Hei,
Valitettavasti nyt kävi niin, että muistelemallasi tekstin pätkällä ei löytynyt laulua, joka vastaisi täysin hakemaasi. Alla on kolme kappaletta, joiden sanoitus menee aika lähelle etsimääsi.
Päivi Kautto-Niemen kappale:'Sun luokses jään', jossa kertosäe kuuluu: "..Sun luokses jään / Mä painan pääni kainaloos niin lämpimään / Sun luokses jään ja pääsen suojaan lempeään / Sun luokses jään en tästä kaipaa minnekään..." .
Päivi Kautto-Niemi: Laulu nimeltä 'Luoksein jää', jossa kertosäkeessä lauletaan: "...Luoksein sää / viereeni lämpimään / aamuun on aikaa hetken jokaisen voin sulle omistaa / Pyydän luoksein jää / viereeni lämpimään / Jokainen tunti, jonka kanssas jaan / näin uuteen aamuun mua valmistaa saa...".
Kirkan kappaleessa 'Ota...
Amerikan Yhdysvaltain perustuslaki, johon presidentin virkavala sisältyy, löytyy kokonaisuudessaan suomennettuna esimerkiksi Ari Helon kirjasta Yhdysvaltain demokratian synty : unionin idea ja amerikkalainen historiakäsitys (Gaudeamus, 2014).
Presidentin virkavalasta säädetään perustuslain toisen artiklan ensimmäisessä pykälässä: "Ennen virkaanastumistaan hänen on annettava seuraava vala tai vakuutus: 'Pyhästi vannon (tai vakuutan), että tulen uskollisesti hoitamaan Yhdysvaltain presidentinvirkaa ja parhaan kykyni mukaan säilyttämään, suojelemaan ja puolustamaan Yhdysvaltain perustuslakia.'"
Hei!
Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin sivustolta saat tietoa ajokorttiluokista:
http://www.trafi.fi/autoilu/ajokortit/ajokorttiluokat
Alla on myös linkit valtion säädöstietopankki Finlexin säädökset ajantasaisena -tietokantaan.
Ajokorttilaki 386/2011
4 § Ajokorttiluokat
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110386?search%5Btype%5D=pi…
Valtioneuvoston asetus ajokorteista 423/2011
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110423
Matkalaulu on saksalainen kansansävelmä. Siinä on kolme säkeistöä. Laulun nuotit ja sanat löytyvät mm. nuottikokoelmista Suuri Toivelaulukirja 19, Nuorten laulukirja (toim. Wilho Siukonen) ja Laulava toivonliitto (toim. Jussi Ilvonen).
1.
Poika (tyttö) nuori matkallaan, heissunhei, rallallei,
riemukas on ainiaan, rallallallallei!
Vaaroja on täynnä tie, seikkailusta toiseen vie.
Heissun, heissun, heissunhei, rallallei, rallallei!
Heissun, heissun, heissunhei, rallallallallei!
2.
Ja jos matka uuvuttaa, heissunhei, rallallei,
metsä suojaa tarjoaa, rallallallallei!
Siellä mätäs vuoteena, sinitaivas kattona.
Heissun, heissun jne.
3. Poika (tyttö) nuori matkallaan, heissunhei, rallallei,
riemukas on ainiaan, rallallallallei!
Surut, huolet...
Valitettavasti kirjastoista ei löydy matrikkelia kaikista poliiseista (ei Kymenlaaskon kirjastonjen Kyyti-aineistohaulla eikä yliopistokirjastojen yhteisellä Melinda-aaineistohaulla). Sen sijaan löytyy matrikkeleita poliisipäällystöstä. Kotkan kaupunginkirjastossa on poliisipäällystön matrikkelit vuosilta 1995 ja 1966. Matrikkelien tiedoissa ei ole, kuinka vanhoja tietoja ne siältävät, mutta silmäilemällä matrikkeleja näyttää siltä, että ne eivät yllä vuoden 1900-1920 tietoihin. Kouvolan pääkirjastossa on samanlainen matrikkeli vuodelta 1938, mutta senkään tiedoissa ei ole mainintaa matrikkelin kattavuudesta. Nämä poliisipäällystön matrikkelit sisältävät tiedot kaikkien kaupunkien ja kuntien poliisipäällystöstä.
Suomen kansallisdiskografiasta eli Viola-tietokannasta löytyy laulusta kolme suomennosta:
1. Halu maalle (Talvi on jo laannut riehumasta) - sanoittajaa ei tiedetä tai mainita, mutta ehkä Antti Räty
2. Kaipaus maalle (Väistyi talvi vaarojemme lailta) - sanoittajaa ei tiedetä tai mainita, esiintyy kokoelmassa "Laulu-Miesten lauluja III" (ensimmäinen painos 1959)
3. Kaipuu maalle (Hymyy taivas) – sanat Paavo Alanne
Kysymyksessä mainittu yhden sanan ero saattaa johtua virheestä, pohjimmiltaan kyse lienee yhdestä ja samasta käännöksestä. On mahdollista, että käännöksen versioon "Halu maalle" on tehnyt mainittu Antti Räty. Usein ei vanhoissa nuottikokoelmissa ja levytyksissä ole kaikkia tietoja tarjolla. Paavo Alanteen käännös on julkaistu...
