Vadelmavene on ruotsalainen makeinen, jonka valimistamisen on aloittanut ruotsalainen makeisvalmistaja Aroma jo vuonna 1928. Se on veneen muotoinen vadelmanmakuinen makeinen, jota nykyään saa mm. Malacon Pim Pim -pusseissa ja irtomakeisena Suomessa ja Ruotsissa. Miika Nousiaisen kirjassa Vadelmavenepakolainen vadelmaveneisiin jopa tiivistyy päähenkilön kokemus Ruotsin-ristelystä.
Sääty määritti pukeutumista 1800-luvulla.
Tutkimuksissa käsitelläänkin erikseen joko rahvaan tai säätyläisten vaatetusta. Suomalaisissa kirjastoissa on eniten kirjallisuutta suomalaisesta, brittiläisestä ja
ranskalaisesta pukeutumisesta.
Eurooppalaista 1800-luvun pukuhistoriaa käsitteleviä sivustoja
Fashion-Era
www.fashion-era.com/1800_1845.htm
The Costumer's Manifesto
www.costumes.org/history/100pages/regencylinks.htm
www.costumes.org/history/100pages/victlinks.htm
La Couturière Parisienne
http://www.marquise.de/en/1800/index.shtml
Sivuilla on esitelty vaatetusta usein maalausten avulla,
myös kaavoja ja valmistusohjeita.
The Right Chemistry: Colors in Fashion, 1704-1918
http://dept.kent.edu/museum/exhibit/colors/main.htm
Tekstiilien...
Kielitoimiston sanakirjan (2. osa: L-R, 2006) mukaan rouvalla tarkoitetaan mm. naimisissa olevaa tai ollutta naista. Neiti taas on saman kirjan mukaan naimaton nainen. Eronnut nainen on siis sanakirjan mukaan rouva.
Aiheesta on keskusteltu paljonkin. Suomen kielen dosentti ja erikoistutkija Vesa Heikkinen Kotimaisten kielten keskuksesta on koonnut yhden keskustelupätkän blogiinsa:
http://www.kotus.fi/?5400_a=comments&5400_m=8108&s=3235
Kirjailija ja toimittaja Elina Karjalainen (1927 – 2006) ei ole muusikko ja lauluntekijä J. Karjalaisen äiti.
Elina Karjalaiselle ja hänen puolisolleen pianotaiteilija ja lakimies Pentti Karjalaiselle syntyi kolme lasta, Jussi (1950), Pertti (1954) ja Outi (1960).
J. Karjalainen (Jukka Tapio Karjalainen) syntyi vuonna 1957. Hänen lähisukulaisistaan on kysytty palvelussamme ennenkin, mutta tietoa ei juuri löydy. Muusikko halua pitää yksityiselämänsä piilossa julkisuudelta. Vanhasta vastauksesta käy kuitenkin ilmi, että J. Karjalaisen isän nimi on Erkki. Äidistä ei ole saatavana tarkempia tietoja.
http://www.kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/7614
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=092f81dd-7de0-410…
Italian käärmeitä voit käydä katselemassa alla olevassa osoiteessa
http://web.tiscali.it/giodic/reptilesamphibianspage.htm
Lisäkuvia saattaa löytyä osoitteesta
http://www.naturepix.com/galleries.asp?keyword=Amphibians
Hei!
Laulun nimi on Juokse Kellokas ja sanat ovat seuravanlaiset:
Juokse kellokas
outamaita ja auvikoita kellokas, poroni, laukota noita. huu-a luu-a halinna luua halinna luua huu-a-i-lii.
laulun kuulen tunturituulen, kultani kutsuna jo kuulen sen. huua luua halinna luua, halinna luua huuailii.
kello kilkkaa, jo valo vilkkaa, kellokas, hälle on silkki ja hilkka. huua luua halinna luua, halinna luua huuailii. Laulu lienee joiku Utsjoelta ja ollut Koulun musiikki 8-9 oppikirjasssa.
Ei näyttäisi löytyvän aivan koko laulun sanoja suoraan netistä, lyhyt näyte kylläkin osoitteessa http://www.laulut.fi/ShopSF/laulut.asp?prislista=102. Painettuna versiona Lentävän kalakukon sanoja on useassa kokoelmassa, esim. teoksissa Reino Helismaan lauluja, Savolainen laulukirja ja Kultainen laulukirja: 400 suosikkilaulua. Kaikkia em. teoksia on useassa pääkaupunkiseudun kirjastossa. Saatavuustiedot voi tarkistaa tietokannasta osoitteessa www.helmet.fi.
