Entisenä kielenhuoltajana uskaltaisin sanoa, että "syvästi koskettuneena" ei ole hyvää suomen kieltä. Minäkin epäilisin kyseisen sanan ymmärrettävyyttä. Kaunis lopetus muuttuu oudoksi, ja se ei ole tarkoituksesi.
Mitä jos laittaisit loppuun kokonaisen lauseen? "Olen syvästi kiitollinen saamastani avusta" tai "Sinulta saamani tuki (tai apu) on koskettanut minua syvästi". Tai: "Kiitos, että autoit minua. Se on koskettanut minua syvästi." Nämä lauseet ilmaisevat yksinkertaisin sanoin kiitolliset tunteesi. Jos haluat, voit vielä lisätä lopetukseen esim. "Lämpimästi kiittäen".
Jos et halua laittaa kokonaista lausetta, niin voit laittaa loppuun "Syvästi kiitollisena".
Tässä joitakin ehdotuksia. Tärkeintä on saada viesti perille ymmärrettävässä...
Kielitoimiston sanakirjan mukaan sekä yhteen että erilleen kirjoittaminen on oikein. Sanakirjan esimerkeissä kuitenkin käytetään yhteenkirjoitettua muotoa. Tällöin sanottaisiin siis, että "otit sydämenasiaksesi".
Kielitoimiston sanakirja antaa sanoista myös taivutusesimerkit.
http://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Aili Somersalon saduissa seikkailevat Jukka-Pekka ja tonttu Tietäväinen. Kuvailemasi mukaista satua ei hänen tarinoistaan kuitenkaan löydy.
Tässä muutamia Aili Somersalon kirjoja:
Prinsessa etsii satua / Aili Somersalo ; kuvittanut Rauha Nuolivaara-Manninen Hämeenlinna : Karisto, 1947. - 153 s. : kuv. ; 19 cm. Sid.
Saduissa seikkailevat muiden muassa Somersalon tutut hahmot: Jukka-Pekka, Tonttu Tietäväinen, Musti ja Mirri. - Mustavalkoinen kuvitus. Kannessa prinsessa kulkee kynttilän kanssa öisessä metsässä.
85.2 ku SWAN, Anni
Jussi-poika Tonttulassa / Anni Swan ; kuvittanut N. O. [= Nils Olof] Mether-Borgström Porvoo : WSOY, 1947. - [2], 39 s. : kuv. ; 15 x 21 cm. Nid.
Jussi pääsee seikkailuihin tonttulan väen luo - lentämällä Metsokukon...
Aika hurja ajatus tuo "mahdollisimman raaka ja järkyttävä", mutta yritän...
Jokapäiväinen elämämme / Riikka Pelo
Kertomus Stalinin vainoista ja äiti-tytär suhteesta.
Paras mahdollinen maailma / Riikka Pulkkinen
Äiti on tehnyt hirveän virheen, isä suree ja tytär muistaa väärin.
Ikkunat yöhön / Laura Lähteenmäki
1950-luvulla tyttärensä hylännyt äiti uhkaa muuttua hirviö-anopiksi.
Huomenkellotyttö / Sarianna Vaara
Psyykkisesti sairaan ja lääkeriippuvaisen äidin tytär yrittää selvitä arjesta.
Nämä löysin näin aluksi.
Kenties kommentoijat osaavat vinkata lisää.
Voisiko kysymyksessä olla Ahti Sonnisen Immi Hellénin sanoihin säveltämä Äiti leipoo? Laulussa on viisi säkeistöä, siinä leivotaan lapsille kakkuja ja leipää. Nuotit lauluun löytyvät esim. VirkistysVerson laulukirjasta (979-0-55001-179-3) tai Suomen lasten laulukirjasta (978-951-1-26024-0), joita on hyvin saatavana Helmet-kirjastoissa.
Vaikka useimmat roska-sanan merkitykset viittaavat tarpeettomaan, pois heitettävään jätteeseen, on sitä monikkomuodossa (roskat) käytetty tarkoittamaan myös kapineita ja (työ- tai huone)kaluja yleensä, ilman minkäänlaista arvoväritystä. Näin lienee myös Päätalon höpöroskien tapauksessa - se on yksinkertaisesti leikkikaluja tarkoittava sana, ilman roska-sanaan yleensä liittyviä kielteisiä mielleyhtymiä.
Lähteet:
Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja. 3, R-Ö. SKS, 2000
Ylisirniö, Unto, Iltapihti pirtin päälle : kirjailija Kalle Päätalon sanastoa. Kalle Päätalon seura, 1989
Tietoa ei löytynyt kirjallisista lähteistä. Lahden radio- ja tv-museon tutkijan mukaan mastojen väri muutettiin sodan jälkeen eli 1940-luvun loppupuoliskolla. Tutkija ei muistanut tarkkaa vuotta. Syynä oli lentoturvallisuus eli mastojen piti herättää yli lentävien lentokoneiden huomio.
