Esimerkiksi Perniön Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry:n kotisivulla (http://pernio.sey.fi/loytoelaimet/elaintietoa/myrkylliset-kasvit)
viitataan HUS:n sivuilla julkaistuun kasviluetteloon, josta löytyvät ihmiselle myrkylliset kasvit; usein samat kasvit ovat haitallisia myös eläimille:
http://www.hus.fi/sairaanhoito/sairaanhoitopalvelut/myrkytystietokeskus…
Katso myös:
http://kissawiki.brandson.fi/wiki/index.php/UKK_Kissalle_myrkyllisi%C3%…
https://fi.care.com/verkkolehti/elaimet/25-kissalle-myrkyllista-kasvia/
En löytänyt tietoa, jonka mukaan oliivipuu olisi kissalle myrkyllinen. Sen sijaan löysin keskustelupalstoilta mainintoja, joiden mukaan kissat syövät mielellään oliivipuun lehdet ja tästä taas kasvi ei pidä.
http://puutarha.net/...
Mistään tarkistamistani sanakirjoista ei löytynyt merkitystä sanalle evakointi. Evakuointi sen sijaan mainittiin kaikissa. WSOY:n sivistyssanakirja vuodelta 2001 antaa sanalle evakuoida merkitykset 1) tyhjentää 2) poistaa ilma tai kaasu umpinaisesta säiliöstä 3) siirtää sodan, tulipalon tai muun vaaran vuoksi ihmiset turvallisempaan paikkaan 4) (ark.) ottaa omavaltaisesti.
Henry on muunnos nimestä Henrik, joka on pohjoismainen muoto muinaissaksan nimestä Heimrich (haim = koti, talo + rich = mahtava --> kodin tai talon hallitsija, isäntä talossaan).
Lähteet: Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Riihonen: Mikä lapselle nimeksi, Vilkuna: Etunimet
Etsimäsi Jarkko Laineen mainio lausunta alkaa sanoilla
"Jaappanin lohikäälme on mulskattu.
Amelikan kuljat impelialistit on voitettu.
Lauhassa voidaan istua katukäytävän leunalle
ja levittää takin punainen vuoli näkyviin, [- -]"
ja päättyy kohtalokkaasti
"minä en jaksa edes kilota
lakkaani haistaa taas tinneliä
mon amoul"
"Luno" on ilmeisestikin julkaistu Parnassossa vuonna 1967. Mutta myöhemmin se on ollut mukana ainakin näissä kokoelmissa:
Runoista rakkaimmat: valikoima suomalaisia runoja. Otava, 1992.
Suomen runotar 2. Kirjayhtymä, 1990.
Tämän runon haluaisin kuulla. Osa 3. Tammi, 2000.
Uuden runon kauneimmat. Osa 2. Otava, 1971.
Se sisältyy myös Laineen valikoitujen tekstien opukseen, joka kantaa nimeä Tähden harjalta: valitut runot (...
Suomessa mereen hautaaminen on luvanvaraista ja merihautauksia tehdään vain tietyille alueille, että hautaustoimilain edellyttämä sijainti on tiedossa. Esim. Helsingin hautauspalvelu suorittaa merituhkauksia ja saat lisätietoa siitä osoitteesta http://www.merituhkaus.fi/index.php?page=merituhkaus
Hautaustoimilaki löytyy osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030457
Jos tuhkan haluaa sirotella esim. metsään, niin lupaa voi kysyä Metsähallitukselta. Lisätietoa tästä löytyy osoitteesta http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/Eraasiatjaretkeily/Luvatjapaatoks…
Kyseessä on kuvauksen perusteella Urho Kekkosen juhlaraha vuodelta 1975. Suomen rahapajan sivulta löytyy tieto, että hopeisen kolikon on suunnitellut Heikki Häiväoja ja sitä on lyöty 1 000 000 kappaletta. https://www.rahapaja.fi/palvelut-kerailijoille/suomalaiset-juhlarahat-listaus/
Kolikon arvoon vaikuttavat monet seikat, etenkin sen kunto. Netin myyntipalstoja selaamalla voi saada suuntaa rahan arvosta. Tällä hetkellä löytämissäni myynti-ilmoituksissa siitä pyydetään noin 5-15 euroa.
