Maria Charlotta Lönnqvist (s. 4.2.1815) oli Aleksis Kiven hyväntekijä, joka antoi kirjailijalle merkittävää taloudellista tukea. Lönnqvist asui isältään Jonas Lönnqvistiltä perimässään torpassa, joka sijaitsi Adlercreutzien omistaman Sjundbyn kartanon mailla Siuntiossa, ja hänet tunnettiin taitavana pitokokkina ja ompelijana. Hän majoitti asuinpaikka vailla olleen Kiven luokseen vuonna 1864 ja kustansi tälle täysihoidon. Kirjailijaa tukiessaan Lönnqvist joutui kuitenkin itse taloudelliseen ahdinkoon. Hän hoiti Kiveä tämän sairastellessa ja kävi tapaamassa tätä vielä kesällä 1872 Kiven Albert-veljen luona. Huhuttiin myös, että Lönnqvistillä ja Kivellä olisi ollut intiimi suhde ja että he olisivat olleet aikeissa avioitua, mutta tästä ei ole...
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta löytyvät kaikki väestötietojärjestelmässä olevat etunimet. Sen mukaan Jooa-nimen on saanut vuosina 1960-1999 54 henkilöä, joista viisi naisia. Vuodesta 2000 lähtien nimi on vakiintunut miehen nimeksi ja nimen suosio on kasvanut niin, että vuosina 2000-2008 nimen on saanut jo 172 henkilöä.
Nimen alkuperästä ei ilmeisesti ole täyttä varmuutta ja siksi se vaihteleekin, joissakin läheteissä nimi on Joonaksen muunnos (Riihonen, Eeva ”Mikä lapselle nimeksi), joissain taas se olisi raamatullista perua, muunnelma nimestä Jooas. Myös Joakim-nimeä on esitetty alkuperäksi.
Joonas, alkup. heperan kyyhkynen, nimipäivä 29.3.
Joakim, alkup. heprean Jumalan asettama ja ylistämä, nimipäivä 20.3
Kirjastosta löytyy...
Ensin panhuilun kuvailu osoitteessa
http://fi.wikipedia.org/wiki/Panhuilu
Yhtään panhuilun soitonopasta en löytänyt pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista. Suomen kansallisbibliografian Fennican avulla selvisi, ettei yhtään suomenkielistä opasta ole julkaistukaan. Myöskään muunkielisiä soitonoppaita panhuilulle ei ilmeisesti ole olemassa. Kyseessähän on lähinnä kansanmusiikissa käytetty soitin, jossa on 10 tai useampia eri pituisia huiluja rinnakkain.
HELLEVI on suomalainen naisennimi, joka voidaan tulkita 'hellä'-sanasta muodostetuksi tai myöskin muunnelmaksi Helenasta. Suomenkieliseen kalenteriin Hellevi tuli v. 1929, Suomen ruotsinkieliseen 1973. Suomen ortodoksisessa kalenterissa nimi on yhdistetty Agateen, joka on alkuaan kreikankielinen Άγαθή / Agathe ’hyvä’, merkityksensä puolesta siis lähellä ’hellää’.
HAKUNI on muunnelma skandinaavisesta nimestä H(a)akon , Håkan tai Håkon. Nimen merkityksestä ei ole yksimielisyyttä. Kantasana voisi olla hag ’hyödyllinen’, ’kätevä’, mutta yhtä hyvin merkitys voisi myös olla ’korkea jälkeläinen’ (muinaisnorjan há ’korkea’ ja konr ’poika’), minkä perusteella se on ollut jo keskiajalla suosittu hallitsijannimi Norjassa. Muoto Hakuni esiintyy...
Eläinten pitoa säätelee moni laki. Järjestyslaista löytyy pykäliä eläinten kiinnipidosta. Järjestyslain mukaan kissan omistaja on huolehdittava, ettei kissa pääse yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille, kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle kytkemättömänä.
Ko. lain mukaan lemmikkieläimen pitäminen vapaana aidatulla pihalla on sallittua. Valvomattomana kissa tuskin pysyy aidatulla pihalla, joten käytännössä kissa ei voi pitää vapaana. Varmaankin paras tapa ulkoiluttaa kissaa on käyttää kissalla tarkoitettuja ulkoiluvaljaita.
Järjestyslaki löytyy netistä osoitteessa http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030612
Lyhyesti sanottuna yhteistä kaikille fantasiakirjallisuuteen kuuluville teoksille on jotain sellaista, joka ei kuulu jokapäiväiseen elämäämme. Se jokin voi olla täysin kuvitteellinen maailma, taikuus tai jokin muu yliluonnollinen elementti.
Laajempia fantasiakirjallisuuden määritelmiä löydät vaikka seuraavista teksteistä: Vesa Sisättö: Johdanto (teoksessa Ulkomaisia fantasiakirjailijoita, BTJ 2003) ja Johanna Sinisalo: Fantasia lajityyppinä ja kirjailijan työvälineenä (kirjassa Fantasian monet maailmat, BTJ 2004).