Ilmeisesti ratkaiseva tekijä on aineen elektronikehien sopiva rakenne. Tiede-lehdessä (2/2010, ss. 14-15) asia on selitetty näin:
"--- NdFeB-magneetti on neomagneetti, moderni kestomagneetti, joka on valmistettu neodyymin, raudan ja boorin seoksesta. --- Uutta neomagneeteissa on suuri "energisyys", jota insinörit kuvaavat energiatulolla. NdFeB-magneetin enrgiatulo on yli neljäsataa kilojoulea kuutiometriä kohti, kun 1940-luvulla keksityt AlNiCo-magneetit jäävat paljon alle sadan kilojoulen. Suuri energiatulo pienentää magneetin kokoa ja keventää painoa.
Neodyymi kuuluu lantanoidien alkuaineryhmään, jolla on magneettiselta kannalta sopivasti miehitetyt elektronikehät. Sen vuoksi neodyymi ja eräät muutkin lantanoidit, kuten samarium,...
Punaisen ristin sivuilta löysin vinkin, että peittoja on tehty jo 30 vuotta. https://www.punainenristi.fi/lahjoitukset/vaatelahjoitus/tee-itse-avust…
Ihan tarkkaa alkamisaikaa en saanut selville.
Jos joku on ollut mukana jo 1980-luvulla, hän voisi kommentoida.
Espoon kirjastoista ainakin Sellon kirjastossa on tällainen leikkuri. Joissakin muissakin Espoon kirjastoissa on leikkuri, jonka saa käyttöönsä pyytämällä. Kysele lähikirjastostasi.
Ihmisen kämmenet hikoavat, koska hänellä on kämmenissä hikirauhasia. Hikirauhasia on kahdenlaisia: pieniä ja suuria. Pieniä on mm. kämmenissä ja jalkapohjissa. Niiden tehtävänä on osallistua ihmisen lämmönsäätelyyn.
Muun muassa alla olevista linkeistä lisää tietoa hikirauhasista ja hikoilusta:
http://www.solunetti.fi/fi/histologia/hikirauhanen/
http://tieteentermipankki.fi/wiki/El%C3%A4intiede:hikirauhaset
Pauligin verkkosivuilla sanonnan "kylmä kahvi kaunistaa" veikataan juontuvan ajalta, jolloin nuoret naiset käyttivät aamunsa itsensä kaunistamiseen ja saapuivat myöhässä jäähtyneelle aamukahville.
Sanonta tunnetaan myös Saksassa. Löytämieni lähteiden mukaan "kalter Kaffee macht schön" -sanonta olisi peräisin barokkiajalta. Lähteiden mukaan ylimystön käyttämät meikit eivät olisi kestäneet kuumaa juotavaa, joten kylmän kahvin nauttimisen nähtiin ylläpitävän kauneutta.
Kysymäsi sanonnan loppuosan alkuperää en onnistunut selvittämään, mutta oletettavasti se on uudempaa perua kuin tutumpi alkuosa.
Lähteet:
http://www.paulig.fi/kahvijutut/kylma-kahvi-kaunistaa
http://www.kaffeeteeabc.de/kaffee/geschichte_und_allgemeines/kalter_kaf…
http://www....
Hei,
Kappale "Föri toi, föri vei" löytyy CD-levyltä Lauluja Turusta (Fifty Fifty Records, 2009).
Esittäjät: Salminen, Matti (basso). Sointu studio-orkesteri (orkesteri). Hyvärinen, Antti (johtaja, ym).
Tieto löytyi Fono-tietokannasta: http://www.fono.fi
CD löytyy Helmet-tietokannasta (http://haku.helmet.fi) ja on lainattavissa esim. Laajasalon kirjastosta.
Nuotti löytyy erillisenä julkaisuna mm. Piki-kirjastoista sekä nuottikirjasta Lauluja Turusta: Turku-aiheinen laulukirja (Turkuseura, 2003).
Nämä tiedot löytyvät: Frank-monihaku: http://monihaku.kirjastot.fi.
Voit tiedustella näitä kaukolainaksi oman kirjastosi kautta.
Arabianrannan vene ei vielä ole lainattavissa eikä varattavissakaan.
Kyselin veneestä Arabianrannan kirjastosta ja sieltä pyydettiin ottamaan yhteyttä huhtikuun ensimmäisellä viikolla. Kaupunginosayhdistyksestä kerrottiin, että vene tullee lainattavaksi vasta toukokuussa.