Voit ottaa yhteyttä verohallinnon puhelinnumeroon 020 697 002. Tämä numero on tarkoitettu palkan- ja eläkkeensaajille ja sieltä voi kysyä myös kotitalousvähennyksestä. Tämä valtakunnallinen palvelunumero palvelee maanantaista perjantaihin klo 9-16.15 ja on hinnaltaan(lankapuhelimesta soitettaessa) paikallisverkkomaksun tai matkapuhelinmaksun verran. Lisätietoa saat verohallinnon sivuilta www.vero.fi.
Kotitalousvähennyksestäkin on tietoa verohallinnon sivuilla osoitteessa: http://www.vero.fi/?path=5,40&article=8348&domain=VERO_MAIN&language=FI…
Turun linna -pelikortit ovat Turun kivipainon 1930-luvulla suunnittelemat. Korttien henkilöt valokuvattiin
linnassa olevista muotokuvista ja sovitettiin kortteihin. Vuonna 1978 korttien valmistusoikeudet myytiin wieniläiselle Piatnik & Söhnelle, joka myi pelikortteja maailmalla nimellä Don Carlos.
Turun linna -pelikorttien kuvakortteina on Vaasa-suvun kuninkaallisia.
Ruudut: kuningas Kaarle IX ja/tai Kustaa II Aadolf ja Kaarlen puoliso Maria av Pfalz.
Hertat: kuningas Eerik XIV ja kuningatar Kaarina Maununtytär.
Padat: kuningas Sigismund ja kuningatar Kristina av Holstein-Gottorp
Ristit: kuningas Juhana III ja kuningatar Kaarina Jagellonica
Lähde: Kotiseutuposti 1/2013 (s.3) https://kotiseutuliitto.fi/kotiseutuposti/vuoden-2013-...
Keskisuomalaisen artikkelissa kerrotaan, että talitiainen tarvitsee 20 asteen pakkasessa kuusi grammaa auringonkukansiemeniä hengissä pysyäkseen. Määrä on suunnilleen neljäsosa linnun omasta painosta. Kuuteen grammaan tarvitaan 120 siementä. Ruokaa kuluu enemmän, kun on paljon pakkasta, eli lauhemmalla siemeniä ei tarvita niin paljon, https://www.ksml.fi/mielipide/kolumni/Talitintti-sy%C3%B6-pakkasella-12…
Lintujen talviruokinnasta on julkaistu useita kirjoja esim.
Singer, Detlef; Pihapiirin lintuja:talvilintujen tunnistaminen ja oikea ruokinta,2008, Aro,Seppo, Talvilintujen ruokinta,1997 Bergenhotz, Björn, Lintulaudalla:opi tuntemaan talven linnut, 1999, Klemola, Hannu, Lintulaudan vieraita, 1997.
Niin aikaisin on alkujaan pelimannikappale, johon Jukka Kuoppamäki teki sanat Ankin levyversiota varten. Nuotti löytyy teoksesta Suuri toivelaulukirja 18 (ISBN: 9524610906).
Ankin valssi on suomennos Bill Evansin kappaleesta Waltz for Debby. Suomenkielistä nuottia ei laulusta kuitenkaan ole Viola-tietokannan mukaan julkaistu.
Englanninkielinen nuotti on mm. teoksissa Uusi lukion musiikin aika 2 (ISBN: 9510200743) sekä Real Vocal Book European Edition Volume 2 (ISBN: 9781847729705). Sanat voi kuunnella Ankin kokoelma-cd:ltä Niin kauan kuin tää kestää saa : taiteilijan taival (Warner, 2008).
