Elis Kaupista löytyy jonkin verran tietoja teoksesta "Suomalainen hopeataide"(1989) sekä Kansallisbiografiasta osoitteesta
http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/8490/. Kummassakaan ei tosin ole tietoja yksittäisistä koruista. Googlaamalla hänen nimellään koruista löytyy huutokauppatietoja.
Internetin kautta ei löydy luetteloa Hämeenlinnan kadunnimistä. Kuntaliitoksen jälkeisen Hämeenlinnan kaduista ja teistä on olemassa Hämeenlinnan kaupungin mittaustoimistossa luettelo, josta ei löytynyt Q,X,Z tai Å -kirjaimilla alkavia kadunnimiä. Tarkempaa tietoa asiasta saa osoitteesta Hämeenlinnan kaupungin mittaustoimisto:
Raatihuoneenkatu 9, 2. kerros, puh. 621 2653, avoinna ma-pe klo 9-15.
Yleiskielen "sisu" merkitsee yhtä aikaa rohkeutta ja sinnikkyyttä, joten se kuvaa suomalaista perusluonnetta parhaimmillaan. Etunimenä Sisu on uusi tuttavuus, jolla oli 1990-luvun loppuun mennessä hyvin vähän kantajia: sen sai nimekseen 1900-luvulla vain 20 poikaa ja yksi tyttö. Nimen suosio on kasvanut selvästi 2000-luvun alusta lähtien. (Saarikalle: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön)
Sisulla ei ole toistaiseksi omaa virallista nimipäivää. Lisää etunimistä osoitteessa http://almanakka.helsinki.fi/
Yleltä ei vastattu tiedusteluuni, mutta löysin vihdoin pitkään Ylen sivuja kaiveltuani Muistikuvaputki-ohjelman sivujen yhteydestä aikajanan, jossa 1970-luvun tapahtumista arvioidaan, että vuonna 1979 Päivi Uiton kruunaamista Miss Suomeksi (6.2.) olisi seurannut jopa n. 3,3 miljoonaa katsojaa, ja näin ollen se olisi kaikkien aikojen katsotuin televisiolähetys, http://muistikuvaputki.yle.fi/aikajana. N. 1,5 miljoonaa suomalaista katsojaa seurasi prinsessa Dianan hautajaisia vuonna 1997 (6.9.), http://muistikuvaputki.yle.fi/jaksot/katsotuimmat. Eräs kestosuosikki on 6.12. ollut televisiossa suorana lähetyksenä nähty Itsenäisyyspäivän vastaanotto, jota esimerkiksi vuonna 2008 seurasi 1 748 000 katsojaa. Viime vuosien katsotuimmat televisio-...
Päätoimittaja Heikki Mallat Fin-Nippon –lehdestä kertoi, ettei hänen tiedossaan ole kustannusyhtiötä, joka julkaisisi Suomessa japaninkielistä kirjallisuutta.
Helsingin kaupunginkirjastosta Pasilassa löytyy japaninkielinen kokoelma, johon sisältyy myös suomalaisten kirjailijoiden kirjoja japaniksi.
http://www.lib.hel.fi/Page/28260a68-aa56-41c8-9061-30d450cb37e6.aspx?an…
Netistä löytyy runsaasti eritasoisia ilmaisohjelmia kotisivujen toteuttamiseen. Ohessa muutama suomenkielinen ilmaisohjelma, joissa ”domain” tulee palvelun mukana.
http://www.hostingpalvelu.fi/Verkkotunnukset
https://www.avaa-aava.fi/?gclid=CNGn-ZSzh50CFQ-A3godjVVqbA
http://nettisivu.org/
Mikrobitti- lehti rankkasi oheisen englanninkielisen ilmaisohjelman yhdeksi parhaista websivujen toteuttamiseenhttp://www.evrsoft.com/
Internetistä löytyy lisää englanninkielisiä ilmaisohjelmia
hakusanalla ”websites builder tools".
