Sinikka-nimen kantasana on väriä kuvaava 'sini', josta Eino Leino muodosti hienon etunimen Lallin viehättävälle tyttärelle Lalli-näytelmässä (1907). Säveltäjä Toivo Kuula keksi juuri tästä näytelmästä nimen tyttärelleen pianotaiteilija Sinikka Kuula-Marttiselle vuonna 1917. Samantyyppisiä nimiä on ollut almanakkaan ehdolla muitakin, kuten Yrjö Karilaalla Siniä vuonna 1919.
Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Sinikan samojen alkukirjainten vuoksi Sinaida-nimeen.
Lähteet
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
Vilkuna: Uusi suomalainen nimikirja, Otava
Pitkäniemen sairaalasta on julkaistu paljonkin kirjoja. Monet niistä on julkaissut Pitkäniemen sairaalan perinneyhdistys. Osaa kirjoista ei saa kotilainaan. Kysy lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuuksista.
- Pitkäniemi nauraa 100 vuotta / Tuomo Nenonen (2000, kaskuja)
- PITKÄNIEMI ennen ja nyt (1998)
- Pitkäniemen sairaala 1900-1990 / Mervi Kaarninen, Pekka Kaarninen (1990)
- ERIK E. Anttinen psykiatrina, työtoverina ja opettajana (2009)
- PITKÄNIEMEN henkilökuntalehti: vuodet 1985-1986, 1988-1990
- Sairaala sodan jaloissa : kertomus elämästä Pitkäniemen keskuslaitoksella vallankumouksen ja sisällisen sodan aikana 28.1.-7.5.1918 / Ernst Therman (1975)
- Pitkäniemen sairaala 50-vuotias / Ilmari Kalpa (1950)
- Pitkäniemen sairaala 75-...
Kyseinen säe on Lauri viidan runosta "Onni", joka löytyy mm. teoksesta Lauri Viita: Kootut runot. 3.p., WSOY, 1975. Teoksen viimeinen runokokoelma on nimeltään "Viimeinen sikermä" ja se sisältää runon "Onni"(1965). "Onnissa" on 8 osaa ja osa 5 alkaa: "Läikähti lämmin lämmintä vasten..."
Kappaleen nimi on Tumman orren alla. Sävel on trad. ja sanat on tehnyt Juha Vainio. Kappaleen ovat levyttäneet Esa Niemitalo (äänitteillä Hissun kissun ja Laulelmia) sekä Taisto Ahlgren (äänitteellä Pettäjän tie). Sanat löytyvät mm. kirjasta Juha Vainio: Sellaista elämä on ; toim. Jaakko Salo. Helsinki : Kirjayhtymä, 1993.
Hei,
Lastenkirjallisuus jaetaan ensiksi kaunokirjallisuuteen ja tietokirjallisuuteen. Kaunokirjallisuus jaetaan edelleen proosaan, runouteen ja draamaan. Jaottelu periytyy Aristoteleen Runousoppi-teoksesta. (Aristoteles: Runousoppi, 1998.) Tätä karkeaa jaottelua voi käyttää myös lastenkirjallisuudessa.
Lasten- ja nuortenkaunokirjallisuuden voi jaotella edelleen
katselukirjoiksi ja kuvakirjoiksi, jotka ovat yleensä suunnattu pikku lapsille. Runot, riimit ja näytelmät ovat perinteistä lastenkirjallisuutta samoin kuin sadut. Alakouluikäisille lukemaanoppineille on suunnattu ns. ahmimisikäisten kirjat ja melkoinen osa sarjakirjoista. Myös sarjakuvat ovat oma ryhmänsä lastenkirjallisuutta. Sen lisäksi on tietenkin lasten tietokirjallisuus....
Kun kasviöljyjä osittain kovetetaan kiinteiden ruoka-aineiden teollista valmistusta varten, syntyy keinotekoisia transrasvoja. Tämä tapahtuu käsittelemällä kasviöljyä vetykaasulla. Teollisesti valmistetut transrasvat ovat viime vuosina nousseet huomion kohteiksi, koska niiden on todettu lisäävän sydän- ja verisuonitautien riskiä. Keinotekoisia transrasvoja käytetään, koska ne säilyvät hyvin ja lisäävät valmisruokien myynti- ja käyttöikää. Kovetetuista kasvirasvoista häviävät kaikki alkuperäisen kasvirasvan terveelliset ainesosat.