Otavan suuressa keittokirjassa on 1 kg hirvipaistille seuraavat marinadiohjeet:
Perinteinen: 3-4 dl olutta, 2 dl viinietikkaa, 0,5 l vettä, 1 viipaloitu punasipuli, 5-6 valkopippuria ja 5-6 neilikkaa.
Sitrusmarinadi: 1 pullo punaviiniä, 1 dl konjakkia, 1 dl öljyä, 1 paloiteltu sitruuna, 1-2 paloiteltua appelsiinia, 5-7 katajanmarjaa hieman murskattuna, 1 suuri viipaloitu sipuli.
Anna lihan marinoitua jääkaapissa 2 päivää. Ruskista paisti kovalla lämmöllä voissa joka puolelta 3-4 min. sivua kohti. Lisää pataan siivilöity marinadi ja lihaliemi (0,5 l). Hauduta miedolla lämmöllä paistia n 2 tuntia. Ota liha padasta. Siivilöi paistosliemi ja kiehauta. Yhdistä 2-3 rkl voita ja 1 rkl vehnäjauhoja ja suurusta liemi seoksella. Lisää kermaa ja ja...
Suomalaisista sukunimistä ja niiden historiasta kerrotaan teoksessa Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet, 2000.
Kirjan mukaan Kuningas-nimisiä henkilöitä Suomessa on 184. Kuningas-nimi on tosiaan peräisin Karjalankannakselta, nimeä on esiintynyt Jääskessä, Säkkijärvellä ja Johanneksessa. Myös Länsi-Suomessa nimeä on esiintynyt.
Myös Juha Pöyhösen Suomalainen sukunimikartasto, osa 2, Karjalassa esiintyneet nimet tuntee Kuningas-nimen. Kartastosta näkee, millä paikkakunnilla nimeä on esiintynyt ja kuinka paljon.
Sukunimiin liittyviä kirjoja voit hakea kirjastojen aineistohausta asiasanalla sukunimet.
Yleiskielestä karistin-sanaa ei löydy, mutta suomen kielen murteissa sillä on useitakin merkityksiä. Suomen murteiden sanakirjan (6. osa, 1999) mukaan karistin voi murteen mukaan olla "pyörivään myllynkiveen vastaava keppimäinen laite, joka siirtää tärisevän liikkeen jyvätuuttiin t. -kaukaloon ja aiheuttaa siten jyvien valumisen kiven silmään" tai se voi tarkoittaa liukuesteitä tai reen jarrulaitteita tai muuta esinettä johon karistetaan esim. kengistä roskat oven ulkopuolella. Se voi tarkoittaa myös teuraseläimen ristiselkää, sukkulan käämin akselipuikkoa tai käsikivien vääntötankoa. Sana esiintyy myös monissa yhdyssanoissa, mm. karistinkaukalo, karistinkivi, karistinluu, karistinpuu ja karistinrauta.
Varsin monimerkityksinen sana siis....
Varmaankin yleisesti katsotaan, että kirjat ovat vaikutuksiltaan lievempiä kuin elokuvat. Raakuudet luultavasti vaikuttavat voimakkaammin kuvallisina kuin vain sanoin ilmaistuina. Elokuvat tuovat tapahtumat katsojan silmien eteen, kun taas lukija ei niitä näe kuin korkeintaan kuviteltuina mielessään, mikä ei liene yhtä voimakasta. Turhaan ei sanoa, että yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Erityisesti nuoret lapset saattavat samaistua aikuisia voimakkaammin elokuvan hahmoihin.
Kirjailija Jarkko Sipilä pohtii hiukan kirjojen ikärajaa novellikokoelmansa ”Kulmapubin koktaili” esipuheessa. Hän pitää kokoelmansa novellia ”Syyllinen” K18-leiman ansaitsevana siihen sisältyvän seksuaalisen väkivallan vuoksi. Novellissa kuvataan vankilassa...
