Taloustieteessä termillä "tuotantoväline" tarkoitetaan kaikkia niitä osatekijöitä, jotka lähinnä tuotteiden valmistamisessa ovat välttämättömiä kuten pääoma, koneet, raaka-aineet, maa ja metsä, vesivoima, työntekijöt ja varsinkin nykyään immateriaaliset ohjelmistot. Kapitalistisessa tuotantojärjestelmässä kapitalisti omistaa normaalisti muut tuotantovälineet paitsi työntekijöitten työn, jolla on itsenäinen arvoa luova ominaisuus. Kapitalisti joutuu ostamaan tuon yhden tuotantovälineiden kokonaisuuden osan, koska orjuutta ei enää laajasti ottaen esiinny ja tuo ostohinta näkyy työntekijän saamana palkkana.
Marxilaisen talousteorian mukaan (vahvasti kärjistäen ja lyhentäen) sosialistisessa tuotantojärjestelmässä vallitsee kapitalistin...
Onni-runo ilmestyi ensimmäisen kerran Parnasson numerossa 8/1965 (s. 345-346), runoilijan kuolinpäivänä 22. joulukuuta 1965. Parnasson versiossa ongelmallisen kohdan sanamuoto on "Se lensi". Ylimääräinen n, joka on mukana jo Koottujen runojen ensipainoksessa 1966, lienee siis pelkkä painovirhe - Viita-kirjallisuudesta ei ainakaan löydy todisteita päinvastaisesta.
Valitettavasti taiteilijasta ei löytynyt paljoakaan tietoa. Hänestä on kirjastonhoitajalta kysytty aiemminkin, ja tämän vastauksen mukaan taiteilija asui noin v. 1955 Marttilassa. Hänen oikea nimensä on U. Peuralahti, mutta hän on tehnyt taidetta myös nimellä K. Siltala.
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=48b14fc8-7f9a-4aa…
Tilastokeskuksen rahan arvon muutostaulukosta http://www.tilastokeskus.fi/til/eki/2006/eki_2006_2007-01-17_tau_001.ht… , löytyy kerroin, millä kunkin vuoden markkasumma voidaan muuttaa nykyrahaksi. Lisää tietoa voi kysyä Tilastokeskuksen tietopalvelusta http://www.stat.fi/tup/kirjasto_palvelut/tietopalvelu.html , puh. (09)1734 2220.
Helsingin Helmet-kirjastoista Etelä-Haagan, Herttoniemen, Laajasalon, Lauttasaaren, Puistolan, Pukinmäen, Roihuvuoren, Tapanilan, Viikin ja Vuosaaren kirjastoista löytyy palautusluukku, johon aineistoa voi palauttaa kirjaston aukioloaikojen ulkopuolella.
Näiden kirjastojen yhteystiedot sekä tarkempaa opastusta palautusluukun käytöstä, löytyy HelMet-palvelusivuston ylälaidassa olevasta pudotusvalikosta "Kirjastot ja palvelut" kohdasta "palautusluukku". http://www.helmet.fi/fi-FI
Charles Trenet'n kappale "La Mer" on on käännetty suomeksi nimellä
"Laulu merelle". Suomenkieliset sanat on laatinut Anja Eskonmaa ja se löytyy nuotista:" Viihdekuoro 4: sekakuorosovituksia". Tämä nuotti löytyy ainakin Tapiolan ja Sellon kirjastoista Espoosta. Kappaletta on esittänyt ainakin Eino Grön.
Keith Westin "Exerpt from..." en löytänyt mistään suomeksi.
"Livin' thing"-kappale on suomeksi nimeltään "Tule kiivetään" ja se löytyy Frederikin lp-levyltä "Olen Dracula" vuodelta 1977. Lp-levyn voi lainata Tikkurilan musiikkivarastoasta.
Suomen sodan etenemistä ja joukkojen sijaintia kuvataan aika tarkasti vanhemmissa tutkimuksissa, erityisesti Danielson, Suomen sota ja Suomen sotilaat vuosina 1808-1809. Helsingissä 1896. Teoksessa mainitaan, että joukko-osastoja Ruotsissa sijaitsi mm. Hernösandissa ja Uumajassa. Tietoa sodasta yleisemmin löytyy myös teoksista Gripenberg, G.A., Suomen sota 1808-1809. Otava 1908 ja Persson, Anders, Suomen sodan unohdetut sankarit, Otava 1988.