Tietopaketteja transrasvoista:
http://www.hiilaritietoiset.net/transrasva.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Transrasva
http://karppaus.info/wiki/index.php?title=Transrasva
Yhdysvalloissa ja Tanskassa on rajoitettu...
Kyseessä on Pablo Nerudan runo, joka on ilmestynyt alun perin kokoelmassa ”Veinte poemas de amor y una canción desesperada” (1924). Suomeksi se löytyy Nerudan kokoelmasta ”Valitut runot” (Tammi, 1983) Pentti Saaritsan suomennoksena. Runo on teoksen osiossa ”Veinte poemas de amor y una canción desesperada” numeroinnilla XIV ja sivuilla 20–21. Se alkaa ”Päivät päästään leikit kaikkeuden valolla”. Runo päättyy mainitsemaasi katkelmaan, joskin Saaritsalla suomennos on hiukan lainauksestasi poikkeava: ”Haluan tehdä kanssasi saman / minkä tekevät kevät ja kirsikkapuut keskenään”.
1980-luvun vaatemuodista löytyy mm. seuraavia kirjoja. Mikäli näitä kirjoja ei löydä oman paikkakuntasi kirjastosta, voit tilata niitä muualta Suomesta kaukolainoina. Kyseiset kirjat löytyvät esim. Helsingin kaupunginkirjastosta.
Peacock, John. 1998. Fashion sourcebooks: The 1980s. ISBN 0-500-28076-2.
Ruby, Jennifer. 1994. The 1970s and 1980s. ISBN 0-7134-7218-9.
Harrison, Martin. 1991. Appearances - fashion photography since 1945. ISBN 0-224-03067-1.
Carnegy, Vicky. 1990. Fashions of a decade - the 1980s. ISBN 0-7134-6436-4.
Lisäksi aiheesta löytyvät seuraavat artikkelit:
Tetri, Marja. Nuorisomuoti. Nykytekstiili 1985:9, s. 20-24.
Saarinen, Sari. Nuorisomuoti - ajan peili. Nykytekstiili 1987:2, s. 12-16.
Ruohonen, Sinikka. Farkkujen...
Tarkkaa vastausta kysymykseen ei nyt löytynyt, mutta jotakin yleistä siitä voi sanoa. Tällaiset läpsytys- tai taputusleikit rantautuivat Suomeen 1980-luvulla ilmeisesti Ruotsin kautta. Pohjoismaissa niitä oli leikitty jo jonkin aikaa ja Britten saarilla sekä Keski-Euroopassa leikit ovat vielä vanhempaa perua. Kirjassa Betoni kukkii (1989; ISBN 951-717-565-5) kerrotaan, että vuonna 1985 taputusleikit olivat levinneet pääkaupunkiseudulta ainakin Kemiin asti. Tällaisia jäljittelemällä leviäviä kulttuuri-ilmiöitä nimitetään nykyään joskus meemeiksi.
Taputusleikeissä laulettiin tuttuun tai helposti opittavaan melodiaan istutettuja "väänneltyjä" sanoituksia. Osa teksteistä oli äänteillä leikittelevää "sianenglantia", osa oli lähtöisin...
"Vuonna 1888 miehen päiväpalkka oli yksi markka. Hevosmies sai kaksi markkaa. Piiat ansaitsivat hieman vähemmän eli noin 70 penniä päivässä. Pohjois-Karjalassa oli myös tapana, että taloon tullessaan rengit ja piiat saivat vaatteet talon puolesta. Tätä tapaa yritettiin ajoittain muuttaa, mutta tilattoman väestön vastustuksesta siihen aina palattiin. Palkollisten ansioita ei voi pitää suuren suurina kun suhteutetaan ne vallitsevaan hintatasoon. Esimerkiksi 1888 tynnyri ruista maksoi 20 markkaa, voikilo 1 markka 20 penniä, täysikasvuinen härkä maksoi 50 markkaa ja lammas 7 markkaa 50 penniä.
Lähde: Enon historia 1860-1967. Ismo Björn. Jyväskylä 1994."
Yllä oleva lainaus löytyi osoitteesta
http://mail.edu.kitee.fi/~tietavai/historia/...
