Helsingin kaupunginkirjaston käytössä olevat skannerit ovat tasoskannereita. Nämä skannerit soveltuvat huonosti aukeavien kirjojen skannaukseen, eivätkä ne ole automatisoituja.
Kansalliskirjaston Mikkelin konservointikeskuksessa on nähtävästi ainoa automaattiskanneri Suomessa. Automaattiskanneri soveltuu hyväkuntoisten ja vahvapaperisten kirjojen skannaamiseen. Skanneri soveltuu A5–A1-kokoisille kirjoille. Oheisella sivulla kuva skannerista. http://www.digiwiki.fi/fi/index.php?title=Mallity%C3%B6nkulku:_Skannate…
Robottiskanneri, jota on myös esitelty Suomessa. http://www.treventus.com/
http://agricola.utu.fi/ajankohtaista/tapahtumakalenteri/tapahtuma/329/
Kyseinen laulu on nimeltään Romanssi, mutta se tunnetaan myös nimellä Sua vain yli kaiken mä rakastan. Säveltäjä on Nils-Eric Fougstedt.
Kappale on esimerkiksi Suuri toivelaulukirja -sarjassa (Suuri toivelaulukirja 1).
Runokuvaelma Kymmenen pientä kynttilää ilmestyi Koitto-lehden joulunumerossa vuonna 1932 ilman tekijätietoja. Runo lienee alunperin tarkoitettu juhlaohjelmistoksi kouluihin, sillä kuvaelman oheen on liitetty esitysohjeet kymmenelle tytölle. Se on julkaistu (ohjeineen) myös Eero Salolan kokoamassa kirjassa Satunäyttämö : vanhoja ja uusia lastennäytelmiä (Valistus, 1936).
Vilina on lyhennös nimestä Akvilina, historiallisissa asiakirjoissa Aqvilina, Aquilina, Vilina. Nimi tulee latinan sanasta aquila, kotka. Nimi on ollut kalenterissa 1700-1800-luvuilla 13.6. Ortodoksisessa kalenterissa on edelleen Akuliinan nimipäivä 13.6. Katolisen kirkon pyhimysluettelossa on kaksi Aquilinaa. Enemmän nimen historiasta löytyy Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjasta (1989) ja Kustaa Vilkunan kirjasta Etunimet.
Musiikkiterapiasta vanhustyössä on tehty muutamia tutkimuksia:
- Muistojen bulevardi - musiikkiterapia voimavarana geriatristen pitkäaikaissairaiden hoidossa : tutkielma suljetun geriatrisen musiikkiterapiaryhmän toiminnasta Koskelan sairaalassa / Merja Karesoja
- Mummomuskaria Ukkokodissa : musiikkikerhon toiminta Kuopion Ukkokodissa syksyllä 1997 / Anni Pätsi
- Musiikkiterapiaryhmä Wilhelmiinan dementiayksikössä 1997 / Sari Laitinen
Tietoa muistelun merkityksestä vanhustyössä on ainakin tässä kirjassa:
- Muistelun yhteys vanhusten minäkuvaan ja elämäntyytyväisyyteen / Satu Pehu-Voima
Kirjat ovat tieteellisissä kirjastoissa eri puolilla Suomea. Tiedot ja sijainnit löytyvät Linda-tietokannan kautta (https://finna.fi Lindaan pääset joko...
Larin-Kyöstin Saunatonttu-runo alkaa näin:
Saunass’ asuu Juntun Jonttu
vanha, viisas saunatonttu,
polviin asti partaa puuntaa
kiertäen kaulaa kuutta suuntaa.
Runo löytyy mm. Koskimiehen ja Virkkusen toimittamasta kirjasta Tämän runon haluaisin kuulla 3, Mirja Mohtaschemi-Virkkusen toimittamasta kirjasta Terveisiä saunasta ja vuonna 1952 julkaistusta kirjasta Lukemisto Suomen lapsille: osa 1: kotoisia tarinoita.
Taiteen keskustoimikunnan sivuilla olevassa 6.5.2011 päivätyssä tiedotteessa http://www.taiteenkeskustoimikunta.fi/default.asp?WCI=wciFrame_workspac… kerrotaan mm., että kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta on myöntänyt 2 889 325 euroa kirjastoapurahoina (nk. kirjastokorvaus) ja -avustuksina yhteensä 908:lle kirjailijalle ja kääntäjälle. Yksittäiset apurahat ovat 500 - 14500 euron suuruisia. Tästä summasta on myönnetty apurahoina luovaa kirjallista työtä suorittaville kirjailijoille kaunokirjallisuuteen 2 082 000 euroa ja tietokirjallisuuteen 205 800 euroa. Kääntäjille vastaavat summat ovat 443 000 euroa ja 82 925 euroa. Avustuksina ahtaissa taloudellisissaoloissa eläville iäkkäille kirjailijoille ja kääntäjille on...