Suomen Sota-arkiston sivuilla annetaan tietoa henkilöhistorian lähteiden tutkimuksesta, http://www.sota-arkisto.fi/inet/henkilohistoria.htm#ruotsinvalta . Siellä kerrotaan, että lähteitä ennen vuotta 1812 voi tiedustella Suomen kansallisarkistosta, http://www.narc.fi/Arkistolaitos/kansallisarkisto/ .
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä löytyy verkosta Gutenberg-kokoelmasta, jossa on muitakin suomalaisen kirjallisuuden merkkiteoksia, http://www.gutenberg.org/cache/epub/11940/pg11940.html Sitä selailemalla äidistä muodostuu kuva kristillisenä, huolen kanssa ja kurilla, mutta rakkaudella poikiaan kasvattavana äitinä, "tunnettu oli hänen suora ja vilpitön, ehkä hieman jyrkkä mielensä". Karkureissun ja selkäsaunan päätteeksi äiti pyyhkäisee "salaa kyyneleen ruskealta, karhealta poskeltansa", kun näkee poikiensa nälissään iskevän hampaansa ruokaan.
Monin paikoin pojat muistelevat armasta äitiä hyvällä ja kunnioittaen: "Verraton äiti ja emäntä! Muistelenpa aina, koska asteli hän sahrojen sarvissa, jykevänä kuin jättiläis-eukko". Nimeä en...
Suomen jääkiekkoliiton viralliset kilpailusäännöt löytyvät täältä:
http://www.finhockey.fi/kilpailutoiminta/kilpailusaannot/saannot/?SHOW_…
Taulukkomuotoinen tiedosto valtakunnallisista sarjoista (sisältää mm. tiedot peliajan ja erätaukojen pituudesta, jatkoajasta ja siitä, käydäänkö voittomaalikilpailu vai ei):
http://www.finhockey.fi/mp/db/file_library/x/IMG/495724/file/Valtakunna…
Mestiksen runkosarjapeleissä pelataan viiden minuutin jatkoaika, jota seuraa tarvittaessa voittomaalikilpailu. Playoff-peleissä pelataan ottelu ratkaisuun saakka siten, että peliä jatketaan 20 minuutin pituisin jatkoerin ratkaisuun saakka - voittomaalikilpailua ei tule. Säännöt eivät aseta jatkoerien määrälle mitään ehdotonta ylärajaa.
Varsinaisia naruverkon kudontaohjeita en löytänyt, mutta kalaverkon ohjeista saattaisi olla hyötyä soveltaen. Seuraavia kirjoja saa pääkaupunkiseudun kirjastoista (saatavuuden voi tarkistaa HelMet-tietokannasta, http://www.helmet.fi/ ):
Pekka Heikkilä: Verkon pauloitus, paikkaus ja verkkokalastus. Pyydysjata 2000
Kalamiehen tietokirja, osa 3. WSOY 1990. S. 378: Verkonkutojan solmuja
Jaakko Tammelin: Verkon paikkaus. Suomen kalastusyhdistys, 1977.
Peräkärryn kuormanpeitteenä käytettävän verkon on luonnollisesti oltava vahvempi kuin kalaverkon. Vahvuuksia on mainittu erään kuormapeitteitä myyvän yrityksen Internet-sivulla:
http://personal.inet.fi/yritys/silverplast/tuotteet.html
Riikan vastaus kuuluisi suomeksi suurin piirtein näin: ”Ryssän miehet Ruotsin akoille veroa maksavat. Herra armahda.”
Hospoti miilui –ilmaus on venäjää. Siitä käytetään Suomessa tavallisimmin muotoa ”hospoti pomaloi” tai ”Gospodi pomilui”. Ilmaus liittyy ortodoksiseen liturgiaan ja Jeesuksen rukous –nimiseen venäjänkieliseen rukoukseen.