Hei,
Mistä on pienet tytöt tehty -loru on alunperin englantilainen lastenloru, jonka Kirsi Kunnas suomensi. Loru on ilmestynyt Kunnaksen teoksessa Hanhiemon iloinen lipas (WSOY 1954). Teoksessa on runoja, jotka Kunnas on vapaasti riimitellyt vanhojen englantilaisten lastenlorujen aiheista (alkuteos The Tall Book of Mother Goose, 1942).
Suomen tekijänoikeuslain (8.7.1961/404) neljännen pykälän mukaan:
"Sillä, joka on kääntänyt teoksen tai muunnellut sitä tahi saattanut sen muuhun kirjallisuus- tai taidelajiin, on tekijänoikeus teokseen tässä muodossa, mutta hänellä ei ole oikeutta määrätä siitä tavalla, joka loukkaa tekijänoikeutta alkuperäisteokseen.
Jos joku teosta vapaasti muuttaen on saanut aikaan uuden ja itsenäisen teoksen, ei hänen...
Vanhoja tietoja sukunimestä Puumalainen on etenkin Savosta ja Karjalasta (1500-1600 -luvuilta). Nimi on tunnettu varhain myös Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Puumalainen on yleensä yhdistetty Puumalan pitäjän nimeen. 1600-luvulla Puumalaisesta on muodostettu myös sivistyneistönimi pomoell. Nimeä Puumalainen tapaa nykyään koko Itä-Suomesta ja Keski-Suomesta. Eniten Puumalaisia asuu Pohjois-Karjalassa. Yksi mahdollisuus on juontaa nimi karjalaisesta ristimänimestä Pamoi, Pamu (venäl. Pamfil), sillä karjalaisessa nimistössä a on voinut vaihtua o:ksi ja o a:ksi ja u:ksi. (Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet, Otava 2000.)
Asperger ei ole suora este palveluksen suorittamiselle. Sotilaslääketieteen keskuksen koulutusmateriaaleista käy ilmi että Aspergerin oireyhtymä ja muut autismikirjon oireyhtymät sijoitetaan lähes aina C-luokkaan. Esimerkiksi varusmiespalveluksen aikana E-luokkaan neuropsykiatrisilla diagnooseilla siirtyneistä vain 1-10% suorittaa myöhemmin varusmiespalveluksen normaalisti loppuun. Kuitenkin, motivaation ollessa kova ja oireiden lieviä, B- ja jopa A-luokka ovat mahdollisia.
Lähteitä:
Räisänen, Pekka. Palveluskelpoisuusarviointi mielenterveyden häiriöissä. Sotilaslääketieteen keskus 2018.
Terveystarkastusohje: (TTO). Helsinki: Pääesikunta, logistiikkaosasto, 2012.
Lumia lienee perua latinan valoa tarkoittavasta sanasta "lumen", mutta Suomessa liittyy luontevasti myös lumi-sanaan, joka on nimenäkin suosittu (Kirjasta: Nummelin: Eetu, Ukri, Amelie - 2 000 kaunista ja harvinaista etunimeä).
Aurora (kreik. aamurusko), rinnakkaisasu Auroora, muinaisilla roomalaisilla kreikkalaisten aamuruskon jumalatar Eoksen vastine (Kirjasta: Lempiäinen: Suuri etunimikirja).
Jane on englantilainen lyhentymä Johannasta, pitempiä muotoja ovat mm. Janet, Janetta ja Janette. Johanna (hepr. Jahve on osoittanut armonsa, Jumala on armollinen) (Lempiäisen kirjasta)
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä luettelosta Helmetistä löytyy jonkin verran tietokirjallisuutta kaivoista. Saatavuuden ja tarkemmat tiedot kirjojen sisällöstä voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi
Reija Johanna: Nikkaroi se itselle 2. Uusittu painos puutarharakenteiden tee itse tietoteoksesta : lähes 100 toimivaa ja hienoa mallia (RJS-tietokirjat 2004)
Jani Johannes: Tee itselle tai lahjaksi. 109 : Koristekaivo (Exogen 1995)
Juuti, Petri: Kaivot ja käymälät : johdatus historiaan esimerkkinä Suomi (KehräMedia 2005)
Paulaharju, Samuli: Karjalaista rakennustaitoa : kuvaus Pohjois- ja Itä-Karjalan rakennuksista (SKS 2003)
Betoniviemärit : suunnittelijan käsikirja (RTT 1996)
Kysymyksiä kaivoista (Suomen...