Kyseessä lienee perinteinen laulu, joka esiintyy nimillä "Enkeli" ja "Laulu enkelistä". Siitä on varsin monia levytyksiä, joista tosin suurin osa ns. omakustannuslevyjä, joiden tavoittaminen voi olla vaikeaa. Seuraavaan listaan olen koonnut julkaisujärjestyksessä eri esittäjien tulkintoja, jotka on julkaissut jokin levy-yhtiö. Ainakin osa näistä löytyy kyllä kirjastojenkin kokoelmista:
* Seppo Kohvakka: Kooste parhaista (Ristin Voitto, 1990, Prisma RVCD-1099)
* Nekut: Enkeli valkosiipinen (VL-Musiikki 2003, VLCD-1993)
* Suojelusenkeli : Kauneimmat pyhäkoululaulut (VL-Musiikki 1996, VLCD-1024)
* 40 rakkainta iltalaulua : Kaikki herkimmät lastenlaulut (VL-Musiikki, VLCD1060D)
* Hanna Ekola: Enkelin siipien havinaa (Sony 2000, Columbia...
Marco Casagrande kirjoitti vuonna 1997 salanimellä Luca Moconesi teoksen nimeltä Mostarin tien liftarit - suomalainen palkkasoturi Bosnian sodassa. Teoksesta otettu painos on loppuunmyyty, joten kirjakaupoista sitä voi olla vaikea saada. Pääkaupunkiseudun kirjastoista se kuitenkin on lainattavissa.
Tekijästä ja teoksesta kirjoitettiin vuonna 1997 lehdissä jonkin verran. Artikkeleita on Helsingin sanomissa 2.4. ja 12.11. 1997, Turun sanomissa 14.3. ja 15.3., Aamulehdessä 13.3., Etelä-Suomen sanomissa 14.3., Suomen kuvalehdessä n:o 11, s. 26-31 ja Kaltiossa n:o 2 s. 73.
Helsingin kaupunginkirjastosta löytyvät näistä lehdistä Helsingin sanomat (mikrofilmattuna), Kaltio ja Suomen kuvalehti. Halutessasi voit tehdä muista lehdistä...
Loru on tuttu ainakin nykyisille keski-ikäisille. Sitä muistetaan rallatetun ainakin jo 1950-luvulla. Lähdettä tai tekijää ei kuitenkaan saatu selville. Siitä on myös useampia, vähän toisistaan poikkeavia versioita. Tässä yksi muistista kaivettu:
Älä tallaa nurmikoita
älä puita vahingoita
älä parjaa, älä pauhaa
älä riko luonnon rauhaa
älä tärvää mikk’ on somaa
vaali, suojaa toisen omaa.
Pari muuta löytyy näiltä sivuilta:
http://blogit.yle.fi/loru_ihmelehtion_katkoista
http://suoppi.karelia.ru/tekst/Luonnonsuojelu.doc
Aapeli on suomalainen muoto nimestä Aabel, joka juontuu heprean nimestä Hevel, 'henkäys'. Raamatussa Aabel oli Aatamin ja Eevan toinen poika. Abel-nimi on Suomessa esiintynyt kalentereissa vuodesta 1646 lähtien, Aapeli vuodesta 1908. Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet (Otava 2005)
60 opintopisteen vaatimukseen kuuluu pakollisena perusopinnot ja tämän lisäksi räätälöity kirjastonhoitajan tai muu informaatioalan sivuainekokonaisuus. Perus- ja aineopinnoista kertyy yhteensä useimmiten noin 70 opistopistettä (perusopinnot 25 op ja aineopinnot 45 op), joten tämä vaatimus on ristiriidassa "muodollisen pätevyyden" 60 opintopisteen kanssa, vaikka työpaikkailmoituksissa joskus näkeekin vaadittavan juuri aineopintokokonaisuutta. Aivan hajanaisia kursseja ei kuitenkään pätevöitymiseen hyväksytä, vaan opinnot suoritetaan tiettyinä kokonaisuuksina kunkin yliopiston/korkeakoulun opinto-ohjelman mukaisesti.
Oulun yliopistossa sivuaineoikeutta haetaan erikseen lomakkeella, ja opintojen tarkemmasta rakenteesta voi lukea yliopiston...
