Pentti Leino on kirjoittanut kirjan Harjanteen perhehistoria. 2001.
Tämä voisi olla kysymäsi "keskeneräinen" sukututkimus. Mutta ellei, niin Suomen sukututkimusseuran sivuilta http://www.genealogia.fi saa apua sukutukimukseen liittyvissä kysymyksissä. Voit liittyä postituslistaan ja sen kautta etsiä tietoa. Aloita sukututkimus-linkin takaa löytyy ohjeet miten edetä ja HisKi-tietokannasta pääset selailemaan kirkonkirjoja. Sukunimistä voi etsiä tietoa esim. teoksesta Mikkonen, Pirjo, Sukunimet.
Koirat hakevat mielellään fyysistä kontaktia ja käyttävät kosketusta kommunikointikeinona. Koirat pitävät siitä, että niitä kosketellaan tavalla, joka ei ole uhkaava ja joka kuuluu niiden sosiaalisiin käyttäytymistapoihin. Eniten ne nauttivat rinnan, kaulan ja vatsan silittelystä, kun taas päälaen, niskan ja selän takaosan silittämistä ne voivat pitää vähän uhkaavana. Ylipäätään koirat pitävät siitä, että niitä kosketellaan tavalla, joka ei ole uhkaava ja joka kuuluu niiden sosiaalisiin käyttäytymistapoihin.
Lähde: Sarah Whitehead: Kaikki koirista (WSOY 2006)
Kirjastoissa arvostetaan kovasti alan koulutusta ja opiskelijoita: sitä kautta saadaan alalle uusia, päteviä työntekijöitä. Kuitenkin vasta pätevälle eli valmiiksi kouluttautuneelle maksetaan pätevän palkka. Hiukan lisäpalkkaa saa myös kokemuksesta, eli palkkaa nostavat tehdyt työvuodet. Joistakin erityistehtävistä voi myös saada palkanlisän.
Kun varattu kirja saapuu haluamaanne kirjastoon on 10 aukiolopäivää aikaa noutaa kirja. Varausilmoituksen tulo postitse asiakkaalle vie päivän tai kaksi, joten aikaa jää 8-9 päivää. Sähköpostin kautta ilmoitus lähtee seuraavana yönä kirjan saavuttua kirjastoon. Kotiin tulevassa varausilmoituksessa kerrotaan tarkka päivä, mihin asti varattua kirjaa pidetään kirjastossa.
Kuvauksen perusteella kyseessä on varmaankin Kaari Utrion Rakas Henrietta, joka sijoittuu 1840-luvun Helsinkiin. Kirja ilmestyi Tammen kustantamana 1977, ja äänikirjana 1996.
Talvisodan pikkujättiläinen kirjan mukaan suomalaiset tähystäjät totesivat 26.11.1939 klo 15:n aikaan useita räjähdyksiä rajan toisella puolella inkeriläisessä Mainilan kylässä Kannaksella.
Talvisodan pikkujättiläinen, toimittaneet Jari Leskinen ja Antti Jutilainen (WSOY 1999)
Kartan mukaan Mainila sijaitsi Rajajoen varrella ja oli yksi Valkeasaaren kylistä http://fi.wikipedia.org/wiki/Valkeasaari
Apu-lehdessä on ollut 30.11.2009 artikkeli Tästä se alkoi ,mikä käsitteli talvisodan alkua Kannaksella. Kirjoituksen mukaan kylä sijaitsee Siestarjoen rannalla, mutta kylän nykyinen nimi ei artikkelista selvinnyt.
Saa olla. Poliisi.fi-sivustolta löytyy passikuvavaatimusten (alkaen 21.8.2006) valokuvaohje. Se säätelee monia asioita, mm. asusteita ja kasvonilmeitä, mutta ei viiksiä. Yhdellä esimerkkikuvatullakin on viikset.
http://www.intermin.fi/poliisi/home.nsf/pages/1420C6E88D44489BC22570190…
Pentti Lempiäisen mukaan luku seitsemän esiintyy Vanhassa testamentissa puhuttaessa ilmestysmajan lampunjalasta (4 Moos. 8:1-4). Seitsenhaarainen lampunjalka, 'menora' on juutalaisuuden keskeinen symboli, joka kuvaa Jumalan täydellisyyttä. Kristityille sietsemän kynttilää tarkoittaa seitsemää pyhän hengen lahjaa: Herran henki, viisaus, ymmärrys, taito, voima, totuuden tunteminen ja Herran pelko.