Laboratorioissa tehtävä verestä otettava täydellinen verenkuva "sisältää perusverenkuvan arvojen lisäksi leukosyyttien erittelylaskennan" (lähteenä Ilkka Penttilän toimittama teos Kliiniset laboratoriotutkimukset vuodelta 2004). Tämän teoksen lisäksi mm. Marjaana Ellfolkin toimittamasta teoksesta Laboratoriokäsikirja 2004-2005 ja Pertti Mustajoen kirjasta Senkka ja sata muuta tutkimusta löytyy tietoa verenkuvien lyhenteistä. Laboratoriokäsikirja 2004-2005 on myös verkossa: internetosoite on http://www.yhtyneetlaboratoriot.fi/kasikirja/ Aakkosellisen hakemiston kautta voit etsiä haluamasi lyhenteen selityksen. Kaikkia yllämainittuja kirjoja on hankittu myös pääkaupunkiseudun kirjastoihin.
Speak softly, love (säv. Nino Rota) nuotit löytyvät muun muassa Helsingin kaupungin kirjastosta seuraavista kokoelmanuoteista: Great songs of the seventies--(Piano, vocal, guitar) Hal Leonard Europe, [S. l.], 1997; 100% films--Parle plus bas, Chanson de Lara, My heart will go on... et autre themes celebres, Carisch France, Paris, c1999; The Big book of movie music, Hal Leonard Europe, [S.l.], [1996]; Speak softly love--Memorable ballads--Includes Always on my mind, Without you, Saving my love for you, Strangers in the night, Tears in Heaven..., Wise, London, [1999]; Traditional & popular wedding music collection / Compiled and arranged by Jack Long, Wise, London, c1998. Saatavuuden voit tarkistaa Plussa-aineistotietokannastamme http...
Onerva on suomalaisia uusnimiä 1800-luvun loppupuolelta. Nimen merkitys on ’odelma, aaluva’, mikä tarkoittaa pääsadon jälkeen kasvanutta heinää tai apilaa. Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1929.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY
Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava
Nemo-nimeä ei löydy suomalaisista eikä englanninkielisistä nimikirjoista eikä kalentereista. Nimipäivän vietosta on siis vaikea sanoa mitään.
Väestörekisterikeskuksen sivuilta käy kuitenkin ilmi, että Suomessa on 88 miespuolista ja 2 naispuolista henkilöä. https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
Nemo on latinaa ja tarkoittaa suomeksi ”ei kukaan”.
Ilmeisesti Jules Vernen luoma fiktiivinen hahmo, Kapteeni Nemo, on tehnyt Nemo-nimestä tunnetun.
Teoksessa Suomen sanojen alkuperä 1: A-K: etymologinen sanakirja (Helsinki, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kerrotaan sanasta ’haaksirikko’ seuraavaa: taustalla on sana haaksi (haahti, hahti) ’alus, pursi, laiva’, siitä on muodostettu yhdyssana haaksirikko. Saman teoksen osassa 3 (R-Ö) on hakusanana verbi rikkoa ’särkeä, murskata’ . Verbistä on muodostettu useita johdoksia, mm. rikko, joka esiintyy esim. yhdyssanassa haaksirikko.
Kirjassa Mikkonen, Pirjo; Sukunimet (2000) annetaan nimestä Patama seuraavia tietoja:
Sana Patama merkitsee Itä-Suomessa "vetistä notkoa, kuoppaa", Länsi-Suomessa paikoin "suvantoa, joen syvännettä tai vesikuoppaa". Esim. Patamalakso ja Abrah. Patama 1839 Soinissa, Patama Luchta 1784 Alavudella. Patama-nimisiä taloja on Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa(Alajärvi, Alavus, Honkajoki, Karstula, Kuortane, Lapua, Multia, Pylkönmäki 1798, Saarijärvi, Soini, Sumiainen), muutamia myös Savossa (Hirvensalmi 1860, Joroinen). Sukunimenä Patama tunnetaan lähinnä Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Vuonna 2000 Patama nimeä kantoi 243 ihmistä Suomessa.
Sukunimikirjoja on lainattavissa ja käsikirjastokappaleina Vaasan kaupunginkirjaston...
Nemo-nimelle ei näytä löytyvän muuta selitystä kuin latinan pronomini nemo (ääntyy neemoo), joka tarkoittaa 'ei kukaan'. Käyttöön sen lienee ottanut Jules Verne romaanihenkilön nimenä. Ulottuvillamme olevat pyhimyskalenterit (www.heiligenlexikon.de, www.catholic.org/saints/saint.php?saint_id=4522, www.kirchensite.de/index.php?menuid) eivät tunne tällaista nimeä tunne. Nimellä on yleistynyt viime vuosina ilmeisesti Vernen kirjoista tehtyjen televisiosarjojen vuoksi https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1. Tietoa nimistä esim. osoitteesta www.behindthename.com.
