eri kiitäjä- ja kehrääjälajien toukista on aika hyvin valokuvia kirjassa "Suomen kiitäjät ja kehrääjät" (toim. Olli Marttila). Valokuvia myös päiväperhosten toukista on eri perhoslajien esittelyjen yhteydessä jonkun verran joskaan ei kattavasti esim. Seppo Parkkisen kirjassa "Perhoset". Perhosista on luonnollisesti paljon muitakin teoksia, mutta muista kirjastossamme nyt paikalla olevista perhoskirjoista en löytänyt yhtä paljon perhostoukkien valokuvia.
Internetissäkin on monia sivuja aiheesta. Hyvä suomalainen vaikkakin englanninkielinen sivusto on
- Larvae of...
Nimelle on useitakin mahdollisia selityksiä. Ensinnäkin se voi olla arabialaista alkuperää, joskus kirjoitettuna myös Ayda, jonka merkitys olisi ’paluu’, ’vierailija’. Koska arabialaisia nimiä on enimmäkseen käytetty islamilaisessa kulttuurissa, ei niille voi osoittaa nimipäivää, koska sen vietto on alkuaan kristillinen käytäntö.
http://www.behindthename.com/.
Ainakin Ranskassa Aida (kirjoitettu Aïda) tulkitaan usein mukaelmaksi nimestä Adelaide (Adélaïde), joista tunnetuin oli v. 999 kuollut Saksalais-roomalaisen keisarikunnan hallitsijan puoliso. Nimen saksalainen muoto on Adelheid, joka tarkoittaa ’jaloa olentoa’. Kirkollisesti hänen muistopäiväänsä vietetään joulukuun 16. päivänä, joka olisi yksi mahdollinen nimipäivä. Suomalaisessa...
Internetistä löytyy sivusto, jossa on vertailtu eri maiden sotilasarvoja 1. maailmansodan aikana, sen osoite on http://www.theaerodrome.com/aces/ranks/r-g.html
Teoksessa Puna-armeija Stalinin tentissä (1997) kerrotaan sotilasarvoista ja myös siitä sekoittava seikasta, että vielä talvisodan päätyttyä Neuvostoliiton sotilasarvojen järjestelmä poikkesi varsin paljon Euroopassa yleisesti käytetystä. Upseerin ja aliupseerin arvot oli sosialistisen vallankumouksen jälkeen poistettu tasa-arvoisuuden nimissä. Kuitenkin jo 1930-luvun mittaan oli käyttöön otettu jo sellaisia "vanahnaikaisia" nimityksiä kuin majuri ja marsalkka, ja paine vanhaan palaamiseen oli 1940 suuri.
Tietoa voi etsiä hakusanoilla rank insignia Russia Internetistä
Wikpedian...