Yleiset kirjastot ovat julkista ja pääosin ilmaista palvelua, joka on suunnattu kaikille kansalaisille.
Käytännössä kuka tahansa, suomalainen tai ulkomaalainen, voi saada ilmaisen kirjastokortin - pääkaupunkiseudulla mistä tahansa HelMet-alueen kirjastosta tai kirjastoautosta. Edes lukutaitoa ei kysytä, rikosrekisteristä puhumattakaan. Vaatimuksina on vain kuvallisen henkilötodistuksen esittäminen ja se että asiakkaalla täytyy olla osoite Suomessa.
Kadonneen kortin tilalle voi saada myös heti uuden, mutta tällöin uusi kortti maksullinen. Jos kadonneella vanhalla kortilla on selvittämättömiä myöhästymismaksuja tms, asiakkaan täytyy ensin selvittää ne ennen uuden kortin myöntämistä.
Vanhat kirjastokortit vanhenevat aikanaan, mutta uuden...
Sen verran selvisi, että puhekielinen ilmaisu tsakatekkas tarkoittaa meksikolaista tanssia Zacatecas. Liittyisikö tuo pampa sitten tähän
tanssiin olennaisesti kuuluvaan äänekkääseen jalan polkemiseen...
Zacatecas-niminen kappale löytyy joiltakin tanssimusiikkiäänitteiltä. Mutta pampa-sanaa en varmuudella pysty selvittämään tässä yhteydessä.
Tässä olisi kirjoja kodinhoidon historiasta tai nykypäivästä:
1) Haverinen, Liisa: Arjen hallinta kotitalouden toiminnan tavoitteena : kotitalouden toiminnan filosofista ja teoreettista tarkastelua
Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitos, 1996
2) Haltia, Manja: Marttatoiminta 1899-1949
Marttaliitto, 1949
(Martta-liiton lisäksi mm. kodinhoidosta)
3) Tuntematon työläisnainen, toim. Leena Laine, Pirjo Markkola, kirj. Marjaliisa Hentilä et.al. Vastapaino, 1989
(mm. työväenliikkeen naisista, kotitöistä)
4) Kauppinen, Ulla-Maija: Piiasta kotiapulaiseksi, kotiapulaisesta kotitaloustyöntekijäksi
Tampereen yliopisto, 1986
(kotiapulaisista, kotityöstä)
5) Reuna, Veera: Perhebarometri 1998 : vastuu perheen arjessa
Väestöliitto, 1998
(mm....
Kyse on varmastikin kappaleesta nimeltä "Muistojen Miehikkälä", joka löytyy levyltä "Kotiseutuni: muistojen Miehikkälä". Laulajina ovat Reijo Taipaleen lisäksi Kalevi Korpi ja Erkki Eräs (Erkki Pärtyn alias), ja kappaleen säveltäjä ja sanoittaja on Erkki Pärtty. Tieto löytyi Fono-äänitetietokannasta (http://www.fono.fi/) aihehaulla "Miehikkälä".
Äänite on julkaistu vuonna 1987 sekä uudelleen vuonna 2003 (lähteenä Suomen kansallisdiskografia Viola https://finna.fi
Runoilija William Ernest Henleyltä ei ole suomennettu yhtään runokokoelmaa (Lähde: Suomen kansallisbibliografia Fennica: https://finna.fi Antologioissa tai lehdissä ei ilmeisesti ole myöskään julkaistu yksittäisiä runoja (Lähde: Runotietokanta Linkki maailman runouteen: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/)
Runo on antanut nimen Clint Eastwoodin elokuvalle Invictus - voittamaton, mutta nimeä lukuun ottamatta runoa ei ilmeisesti ole elokuvaan suomennettu: http://nyt.fi/a1353034992395
Runo löytyy kuitenkin suomennettuna netistä:
http://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=William_Ernest_Henley&diff=pr…
Suomentajaksi on merkitty Mark Sawalha. Suomennos ei kuitenkaan ole aivan sama kuin kysymäsi. Kysymäsi suomennos löytyy...