Kyseessä on Antonin Dvorakin Slaavilainen tanssi op72 nro 2, jonka Reino Helismaa on sanoittanut suomeksi nimellä Olkoon näin. Tapio Rautavaara levytti sen vuonna 1964. ( http://aanitearkisto.fi/firs2/ulko.php?Id=Slaavilainen+tanssi+op+72+no+2 )
Sävellyksen yhtenäistetty nimeke on Slovanske tance, op72. Nro 2, Allegretto grazioso; sov., lauluääni, piano, suomi (Olkoon näin) / Dvorak. Se löytyy mm. Suuresta toivelaulukirjasta nro 12. Tietysti Dvorakin alkuperäissävellyksenkin nuotteja kirjastoissa on; voit parhaiten etsiä niitä yhtenäistetyllä nimekkeellä (jättäen pois siitä nuo sovitusmaininnat).
Jyväskylän kaupungin perustaja oli Carl Christian Rosenbröijer. Jyväskylän historiasta voit lukea seuraavista verkkopalveluista:
Jyväskylän aikamasiina, http://www3.jkl.fi/historia/ (Rosenbröijeristä, joka teki aloitteen kaupungin perustamisesta http://www3.jkl.fi/historia/henkilot/rosenbroijer/ ) ja Markkinapaikasta mainio kaupunki http://www3.jkl.fi/historia/lyhyt/ . Jyväskylä sai kaupunkioikeudet 1837.
Amalia on naisennimi, joka oli Suomen almanakassa jo 1740-luvulla 10.7., jolla päivällä romalaiskatolisessa kirkossa on kaksi pyhää Amaliaa. Vuonna 1777 nimi tuli uudelleen almanakkaan 20.4.-päivälle, missä se oli vuoteen 1928. Se palautettiin jälleen 1973, josta lähtien nimi on ollut almanakassa 19.5.
Amalia oli muotinimi Suomessa 1800-luvun puolivälissä. Nykyisin vanhojen nimien suosio on lisännyt Amalia-nimenkin suosiota.
Amalia on latinaistettu muoto goottilaisesta nimestä, jonka alkuosalla "amal" on merkitys 'työ, taistelutyö' Sama sana sisältyy mm. itägoottien ruhtinassuvun Amelungien nimeen. Pohjois-Saksassa ja Tanskassa nimi on ollut kuninkaallisten perheiden suosima. Ranskassa nimen muoto on Amélie, Englannissa Amely, Emily, Emmy...
Lauri Pohjanpään runo Eriskummainen uni merikäärmeestä on ilmestynyt alun perin kokoelmassa Sininen hämärä vuonna 1933 ja myöhemminen esim. kokoelmassa Pieni aarreaitta 3: runoaitta (WSOY 1993).
Käsikranaatteja oli sotavuosina käytössä monia erilaisia malleja.
Sotia edeltävät oppaat tuntevat mallit varsikäsikranaatti/32 sekä munakäsikranaatti/32. Mallit olivat painoltaan n. 550-600 grammaa. Räjähdysaine oli trotyylia. Saksalaiset vastaavat kranaatit olivat Stielgranate 24 ja Eiergranate 39. Ne olivat painoltaan 596 grammaa sekä 340 grammaa, ja pituudeltaan 35,6cm sekä 7,62 cm.
Venäläisillä oli käytössään useita vastaavia muna- ja varsikranaattityyppejä samassa koko- ja painoluokassa. Emme löytäneet kirjallisuudesta mainintoja saksalaisten tai neuvostoliittolaisten käsikranaattien käytöstä Suomessa, mutta talvisodan aikana käsikranaatteja tilattiin mm. Unkarista 300 000 kpl, Iso-Britanniasta 10 000 sekä Ranskasta 200 000. Kaikki...
Alkuperäisen version kappaleesta "Oi tuntematon" laulaa Irja Kuusela. Levytys on vuodelta 1967.
http://yle.fi/aanilevysto/firs2/kappale.php?Id=Oi+Tuntematon
ja
Suomen kansallisdiskografia https://finna.fi
Fredi lauloi samana vuonna laulun Suomen euroviisukarsinnoissa, sijoittuen kolmanneksi. http://www.viisukuppila.fi/phpBB3/viisuhistoria/topic2360.html?sid=d21e…
"Oi tuntematon löytyy HelMet-kirjastoista Taneli Mäkelän laulamana CD-levyltä "20 suosikkia : Vanhan veräjän luona" ja Eino Grönin laulamana CD-levyltä "Musiikin tähtihetkiä". HelMet-kirjaston musiikkihaku: http://www.helmet.fi/search~S3*fin/X
Sanoituksen ja nuotit löydät esim. Suuri Toivelaulukirja 14:stä. Myös "Ikivihreitä lauluja : Taneli Mäkelän ohjelmistoa" sisältää etsimäsi...