Joka tapauksessa veneen varaukset todennäköisesti tehdään samaan tapaan kuin viime kesänäkin eli puhelimitse tai sähköpostitse Arabianrannan kirjastoon tai käymällä paikan päällä kirjastossa.
http://www.helmet.fi/Preview/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kapylan_kirjas…
http://artova.fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Arabianrannan_kirjasto…
Löytyy mm. PIKI-kirjastojen kokoelmasta Pirkkalasta, on tällä hetkellä lainassa ja varauksia on ennestään 1 kpl. Löytyy myös pääkaupunkiseudun HelMetistä, mutta siellä varausjono on 7 varauksen pituinen.
Boksia voi tavoitella myös useimmista muista Suomen maakuntakirjastoista eli käytännössä kirjastokimpoista (Kyyti, Satakirjastot, Vanamo), joiden varaustilanteen näkee haun jälkeen. Hämeenlinnassa sarjaa näyttää olevan hyllyssä, mutta se on jaettu kuudeksi osaksi, jotka täytyy varata ja lainata erikseen, eivät siis ole pakettina. Kotkassakin on hyllyssä, mutta ei ole varmaa, antavatko kaukolainaksi.
Tutkiskelin koko joukon sanakirjoja, mutta mistään ei löytynyt oikein tuohon sopivaa. Edes ”Suomen murteiden sanakirja”, jossa on sangen kattavasti murteellisiakin ilmauksia, ei antanut mitään sopivaa merkitystä, sillä esimerkiksi sanan ”koni” merkitys ’huono hevonen’ on aika kaukana tuosta. Slangisanakirjastakaan ei löytynyt sopivaa merkitystä, eikä myöskään eri kielten sanakirjoista paljastunut mitään sopivaa etymologiaa.
Kenties kyseessä on jokin niin paikallinen ilmaus, ettei se ole päätynyt sanakirjoihin. Mahdollista on toki sekin, että tuo on muuntunut jostakin tavallisemmasta ilmaisusta sellaiseen muotoon, ettei alkuperää pysty hevillä huomaamaan.
Kirjaa on Outi-kirjastoissa kaksi: Oulun pääkirjastossa ja Kaukovainion kirjastossa. Molemmat kirjat ovat lainassa, ja varauksiakin on kymmenen, joten kovin nopeasti sitä ei valitettavasti voi saada. Tilanteen näet Outi-kirjastojen sivulta. Samalta sivulta voit halutessasi tehdä varauksen:
https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=…
Novellia “Super-Toys Last All Summer Long” koskeva englanninkielisen Wikipedian artikkeli osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/Super-Toys_Last_All_Summer_Long kertoo, että samaa teemaa käsitteleviä novelleja ovat Aldissin ”Super-Toys When Winter Comes” ja ”Super-Toys in Other Seasons”. Kyse on siis varmaankin juuri noista novelleista, joskin esimeriksi Internet Movie Database osoitteessa http://www.imdb.com/title/tt0212720/ mainitsee elokuvan perustuvan vain tuohon ensimmäiseen novelliin.
Näyttäisi siltä, ettei noita kahta muuta novellia ole suomennettu, sillä niitä ei löytynyt tietokannoista tai muistakaan tutkimistani lähteistä. Englanniksi tarinat löytyvät kokoelmasta ”Supertoys Last All Summer Long And Other Stories of Future Time...
Pentti Lempiäisen ”Nimipäivättömien nimipäiväkirja” (WSOY, 1989) kertoo, että Nanan nimipäivää voidaan viettää 9.7., jolloin juhlivat myös Nanna, Nanny ja Nanni. ”Nana” on nimen ”Nanna” ranskalainen muoto ja peräisin nimestä ”Anna”. Kustaa Vilkunan teos ”Etunimet” (Otava, 2005) kertoo, että ”Anna” on puolestaan peräisin heprealaisesta nimestä ”Hannah”, jonka merkitys on ’armo’.
Saatte Vera-asiakastunnukset menemällä Polvijärven kirjastoon, missä teidät rekisteröidään Vera-asiakkaaksi. Voitte myös rekisteröityä verkossa verkkolomakkeella http://vaarakirjastot.fi/fi/celia Saatte Vera-tunnukset turvapostina sähköpostiosoitteeseenne. (Viestin, jossa ne ovat voi aukaista uudelleen ainoastaan sillä laitteella, jolla ne on ensimmäisen kerran aukaistu.) Voitte kuunnella Celia-kirjoja joko suoratoistona tai tallennettuna. Jälkimmäisessä tarvitaan Pratsam Reader -ohjelma, jonka tunnukset ainakin kirjastossa rekisteröidyttyäne tulevat myös automaattisesti sähköpostiinne.