Näytelmää ei ole suomennttu. Christopher Marlowen tuotannosta on tähän mennessä ilmestynyt vain yksi suomennos "Edvard II" (Faros, 2003): http://www.faroskustannus.fi/kirjat/marlowe.html
Raha on Suomen 90-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi lyöty erikoisraha, joka laskettiin liikkeelle juuri ennen vuoden 2007 itsenäisyyspäivää. Tietoa rahasta mm. täältä:
http://www.kolikot.com/raha/1837
Rahaa on myyty 2 eurolla eli sen normaalilla arvolla.
Kaikki satukasetit löytyvät Joensuun kirjastosta. Ne kuuluvat Satuset-sarjaan. Tekstit on tehnyt Raimo Bergan ja laulut Jukka Kuoppamäki. Hupi-hiiren löytöretki on Satuset-kasetin numerossa 1, Loppu hyvin - kaikki hyvin numerossa 2 ja Juuso-hiiri ja häijy rintaneula numerossa 4.
Hauskoja syntymäpäiviä!
Väinö Linnan Tuntematon sotilas kuvaa suomalaisia sotilaita jatkosodassa 1941-1945. Se on Suomen tunnetuimpia ja myydyimpiä romaaneja. Kirja aiheutti ilmestyessään julkisen polemiikin. Toisaalta se nähtiin realistisena sodan kuvauksena ja toisaalta isänmaallisuuden ja urhoollisuuden pilkkana.
Tuntematonta sotilasta pidetään suomalaistakin suomalaisempana romaanina ja ennen muuta ihmiskuvauksen mestariteoksena. Sanotaan, että Tuntematon sotilas on suomalaisen miehen sielun peili.
Tuntemattomassa sotilaassa Linna kuvaa sotaa kaunistelemattomasti vastapainona perinteiselle sankarimyytille. Kirjan takakannen tekstissä sanotaan, että kirja on "sodan kritiikki ja suomalaisen sotilaan muistomerkki".
Jotkut kriitikot tosin ovat olleet sitä...
Kirjan Surusta kirkkauteen (kirj. Fredrik Wislöff) esipuheessa manitaan, että Carl Fredrik Wislöff on eri henkilö kuin Fredrik Wislöff. Edellinen on jälkimmäisen serkku ja neljä vuotta nuorempi.
Fredrik Wislöff, suosittujen hartauskirjojen kirjoittaja, on syntynyt 1904 ja kuollut 1986.
Lähteet:
Factum. 8, Weilin & Göös, 2005
Wislöff, Fredrik: Surusta kirkkauteen, Suomen raamattuopiston kustannus1988
Marja on yhdestä tai useammasta yhtyneestä emilehdestä kehittyvä mehevä hedelmä.
Hedelmä syntyy kasvin emiön sikiäimestä; hedelmät suojaavat sikiäimen sisällä olevia siemenaiheista syntyneitä siemeniä ja edistävät myös kasvin leviämistä, koska eläimet syövät ja kuljettavat niitä.
Epähedelmä on kasvin hedelmä, jonka muodostumiseen osallistuu muita kukan emiön osia kuin sikiäin. Tavallisimmin kyseessä on kukkapohjus (esim. omena), mutta myös kukkalehtien tyviosat voivat tulla kyseeseen. Epähedelmä-nimitys on ehdotettu korvattavaksi käsitteellä pohjushedelmä, joka sekään ei ole täysin yksiselitteinen.
Lähteenä käytetty:
Biologian sanakirja / Rauno Tirri..[et al.]
Uud. laitoksen 1. p.
Helsingissä : Otava, 2001. 888 s. : kuv. ; 24 cm
ISBN 951-...
Kuvailuasi vastaavaa ranskan oppikirjaa emme löytäneet. Runo saattaisi kuitenkin olla Jacques Prévertin 'Le cancre' (suom. "koulupinnari"), joka löytyy esimerkiksi täältä: http://mortain.free.fr/Culture/Prevert/prevert6.htm
Runo on peräisin kokoelmasta Paroles (1946), ja sitä ei ilmeisesti ole käännetty suomeksi.
Fennican eli Suomen kansallisbibliografian mukaan on olemassa ”Linnunradan käsikirja liftareille”
kirjasta ns. 5-osainen trilogia, johon sisältyvät seuraavat osat:
1. Linnunradan käsikirja liftareille
2. Maailmanlopun ravintola
3. Elämä, maailmankaikkeus – ja kaikki
4. Terve ja kiitos kaloista
5. Enimmäkseen harmiton.
Samalla tavalla on jaoteltu Yle Tallennepalvelun kuunnelma cd-äänilevyversiona:
1. Linnunradan käsikirja liftareille, 2 cd-äänilevyä
2. Linnunradan käsikirja liftareille: maailmanlopun ravintola, 4 cd-äänilevyä
3. Linnunradan käsikirja liftareille: elämä, maailmankaikkeus – ja kaikki, 3 cd-äänilevyä
4. Linnunradan käsikirja liftareille: terve, ja kiitos kaloista, 3 cd-äänilevyä
5. Linnunradan käsikirja liftareille:...
Maanantaisin on Töölön kirjastossa maksuton asianajajaneuvonta klo 17.00-19.30.