Jumalanpalveluksessa seitsemää kynttilää käytetään mm. piispan ollessa saapuvilla. Seurakunta rukoilee, että sen kaitsijat tulisivat sitä tervehtimään Jumalan täydellinen siunaus mukanaan ja että he täydellisesti julistaisivat sille Jumalan sanaa. Pyytäessään itselleen Hengen seitsemää lahjaa seurakunta puolestaan anoo samalla, ettei se lankeaisi "...
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Sofi on länsisuomalainen kansanomainen muoto nimestä Sofia. Sofia on alun perin kreikkalainen nimi, joka tarkoittaa viisautta.
Pohjanmaalla nimestä on ollut käytössä muoto Soffi ja ortodokseilla puolestaan Sofii.
Alkuperäisessä muodossaan nimi on yleisesti tunnettu ja siitä on useita muunnelmia eri maissa. Esimerkiksi Englannissa nimestä käytetään muotoa Sophy, joka lausuttuna on aika samankaltainen Sofin kanssa. Virossa nimestä on käytössä ainakin muodot Viiu ja Sohvi.
Ks. Sofia-nimen merkityksestä myös aiemmat vastaukset
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=1ee96edf-99c…
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=3cb26155-a79…
Laulu on ilmeisesti nimeltään Gabrielin viesti, joka alkaa: "Kun saapui Gabriel luo neitsyen". Suomenkieliset sanat on kirjoittanut Niilo Rauhala. Yleisradion Fono-tietokannan mukaan laulu on baskilainen kansansävelmä. En löytänyt sellaista nuottia, jossa olisi suomenkieliset sanat mukana, mutta englanninkielisillä nimillä Gabriel's message ja The angel Gabriel nuotteja löytyy useita, esim. kuoronuotit University carol book ja Christmas a cappella. Voit tarkistaa nuottien saatavuuden kotikuntasi kirjaston tietokannasta. Jos omassa kirjastossasi ei nuottia ole, voit tilata nuotin kaukolainaksi. Laulu on kyllä levytetty suomeksi, joten suomenkieliset sanat voi kuunnella levyltä. Esimerkiksi Joose Vähäsöyringin uudella joululevyllä...
Tämän nimistä laulua ei löytynyt, mutta sitä muistuttaa laulu nimeltä Kevään kynnyksellä. Laulu alkaa sanoin kevät tuli keinuen porraspäähän… Voisikohan etsimäsi olla jonkinlainen jouluversio siitä samaan tapaan, kuin vaikkapa laulua Juhannus on meillä herttainen lauletaan myös "joulusanoilla" (jouluaatto on nyt herttainen).
Kevään kynneksellä -laulu nuotteineen löytyy ainakin näistä kirjoista:
- Elämäni laulut.. / Lauri Haajanen (2006)
- Uusi lapinlasten laulukirja / Jouko Tekoniemi (1991)
Tavallisin syy maidon juoksettumiseen ovat ruuan happamat raaka-aineet, kuten tomaattisose, sinappi, viini, kasvikset ja hedelmät sekä niistä tehdyt mehut. Ne olisi hyvä lisätä ruokaan vasta valmistamisen loppuvaiheessa.
Ainakaan uuniohrapuurossa näitä aineita tuskin kuitenkaan on. Myös suola voi juoksettaa maidon, kuten arvelitkin. Se kannattaa lisätä vasta valmiiseen ruokaan.
Maidon käytöstä ruuanvalmistuksesta löytyy tietoa ja vinkkejä vaikkapa Maito ja Terveys ry:n sivuilta:
http://www.maitojaterveys.fi/index.php?id=3&n=147
Kyseessä on Lauri Pohjanpään runo Et tiedä mitä teit..., joka löytyy ainakin kokoelmasta Pohjanpää, Lauri: Valitut runot, WSOY (6.-8.p.)s. 283. Se on myös kokoelmassa Runo on vapaa : radiokuuntelijoiden suosikkirunot, Otava, 1996,s.387.
Runon löytymisestä kuuluu kiitos Raision kaupunginkirjastolle, joka on tallentanut erityisesti antologioissa, mutta myös muualla ilmestyneitä runoja tekijän, nimen ja alkusanojen mukaan kokoelmatietokantaansa. Vaski -tietokanta löytyy osoitteesta http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2 Myös Pieksämäen kaupunginkirjasto on tehnyt vastaavaa työtä.Pieksämäen kaupunginkirjaston kokoelmatietokanta http://www.pieksamaki.kirjas.to/
Tikkanen on johdettu nimestä Tikka. Tikka-nimen alkuperälle on olemassa erilaisia teorioita. Yhden mukaan se on saatettu antaa ensin henkilön lisänimeksi jonkun tikkamaisen ruumiillisen tai henkisen ominaisuuden vuoksi. Eläinten nimiä on annettu sukunimiksi myös sellaisenaan ilman sen kummmempia lisämerkityksiä. Tikka ei välttämättä liity eläimiin, vaan se voi olla myös lyhenne toisesta sukunimestä, kuten Huotikasta tai Sotikasta. Yksi vaihtoehto on myös, että se on johdettu venäläisestä nimestä Tihon. (Sukunimet/Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala s.667-668)
Tikka-linnun nimi taas on onomatopoeettinen (ääntä jäljittelevä), eli sillä ei ole muita merkityksiä. Tikka voi tarkoittaa myös tien merkitsemiseen käytettyä puun oksaa. (Suomen sanojen...