Virsikirjan kieli on vanhaa kirjasuomea, joka oli suomen kirjakielenä n. vuodesta 1540 vuoteen 1810:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=136
Virsikirja voisi olla vuoden 1701 virsikirja, joka oli Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa kauimmin käytössä ollut virsikirja
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanha_virsikirja
Sanojen ja lauseiden tarkoitusta en ryhdy arvailemaan, mutta nykysuomeksi sanat...
Mitikointi tai mitigointi liittyy riskien hallintaan. Se tarkoittaa suunnilleen erilaisten riskien ja uhkien vaikutuksien vähentämiseen pyrkimistä. Sana on suomalaistettu englannin sanasta mitigation.
Työmotivaatio on laaja aihe, jota voi lähestyä useasta näkökulmasta. Siispä aiheen rajaus on tarpeen.
Kuinka syvälle haluat aiheessa mennä? Haluatko väitöskirjatasoisia tutkimuksia vai riittävätkö opinnäytteinä tehdyt case-tutkimukset? Haluatko luettavaksesi vain tieteellisissä julkaisuissa ilmestyneitä artikkeleita vai kelpaavatko myös aikakauslehdissä ilmestyneet jutut? Entä kiinnostaako erityisesti jonkin tietyn alan työntekijöiden työmotivaatio?
Aluksi kannattaa katsoa korkeakoulukirjastojen yhteistietokannasta Lindasta, millaista materiaalia aiheesta on tarjolla. Mene osoitteeseen http://linda.linneanet.fi/F/LUXAI31USKDBG4EBKL5XRU2F4L545L5JQK9GAK4UYBC… ja kirjoita asiasana-kohtaan sana työmotivaatio. Hakuruudun alla on kohta ”Haun...
”Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön” (Gummerus, 2007) kertoo, että etunimi ”Marja” on muunnos nimestä ”Maria”. ”Maria” puolestaan pohjautuu kreikkalaisperäiseen nimeen ”Mariam”. Nimen alkuperää ei varmuudella tiedetä, mutta sen on esitetty tarkoittavan ’toivottua lasta’, ’näkijätärtä’ tai ’herratarta’. Nimellä ”Marja” on myös yleiskielen kasvin marjaan viittaava merkitys.
Edellä mainitun lähteen mukaan etunimen ”Tuire” alkuperä on epäselvä. Se saattaisi liittyä ”Kalevalassa” käytettyyn ilmaisuun ”tuiretuinen”, jonka merkitys on ’älytön, ymmärtämätön’, mutta eipä sillä perusteella annettu nimi kuulosta kovin houkuttelevalta. Varmempaa tietoa nimen alkuperästä ei siis kuitenkaan ole.
Suomenkielisiä huuliharpun opetussivustoja ei tunnu löytyvän. Ohessa muutama vieraskielisiä alan linkki tutkailtavaksi:
Englanninkielinen sivusto, jolta löytyy huuliharpunsoiton opetus-ja demovideoita: http://www.modernbluesharmonica.com
Myöskin englanninkielinen opetussivusto
osoitteessa http://www.harmonicalessons.com, jonka opetusmateriaaliin pääsee tutustumaan etusivun vasemman reunan linkistä: Free stuff & samples. Muutoin jäsenyys on maksullinen.
Videoita huuliharpunsoittajille ranskan kielellä löytyy Paul Lasseyn opetussivuilta: http://www.coursdharmonica.fr
Englanninkielinen opetussivusto, joka sisältää. huuliharpunsoiton teoriaa, sointuja, asteikkoja ym. löytyy osoitteesta http://www.riccardos.org/harmonicas/
Viisirivisen...
Nimekekäytäntö vaihtelee riippuen onko kyseessä kunnallinen vai tieteellinen kirjasto, sekä minkä kokoisesta kirjastosta on kyse. Kirjastoa johtaa yleensä kirjastotoimen johtaja, hänen apunaan voi olla apulaisjohtaja. Seuraavalla tasolla työskentelevät osastonjohtajat ja heidän alaisuudessaan kirjastonhoitajat. Muutamissa yleisissä kirjastoissa ollaan siirrytty tieteellisten kirjastojen käytäntöön kutsua osaa kirjastonhoitajista nimekkeellä informaatikko. Näiden lisäksi on kunnankirjastoissa kirjastovirkailijoita (erikoiskirjastoissa kirjastosihteereitä) sekä ilman alan koulutusta kirjastoapulaisia tai järjestelyapulaisia sekä vahtimestareita ja kirjastoautonkuljettajia.