Rauman kaupunginkirjastosta löytyy useita lukion ruosin kielen oppikirjasarjoja, jotka on tarkoitettu B1-ruotsiin, mutta yhdessäkään kirjasarjassa ei ollut mainintaa sopivuudesta A-kielen opiskeluun. Peruskoulun ruotsin kielen oppikirjoja meillä ei ole.
Kysymykseesi löytyy vastaus Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta 24.7.2006.
"Valitettavasti Komisario Palmu -elokuvia ei löydy kirjastoista DVD-formaatissa, vaan ainoastaan VHS-formaatissa. Fennada-studion Palmu-paketista löytyy yksityiskäyttöön suunnattu myyntiversio YleShopista. Paketti sisältää kolme Komisario Palmu elokuvaa: Kaasua, komisario Palmu! (1961), Tähdet kertovat, komisario Palmu (1962) ja Vodkaa, komisario Palmu (1969)."
Kyse on siis siitä, että DVD-formaatissa olevilla Palmu-elokuvilla ei ole kirjasto-oikeuksia, vaan ne ovat vain yksityiskäyttöön tarkoitettuja.
Kielitoimiston suosituksen mukaan kellonajassa erottimena käytetään pistettä, siis 18.10 Englanninkielisessä maailmassa taas on tapana käyttää kaksoispistettä, eli 18:10 Eli suositus on käyttää pistettä, mutta ei kaksoispisteen käyttöäkään varsinaisesti tuomita. Yhdenmukainen merkintä olisi tietysti suositeltavaa.
Lisätietoa mm. näistä
Kielenhuollon käsikirja / Katariina Iisa, Hannu Oittinen, Aino Piehl
http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/5.2.html#klo
Tarkoitettiinkohan tässä eurooppalaisen viitekehyksen kielen taitotasoja A1-C2 merkintöjä yleensä? Opetushallituksen sivuilta löytyy näistä "kielitaidon tasojen kuvausasteikko" (Liite 2): http://www.oph.fi/koulutuksen_jarjestaminen/opetussuunnitelmien_ja_tutk… Eri kouluasteiden opetussuunnitelmien perusteista voi samalla sivulla tarkistaa, mikä taitotaso on tavoitteena eri kielissä eri asteilla. Kouluaineiden "niminä" A1 on ensimmäinen ala-asteella alkava vieras kieli (useimmiten englanti 3 lk), A2 ala-asteella alkava valinnainen vieras kieli. B1 alkaa yleensä 7. luokalla jne. S2-kielellä tarkoitetaan suomea toisena kielenä.
Teoksessaan Sukunimet Pirjo Mikkonen kirjoittaa, että nimiryhmä Kemppainen, Kemppinen ja Kemppi voivat juontua ruotsalaisesta henkilönnimestä Kämpe (soturi, sankari). Toinen mahdollinen selitys on pienen hyönteisen nimitys kempas, kemppainen, kemppi.
Kymenlaakson Kyyti-kirjastojen kokoelmista kysymääsi kirjaa ei löydy.
Yliopistojen yhteistietokannan Lindan mukaan kirja kuuluu usean eri tieteellisen kirjaston kokoelmiin. Ajantasaiset tiedot kirjan saatavuudesta selviävät ottamalla yhteyttä kirjastoon joko tulemalla paikan päälle, puhelimitse (05)234 4570 tai laittamalla sähköpostia osoitteeseen kirjasto@kotka.fi.
Puhelinlankojen "vongunta" on tuulen aiheuttamaa; talven ja pakkasen kanssa sillä ei pitäisi olla mitään tekemistä.
Göran Grimvall kirjoittaa ns. Kármán-ilmiöstä kirjansa Miksi taivas on sininen? (WSOY, 1995) osiossa "Tuulen suhina". Ilmiö syntyy, kun ilmavirta osuu poikkileikkaukseltaan pyöreään tankoon - esimerkiksi pingotettuihin köysiin tai vaijereihin - kohtisuoraan sivulta. Tankoon osuvan ilman virtaus häiriintyy niin, että tangon taakse syntyy ilmapyörteitä. Näiden pyörteiden värähtelytaajuus on suoraan verrannollinen tuulen nopeuteen ja kääntäen verrannollinen tangon paksuuteen. Jos tuulen nopeus on 22 metriä sekunnissa ja tangon paksuus on yksi senttimetri, sen synnyttämien pyörteiden taajuus on 440 hertsiä (yksiviivaisen a:n...