Mikon äidin puuttuminen Mikko Mallikas -kirjoista on synnyttänyt mielikuvan siitä, että tarinat kertovat yksinhuoltajaperheestä. Tähän on voinut vaikuttaa myös se, että Gunilla Bergström kertoi esikoisteoksessaan Mias pappa flyttar (1971) ensimmäisenä ruotsalaisena kuvakirjailijana avoimesti avioerosta. Bergström oli itsekin kokenut vanhempiensa eron ja hänen lapsuusvuosien kokemustensa on yleisesti ajateltu vaikuttaneen hänen tuotantoonsa. Toisaalta kirjailija on rohkeasti halunnut hylätä kaavamaiset perhemallit ja osoittaa lukijoilleen, että perheen kokoonpano voi olla monenlainen.
Bergström on kuitenkin itse painokkaasti kiistänyt sen, että Mikko olisi avioerolapsi: äiti on voinut kuolla tai toisaalta olla vain kauppareissulla....
Aurelia on naispuolinen muoto roomalaisesta sukunimestä Aurelius, pohjana sana aureus, kultainen. Katolisessa kirkossa kolmella pyhimyksellä on nimi Aurelia. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan 232 tyttöä Suomessa on saanut Aurelia nimen joko ensimmäiseksi tai toiseksi nimekseen 2000-luvulla ja 11 tyttöä tänä vuonna.
Kirjastosi nimikirjoista saat selville muidenkin nimien alkuperän ja merkityksen.
Bostonkakku on mitä luultavimmin supisuomalainen leivonnainen. Sitä ei löydy vanhemmista amerikkalaisista keittokirjoista. Vanhassa amerikansuomalaisessa Co-op keittokirjassa (s. 84) mainitaan Boston cream pie, jossa sokerikakkukerrosten väliin lisätään vaniljakreemiä. Hakusanalla Boston cake haettaessa netistä, saadaan ohjeita samanlaisiin vaniljakreemikakkuihin. Amerikansuomalaiset tunsivat myös ohjeen Bostonin ruskea leipä, joka oli ruis- ja maissijauhoista leivottu soodalla kohotettu leipä, joka kypsennettiin asettamalla leipävuoka kiehuvaan veteen. (Walli 1928, s. 320) (Keittokirja s.a., s. 34)
Bostonkakku tunnetaan amerikansuomalaisissa keittokirjoissa vasta Beatrice Ojakankaan myötä. Ojakangas on amerikansuomalainen...
Neuvostoliitto piti liittoutuneiden välisissä sodanaikaisissa neuvotteluissa tiukasti kiinni siitä, että Saksan ja sen kanssa sotivien oli suoritettava sotakorvauksia. Moskovan välirauhansopimuksessa 1944 määrättiin Suomen maksettavaksi 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin määräinen sotakorvaus, joka oli suoritettava Neuvostoliitolla tavaratoimituksina kuuden vuoden aikana.
Suomella ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin suostua rauhanehtoihin, koska olimme sodan hävinnyt osapuoli, ja vaikka sodan loppuvaiheessa taistelimmekin saksalaisia vastaan.
Lähteet ja kirjallisuutta aiheesta:
- Suomi 85 : [2] Rintamalla, s.330-
- Heikkilä, Hannu: Liittoutuneet ja kysymys Suomen sotakorvauksista 1943-1947
- Seppälä, Helge: Asemasodasta katkeraan rauhaan
-...
Jenni on suomalainen muoto englannin Jenny-nimestä, joka puolestaan on Johannan muunnosten hellittelymuoto (alkup. Joanna, Jane). Johanna taas tulee hepreasta ja tarkoittaa ”Jumala on armollinen”. Kantakaimaksi mainitaan ruotsalainen laulajatar Jenny Lind. Hänet oli kastettu Johannaksi, mutta Amerikan matkallaan hän otti puhuttelunimekseen Jennyn.
Mm. seuraavista kirjoista löytyy nimien etymologiaa: Kustaa Vilkuna, Suuri nimipäiväkalenteri (1968), Kustaa Vilkuna, Etunimet (1990), Pertti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (1999).
Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx voit myös tutkia mitä Jenni-nimestä on kerrottu.
Suomeksi ovat ilmestyneet seuraavat Lin Hallbergin kirjoittamat ja Marvi Jalon suomentamat suositut Eppu- ja Sinttu-kirjat:
Eppu etsii kotia (2012)
Eppu tulee taloon (2013)
Eppu ja paras joululahja 2014)
Eppu on hyvä ystävä (2014)
Sinttu ja Eppu, tallitouhua ja ponipuuhaa (2014)
Eppu menee kouluun (2015)
Eppu karkuteillä (2016)
Eppu ja kesän paras päivä (2017)
Leirillä on hauskaa, Eppu (2018)
Eppu ylittää esteet (2019)
Eppu, pieni sankari (2020)
Maailman ihanin Sinttu (2008)
Torstaina nähdään, Sinttu (2009)
Hieno hyppy, Sinttu (2009)
Kiva leiri, Sinttu (2010)
Aprillia, Sinttu (2010)
Suuri seikkailu, Sinttu (2011)
Sinttu on paras! (2011)
Älä pelkää, Sinttu (2012)
Yli esteiden, Sinttu! (2012)
Tallilla tapahtuu, Sinttu (2013)
Kesä kutsuu,...