Vaikka Tommy Tabermannin äidinkieli on ruotsi, hän kirjoittaa suomeksi. Runokokoelmia ei myöskään ole käännetty ruotsiksi.
Pari yksittäistä runoa löytyy kirjasta Ny lyrik - uutta lyriikkaa (ilmestynyt 1984). Runojen nimet ovat Varkaus ja Ruusujen salaisuus, ruotsiksi Stölden ja Rosornas hemlighet. kirja löytyy Helmet-kirjastojen kirjavarastosta.
www.helmet.fi
Kirjalahjoituksista on kysytty aikaisemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta, tässä vastaus:
Helsingin kaupunginkirjasto ottaa kyllä vastaan lahjoituksia kokoelmiinsa. Lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Kunkin kirjaston kokoelmista vastaava päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Kannattaa kysyä aluksi omasta lähikirjastosta olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta lahjoitettaville kirjoille.
Rahan keräilyarvo muodostuu kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Keräilyarvoon vaikuttavat seuraavat tekijät: - kohteen lyönti- ja painosmäärä (paljousaste), - säilynyt ja markkinoilla liikkuva määrä (esiintymisaste), - kuntoluokka (kuluneisuusaste) ja - kysyntä (kiinnostusaste). Rahan ikä ei vaikuta keräilyarvoon. Esimerkiksi 2000 vuotta vanha raha voi olla halvempi kuin 20 vuotta vanha. Rahan koko ja valmistusaine (kulta, hopea, kupari, rauta ym.) vaikuttavat keräilyarvoon. isokokoisia, arvometallista valmistettuja rahoja kysytään eniten. Tästä päätellen markkojen vaihtaminen euroiksi kannattaa, ellei hallussa ole kovin hyväkuntoisia ja vähän markkinoilla esiintyviä rahoja. Osoitteesta www.kolikot.com selviää yhä kierrossa olevien...
Luulenpa, että tietojasi ei löydy enää rekisteristämme.
Ota henkilöllisyystodistus(kuvallinen) mukaasi ja tule lähimpään kirjastoon; saat uuden kortin sekä samalla tunnusluvun netin käyttöä varten.
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan mukaan on mahdollista, että kaikki Tiitiset juontuisivat Vesannon Juurikkamäellä 1570-luvulla asuneesta Pentti Matinpoika Tiitisestä eli Lapveteläisestä. Nimen 'Tiitinen' taustalla voi olla alasaksalainen 'Diet'-pesye (esim. Tide, Tideke, Titke [Theodericus]), johon kuuluvia miesten nimiä esiintyy asiakirjoissamme jo keskiajalta. Esim. Ylöjärven Kyöstilän 'Kärrä' eli 'Tiitinen' -nimistä taloa hallitsi 1605-24 Pekka Jaakonpoika Tiiti, 1855 David Tiitinen; Jääskessä on kirjattu 'p titikainen' 1553 ja Juuan 'titien' 1568; Saloisissa Pehr Titinen 1753; Pieksämäellä sukunimi Tiitinen 1695.
Lähde: Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Uud. painos 2000.
Tiitisten sukuseura on julkaissut Tiitisten suvusta...
Sakari Rimmisen Pilvilinna-elokuvaa ei löydy kirjastoista. Todennäköisesti syynä on lainausoiksien puuttuminen. Ilman lainausoikeutta kirjasto ei voi hankkia elokuvia kokoelmiinsa.
Elonet-tietokannan (Elonet on Kansallisen audiovisuaalisen arkiston ja Valtion elokuvatarkastamon ylläpitämä tietokanta, joka sisältää tietoa Suomessa esitetyistä elokuvista ja muista kuvaohjelmista sekä niiden tekemiseen osallistuneista henkilöistä ja yhtiöistä. http://www.elonet.fi/) kautta löytyy tietoa elokuvasta, mm., että se on esitetty useampaan kertaan televisiossa Ylen Teema-kanavalla.
Ehkä kannattaisi pyytää Teemaa esittämän se vielä kerran.