Listauksia pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen engl.kielisestä kaunokirjallisuudesta löytyy Helmet-tietokannasta (http://www.helmet.fi/):
Valitse Helmetin etusivulta painike "Muut hakutavat". Sen jälkeen valitse vasemmanpuoleisesta valikosta "Espoon luokitus" ja kirjoita hakukenttään 5.4 ja tee samalta näytöltä lisärajaus "Kaunokirjat", jonka jälkeen saat "Hae"-painikkeella hakutulokseksi runsaat 17.000 kirjaviitettä. Voit vielä järjestellä hakutulosta käyttämällä "Rajaa/järjestä"-painiketta, joka järjestää hakutuloksesi esim. ilmestymisvuoden mukaan. Tässä hakutuloksessa on mukana sekä lasten- että aikuisten kirjallisuus.
- Esimerkkihaussa käytettiin engl.kiel. kaunokirjojen luokkaa 5.4 jota Espoo ja Vantaa käyttävät. Helsingissä...
Tähän ei valitettavasti löytynyt vastausta. Kysyin valtakunnallisen kirjastoammattilaisten sähköpostilistan kautta muistaako joku kollega tätä runoa tai sen alkuperää tai runon loppua, mutta kukaan ei muistanut.
Kysymys ja vastaus tulevat kirjastot.fi-nettisivulle. Mahdollisesti joku nettisivujen lukija tietää vastauksen ja voi auttaa tässä kysymyksessä.
Toisaalta runoa voi alkaa metsästää vanhoista lukukirjoista. Laitan oheen joitakin 1930-luvun ja 1920-luvun lopun äidinkielen lukukirjoja, joista kannattaa alkaa etsiä runoa. Nämä löytyvät Pasilan kirjavarastosta. Kirjoja voi lainata tai ne voi varata muihin pääkaupunkiseudun kirjastoihin. Osa varaston kirjoista on 50- tai 60-luvun painoksia, mutta näitä kirjoja on kyllä luettu jo 30-...
Ratahallintokeskuksen #link::f5da4533-71e1-465e-83de-a6504bed60d7::http://www.rhk.fi/::linkend# nettisivuilla sanotaan:
Radalla luvatta liikkuminen on kielletty. Liikkuminen rautatiealueella, kuten esimerkiksi ratapihalla tai ratapenkalla on aina luvanvaraista. Muusta kuin virallisesta radan ylityskohdasta radan ylittäminen on ehdottomasti kielletty. Asiaton oleskelu ratapiha-alueella, ratalinjalla, rautatiesillalla tai rautatietunnelissa, jotka eivät ole yleisön käytettävissä on kielletty ja rautatielain 68§:n mukaan voidaan rangaista rautatielainsäädännön rikkomisesta sakkoon.
www.rhk.fi/ymparisto_ja_turvallisuus/turvallisuus/rataverkolla_liikkumi…
Rautatielaissa 29.6.2006/555 todetaan pykälässä 68:
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/...
Kanadalainen Emilie –sarja ja sen jatko Emilien tytär perustuvat Arlette Cousturen menestysromaaneihin Les filles de Caleb ja Blanche. Kumpaakaan näistä ei ole toistaiseksi suomennettu.
http://muistikuvaputki.yle.fi/rouvaruutu/kanadalainen-sarja-90luvulta-e…
http://www.thecanadianencyclopedia.com/index.cfm?PgNm=TCE&Params=A1ARTA…
Hei!
Oikein olet hakenut mutta ei tärppää. Siispä tee seuraavasti : tule käymään Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston toiseen kerrokseen (musiikki),osoite Linnankatu 2, taiteiden talo. Haetaan sinulle nuotti (johon sisältyvät sanat)ko. laulusta. Merikannon Laatokka löytyy mm. Suuresta Toivelaulukirjasta nro 15.