Kotimaan joulukortit voi postittaa edullisemmin joulutervehdyksen ikimerkillä. Tämän vuoden joulukortit voi postittaa edullisemmalla joulutervehdyksen ikimerkillä viimeistään tiistaina 14.12.2021 klo 23.59. Joulutervehdysten viimeinen lähetyspäivä kannattaa tarkistaa joka vuosi Postin nettisivuilta tai palvelupisteestä.
Kotimaan joulutervehdyksen ikimerkin tunnistaa lumihiutalesymbolista. Joulutervehdyksen ikimerkin hinta on nykyisellään 1,30 €, mutta myös aiempien vuosien joulutervehdyksen ikimerkit käyvät joulukorttien postitukseen, kunhan niistä löytyy edellämainittu lumihiutalesymboli.
Jos joulutervehdysmerkkien viimeinen lähetyspäivä on jo mennyt, voi joulukortit postittaa kotimaan ikimerkillä varustettuna - tänä vuonna viimeistään...
Robert Ludlumilla oli useita teoksia, jotka jäivät kesken hänen kuoltuaan. Useita niistä on viimeistelty ja julkaistu hänen kuolemansa jälkeen. Ludlumin kirjoissa esiintyy yleensä yksi mies tai pieni joukko, jotka taistelevat salaisia järjestöjä tai salaliittoja vastaan. Medusa-alkuisia nimiä on käytetty suomennoksissa vuodesta 1980. Medusa lienee kääntäjän antama nimi. Sen jälkeen sarjallisuus on näköjään haluttu säilyttää. Medusa (kr. Μέδουσα) oli kreikkalaisessa tarustossa hirviömäinen naispuolinen olento gorgo, joka katseellaan pystyi muuttamaan ihmisen kiveksi.
Ludlumin kirjoista on tehty monia televisiosarjoja ja elokuvia. Tunnetuimmat elokuvat ovat Verinen viikonloppu sekä Medusan verkko (The Bourne Identity), Medusan isku (The...
Palkkauksesta saa tietoja mm. Tilastokeskuksen StatFin –tietokannasta, joka löytyy osoitteesta http://www.stat.fi/tup/tilastotietokannat/index.html.
StatFinin mukaan:
Kuntasektorilla vuonna 2008 sähköasentajan tuntiansion keskiarvo oli 13,85 €.
Kuukausipalkan keskiarvo oli 2156 €.
Valtiolla vuonna 2008 säännöllisen työajan kuukausiansion keskiarvo oli 2597 €.
Yksityisillä työnantajilla vuonna 2007 (vuoden 2008 tietoja ei ole saatavilla StatFinistä) oli sähkölaitteiden asentajien ja korjaajien kuukausipalkka keskimäärin 2664 €.
Yksittäisissä tapauksissa palkkaan vaikuttavat monet tekijät. Palkkojen arvioinnissa auttavat esimerkiksi työehtosopimukset.
Eri ammattien palkoista saa tietoa myös esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta,...
J.D.Robbin Eve Dallas-kirjat löytyvät julkaisujärjestyksessä verkko-osoitteesta http://jdrobb.com/books/quick.html
Kirjoista on suomennettu tähän mennessä (päivitetty 23.08.2010):
Alaston kuolema (Naked in death). 2004.
Maineikas kuollessaan (Glory in death). 2005.
Kuoleman ikuistama (Immortal in death). 2005.
Kuoleman enkeli, 2009
Kuoleman riitit, 2008 (Jyväskylä : Gummerus Kirjapaino)
Kuoleman hurmio, 2006
Englanniksi Eve Dallas-kirjoja vuoteen 2010 mennessä on ilmestynyt 30.
Helmet -aineistotietokannasta http://www.helmet.fi saa J.D. Robbin erikieliset versiot esiin sanahaulla valitsemalla hakusanaksi a:robb, j.d., aineistoksi kirjat ja kieleksi haluttu kieli.
Perukirjamalleja on koottu Makupalat.fi:n https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Ohjeita https://www.etlehti.fi/artikkeli/raha/perinto/nain-perukirja-tehdaan-ot…
Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa annetaan neuvoja perunkirjoitusta varten: Puronen, Pertti: Näin teet perukirjan itse, (5.uud.p., 2013) ja
Aarnio, Aulis: Perunkirjoitusopas, (6.uud.p., 2000) .
Seuraavissa asiakirjamallikirjoissa on hyvät esimerkit:
Asiakirjamallit, Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila. Alma Talent 2018 (up) ja
Juridiset asiakirjamallit , Mikko Erkkilä - Johanna Ojala - Päivi Räike. Edita 2010 (3., uudistettu painos)