Lisäys (2.11.2016). Lahden kaupunginmuseon julkaisemassa kirjassa Nyt Lahteen! (2016), mainitaan s. 25 seuraavaa: "Nykyiseen väritykseen, lyijynvalkoinen yhdistettynä ilmailuoranssiin, siirryttiin 1949 ilmailuviranomaisten käskystä." Artikkelin radiomastojen historiasta on kirjoittanut Susanna Korhonen.
Näyttäisi siltä, ettei sanoja ole valitettavasti julkaistu missään, mutta ne löytyvät Viola-tietokannan mukaan valokopiona Suomen Jazz & Pop Arkiston kokoelmista. Suomen Jazz & Pop Arkisto sijaitsee Helsingissä, ja sen yhteystiedot löytyvät osoitteesta http://www.jazzpoparkisto.net/yhteystiedot.php.
Kaikki merkittävät internetin hakupalvelut taitavat olla kaupallisia. Ainakaan emme onnistuneet löytämään yhtään varsinaisesti epäkaupallista. Alla linkki Wikipedia-artikkeliin hakukoneista:
https://en.wikipedia.org/wiki/Web_search_engine
Facebookin hakutoiminto ei ole kovin kätevä, mutta sillä pystyy etsimään erilaisia ryhmiä. Voit siis kirjoittaa Facebookin hakukenttään, jossa lukee ”Etsi ihmisiä, paikkoja ja asioita”, haluamasi asian nimen, esimerkiksi ”kirpputori”, jos haluat löytää käytetyn tavaran myymistä varten perustettuja Facebook-ryhmiä. Paina sitten vain suurennuslasin kuvaa, niin esiin tulee lista hakutuloksista. Sivun yläreunassa on palkki, josta voit rajata hakutulokset pelkkiin ryhmiin.
Julkisesti näkyviä Facebook-ryhmiä voi etsiä myös Googlen avulla. Silloin voi käyttää haluamaansa hakusanaa ja sijaintia rajaavaa hakusanaa ”site:facebook.com”. Tuloksissa saattaa toki olla mukana myös Facebookin ulkopuolella toimivia yrityksiä ja muita asioita.
Nämä...
Hetki vain - anna minun ajatella sanoilla ei löytynyt tietoa kirjasta/monisteesta.
Päijät-Hämeen muistiyhdistys on julkaissut tähän aiheeseen liittyvän raportin
http://www.ph-muistiyhdistys.fi/wp-content/uploads/2016/05/Loppuraportt…
2015 on tehty opinnäyte Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa: Elina Taipale: Kognitiivinen harjoittelu ja vertaisuus muistisairasta hoitavan omaishoitajan tukena. http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/99489/taipale_elina.pdf?se… Opinnäytteen lähdeviitteissä mainitaan Lahdessa pidetty koulutus, kouluttajana Hartman P.
Vuonna 2015 pidettyjen koulutusten sisältö:
http://www.luustoliitto.fi/sites/default/files/tiedostot/avokuntoutus/P… . Tämän mukaan luentomateriaalin on koonnut Päivi Hartman.
Päijät-Hämeen...
Historioitsijoiden keskuudessa vallitsee konsensus siitä, että Mannerheim ei ollut natsi. Erooppalaisena aristokraattina Mannerheim edusti monilta osin erilaisia arvoja kuin natsit. Toisin sanoen Mannerheimin ja natsien maailmankatsomukset erosivat toisistaan huomattavasti.
Suomen ja Natsi-Saksan suhdetta ja yhteyksiä käsitellään muun muassa seuraavissa teoksissa:
Jokisipilä, Markku: Kolmannen valtakunnan vieraat : Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933-1944 (2013).
Seppinen, Jukka: Hitler, Stalin ja Suomi : isänmaa totalitarismin puristuksessa 1935-1944 (2009).
Listani teoksia löytyy Hämeenlinnan seudun kirjastojen kokoelmista. Suosituksissa on kaunokirjallisuutena ilmestyneitä romaaneja, paitsi listan kaksi ensimmäistä. Asiasanoista saa hiukan kuvaa teoksen painotuksista, esimerkiksi tapahtumapaikoista, hahmojen ammateista, ja niin edelleen. Valitettavasti tapahtuma-aikaa voi asiasanojen perusteella paikantaa 1950-luvun alkuun vain Enni Mustosen teoksen tapauksessa. Lista ei ole missään tärkeys- tai aakkosjärjestyksessä. Mukana on niin tunnettuja kuin vähemmän tunnettuja kirjailijoita.