Kannattaa varmaan käydä siellä kysymässä asiaa, he neuvovat
miten kannattaa toimia.
Töölön kirjasto, Topeliuksenkatu 6 00250 Helsinki
puhelin 310 85025.
Lakiasiat ovat mutkikkaita, joten on paras turvautua asiantuntijoitten tietämykseen.
Sakari Virkkusen toimittaman Suomalaisen fraasisanakirjan mukaan linnunmaidolla viitataan leikkimielisesti makeaan viinaan eli johonkin niin hyvään, ettei sitä voi olla olemassakaan. "Se on kuin linnun maetoa, sano ukko, kun tenttuva ryyppäsi", kertoo kajaanilainen sanonta.
Tästä päätellen ilman ollessa kuin linnunmaitoa, sää on epätodellisen, uskomattoman, sanoinkuvaamattoman hieno.
Toini Vuorelan Kansanperinteen sanakirjassa puhutaan linnunpiimästä, joka tulee viron piim-sanasta(=maito). Myös Vuorelan mukaan sen merkitys viittaa äärimmäiseen harvinaisuuteen, olemattomuuteen tai hienoon herkkuun. Hämeenlinnasta tulee sanonta " Kaikkija rahalla saa, paitti Jumalan armoo ja linnun piimää." Toiselta puolen muinaiseen Kreikkaan ja toiselta...
Ruotsalaisen almanakan Nora ja suomalaisen Noora ovat lyhentymä Eleono(o)rasta. Eleonora on alkuaan arabian Ellinor, joka tarkoittaa "Jumala on valoni". Nimen toivat Espanjaan ilmeisesti maurit 1000-1100-luvulla. Sieltä se levisi Ranskaan (Aliénor) ja edelleen Englantiin. Suomessa Eleonooraa on käytetty kaikkialla muualla paitsi Karjalassa. Tavallisimmat lyhentymät Eleonoorasta ovat Noora, Nuura ja Elli.
Eeva Riihosen kirjan Mikä lapselle nimeksi mukaan Jesse on alkuaan hebreaa ja merkitsee "Jumala on olemassa". Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjassa kerrotaan Jesse-nimen alkaneen yleistyä Suomessa 1970-luvulla todennäköisimmin amerikkalaisesta vaikutuksesta.
Nita-nimestä löytyy tietoa seuraavalta sivustolta:
http://www.etunimet.net/nimipaiva....
Moniosasisessa kirjasarjassa Suomen rintamamiehet 1939-1945 löytyy talvi- ja jatkosodassa olleiden matrikkeleja disioonittain. Lisäksi mm. useiden paikkakuntien veteraanijärjestöt ovat koonneet henkilöhakemistoja alueensa sotilaista. Näitä löytyy Suomen kansallisbibliografiasta https://fennica.linneanet.fi/ esim. tarkennetulla haulla yhdistämällä sanat talvisota ja matrikkelit.
Arkistomateriaali löytyy Kansallisarkistosta, yhteystiedot:
Kansallisarkisto
Käyntiosoite: Rauhankatu 17
Postiosoite: PL 258, 00171 Helsinki
Puhelin: 029 533 7000
Faksi: (09) 176 302
Sähköposti: arkisto[@]narc.fi
Asiakaspalvelumme on keskitetty Rauhankadulle.
Sotiin liittyvää materiaalia löytyy esim. Sotasampo.fi-palvelusta, mutta sielläkin henkilötiedot...
Runo on nimeltään Eriskummalinen kantele ja se kuuluu Elias Lönnrotin kokoamaan Kantelettareen.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kustantamasta teoksesta Kanteletar, elikkä, Suomen kansan vanhoja lauluja ja virsiä (toim. Elias Lönnrot) on ilmestynyt useita painoksia, viimeisin eli 16. painos vuonna 2005.
Suomen rahat arviohintoineen 2005: keräilijän opas antaa vuoden 1915 1 pennin kolikolle arvoksi 2 euroa, jos raha on täysin virheetön ja leimakiiltoinen, 1 euron, jos se on virheetön, mutta lievästi tummunut. Hinnat ovat keräilyarvoja, eivät osto- ja myyntihintoja.
The Standard Catalog of World Coins 2005 luettelon mukaan kolikon hinta vaihtelee kunnon perusteella 0,25 eurosta 2,50 euroon.
Lisätietoja kannattaisi varmasti kysellä
Pohjois-Karjalan numismaatikoilta
http://www.pk-numismaatikot.fi/
Sihteeri: Armi Hakkarainen
e-mail etunimi.sukunimi@pk-numismaatikot.fi
Kirkkokatu 14 a B 18 fax 013-229 133
80100 JOENSUU gsm 041-474 2119
Yhdistyksellä on myös Myydään, ostetaan ja vaihdetaan -keskustelualue internetissä....