Käytössä on myös esim. kirjastoamanuenssi-nimeke sekä...
Norjassa voidaan lain mukaan käyttää ns. välinimeä. Välinimi voi olla yhden tai useamman etunimen ja sukunimen välissä. Välinimenä voidaan käyttää esimerkiksi omaa entistä sukunimeä, jos se on muuttunut avioliiton vuoksi, tai jommankumman vanhemman tai esivanhemman omaa sukunimeä tai välinimeä takenevasti neljältä edeltävältä sukupolvelta.
Termi mellomnavn ’välinimi’ otettiin käyttöön Norjan nimilaissa vuonna 1964. Välinimi on käytössä myös Tanskassa ja Ruotsiss.
Lisää välinimistä voit lukea alla olevasta linkistä.
https://web.archive.org/web/20190626215833/https://www.kielikello.fi/-/…-
Jussipaita on perinteisten pohjalaistyyppisten villapaitojen pohjalta uudelleen muokattu villapaita. Sen synnystä on parikin eri versiota. Toisen mukaan ensimmäinen jussipaita suunniteltiin ja neulottiin Lapualla näytelmään Pohjalaisia Harrin Jussin roolia varten vuonna 1914. Toisen version mukaan ensimmäiset paidat neulottiin käsinneulekoneella eteläpohjalaiselle pesäpallojoukkueelle vuonna 1927. Eteläpohjalainen osakunta oli etsinyt pesäpallojoukkueelle pohjalaista tyyppiä edustavaa paitaa.
Asiaa on tutkinut Marketta Luutonen väitöskirjassaan Kansanomainen tuote merkityksenkantajana: tutkimus suomalaisesta villapaidasta (1997). Hänen artikkelinsa aiheesta löytyy alla olevan linkin kautta:
http://sokl.joensuu.fi/verkkojulkaisut/monitiet/...
Perhekirjat kustantamo kertoo kirjan kansitekstissä nän: "Työmiehen vaimo on Canthin tunnetuimpia ja yhteiskullasisesti radikaaleimpia teoksia. Sen päähenkilö menee naimisiin huonoksi aviomieheksi osoiitautuvan miehen kanssa. Teksti kritisoi vahvasti sekä alkoholia, että miesten valta-asemaa avioliitossa."
Esim. lukupiiriblogi koulukirjastonhoitajat kuvailee Canthin työmiehen vaimon tapahtumia hyvinkin tarkasti. https://koulukirjastonhoitajat.wordpress.com/2019/03/07/minna-canth-tyomiehen-vaimo-wsoy-1885-2017/
Parhaan käsityksen juonesta saa tietenkin lukemalla tai kuuntelemalla näytelmän itse. https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sty%C3%B6miehen%20vaimo__Ff%3Afacetmediatype%3A1%3A1%3AKirja%3A%3A__Ff%3Afacetmediatype%3Az%3Az%3AE-...
Valitettavasti tätä tekstiversiota (Tummuu yö, vain tuuli vaeltaa) ei ole julkaistu nuottina. Äänitteellä on kuitenkin nämä sanat, joten ainakin periaatteessa on mahdollista yhdistää Järnefeltin orkesterisävellyksen pianosovituksen nuotit (löytyvät useista pianokokoelmista kuten Finlandia VII tai Suomalaista toiveohjelmistoa pianolle) ja äänitteen liitteestä löytyvät sanat. Oksasen sanat istuvat alkuperäiseen melodiaan hyvin, joten sävellyksen tuntevilla laulajilla ja pianisteilla ei pitäisi olla ongelmia. Sanat voi pyytää vaikka minulta sähköisesti, ne voi tekijänoikeuslain mukaisesti toimittaa asiakkaalle suoraan. Musiikki sen sijaan on vielä suojattua, joten nuotit täytyy hankkia tai lainata itse.
Jos kuitenkin pitäisi löytää juuri...