Haavio, Katarina: 50-luvun tytöt - Päiväkirjat 1951-1956
Asiasanat: nuorisokulttuuri ; päiväkirjat ; elämäntapa : tytöt : 1950-luku
Vainio-Korhonen, Kirsi: Lemmen ilot ja sydämen salat – suomalaisen rakkauden...
Valitettavasti etsintä ei tuottanut tulosta, tätä juonta ei tunnistettu. Kahlailin tuota Kirjasampoa, mutta sieltäkään en oikein välttämättä sopivaa löytänyt hakusanalla Pariisi. Paljon osumia tuli kuitenkin, joten voisi olla, että itse tunnistaisit sieltä teoksen, jos se siellä on kuvattu, tässä linkki http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/pariisi . Yksi muistelmateos, joka sijoittuu sodanaikaan ja miehityksen aikaan, on Simone de Beauvoir'in Voimat vuodet 1939-1944, voisiko tästä olla kyse? Täällä on hiukan kuvausta teoksesta, https://anitavalikangas.wordpress.com/2010/10/04/kahvilaelamaa-toisen-m…
Hei!
Ikävä kyllä Sir Walter Scottin teoksia alkuperäiskielellä ei ole Hämeenlinnan kirjastossa. Hänen teoksiaan voidaan kaukolainata muista kirjastoista, ja kaukolainatilauksen hinta on 8 €.Kaukolainatilauksen voi tehdä kirjaston sivuilta sähköisesti.
terv. Ulla Hämäläinen-Pelli
Bluefire Readerin nettisivujen (http://www.bluefirereader.com/windows-app.html) mukaan sovellus toimii vain seuraavilla Windows-versioilla: Windows 8.1, Windows 8, Windows 7 SP1. Eli käytännössä asiakas voi vain odotella, että sovelluksen tekijä päivittää sen tukemaan myös Windows 10 -versiota.
Kyseinen katkelma on Eino Leinon Yölaulusta, joka on 80. runo kokoelmassa Sata ja yksi laulua (1898). Säkeet ovat runon lopusta.
Runo on luettavissa esimerkiksi Eino Leinon Valituista teoksista I (1939) ja Kootuista teoksista I (1926). Teokset löytyvät HelMet-kirjastojen kokoelmista. Runon voi lukea myös Kotimaisten kielten keskuksen Suomalaisen kirjallisuuden klassikoita -korpuksesta ja Project Gutenbergista, joihin on linkki alla.
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/klassikot_coll_rdf.xml
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/teksti/leino/leino_1898_sata.xml
http://www.m.gutenberg.org/ebooks/14649
Helmukuun Talouselämä -lehdessä esitellään Nordea-johtaja hans Dalborgin muistelmakirja "Vastuun ihana taakka, vuoteni Nordean johtajana 1991-2011". WSOY, 2016. Kirja sivuaa Suomea, ei pelkästään Nordean vuoksi vaan myös siksi, että Dalberg oli suuri Suomen ystävä.
Voisiko täma olla toinen kaipaamistasi kirjoista?
Toista kirjaa en valitettavasti löytänyt. Listaan siksi joitakin uudehkoja Suomea käsitteleviä kirjoja, joiden kirjoittaja on ainakin syntynyt jossakin muuallla kuin Suomessa. Ehkä toivomistasi kirjoista toinen olisi näiden joukossa.
Abu-Hanna, Umayya
Alienin silmin : Helsinki ja Uusimaa muukalaisen kokemana
Siltala, 2014
Alizad, Arman
Riisuttu Suomi
Docendo, 2015
Aitoja. Ihania. Omanlaisia : suomalaisia
menestystarinoita / [...
Jari Tervo on kuvannut Rovaniemeä ja Korkalovaaraa esim. teoksessa Esikoinen.
Seppo Jokisen Koskinen ja... tapahtuvat kaikki Tampereella ja Hervannassa. Melkein minkä tahansa kirjan voi valita.
Jorma Ojaharjun Vaasa-trilogia Valkoinen kaupunki, Paremmassa maailmassa ja Maa kallis isien sijoittuvat Vaasan kaupunkiin.
Turkuun sijoittuvat Reijo Mäen Vares-dekkarit.
Helsinkiin sijoittuvaa kirjallisuutta on paljon, monelta aikakaudelta. Yksi mieleenpainuvimmista Helsinkiä ja elämän hetkiä Helsingissä kuvaavista lukukokemuksista on Mika Waltarin Surun ja ilon kaupunki.
Oulu on esimerkiksi Teuvo Pakkalan Lapsuuden muistoja -teoksessa keskeisesti läsnä.
Vuonna 2012 ilmestynyt Kultaisilla teillä -niminen hämäläisen kirjallisuuden antologia (toim....
