Tietoa siitä, milloin alennusmyynnit tarkalleen aloitettiin, emme onnistuneet löytämään. Tuskinpa sitä ihan tarkkaan tiedetäänkään. Luonnollisesti hinnoilla on ollut tapana laskea silloin kun kauppiaalla on ollut liikaa tavaraa, josta hänen on päästävä eroon.
Kansalliskirjaston digitoituiduista sanomalehdistä voi etsiä alennusmyynti-ilmoituksia tekstihaulla. Esimerkiksi 5.3.1909 ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä on Osuuskauppa Aitan etusivunilmoitus otsikolla ”Suuri kevätkauden alennusmyynti”. Saadakseen tilaa uusille tavaroille liike myi villa- ja pumpulikankaita 10-20 % alennuksella.
Alennusmyynnin kerrottiin kestävän ”joitakuita päiviä”.
Tietoja kansainvälisistä alennusmyyntikampanjoista löytyy esimerkiksi Anna Kortelaisen kirjasta Päivä...
Tupru- ja Kehrä-sarjat tosiaan muistuttavat toisiaan suuresti. Tuprun tuotanto aloitettiin ilmeisesti vuonna 1974, ja Kehrä aloitti sen "seuraajana" 1977.
Ilmeisesti sarjojen huomattavin ero on kuvioinnin pinnan rakenteessa. Tupru-sarjan pinta on ns. karkeampi ja urat syvempiä, kun taas Kehrän urat ovat matalampia. Astioissa on muitakin pieniä eroja, esim. Tupru-lautasien reuna on taittuvampi verrattuna ylöspäin kaartuvaan Kehrään.
Linkin takana on Designlasi-sivuston käyttäjien kommentteja, jotka saattavat auttaa erottamaan sarjojen astiat toisistaan: http://www.designlasi.com/forum/tupru-kehra
Kuvia kysesistä astioista ja tietoa niiden tuotantovuosista löytyy esim. kirjasta Nanny Still : design 45 anni (1996). Myös kirja Riihimäen lasi...
Puutarhakeinun ohjeet löytyvät Kotilieden numeroista 1929 : 8 s. 310-311 ja Kotiliesi 1947 : 9 (kansilehden sisäpuoli). Lehdistä on mahdollista saada kopioita ainakin kaukolainaksi. Ainakin Oulun kaupunginkirjastossa ja Varastokirjastossa on mainitut lehdet. Kaukolainapyynnön voit jättää lähimpään kirjastoosi.
Hei! Nämä virkkeet ovat myös tässä saksankiel. pokkarissa s. 128. Englannista saksaksi kääntänyt Fr. von Wurzian.
"Ich kan nicht arbeiten, wenn mir nicht sehr, sehr warm ist. Aber Sven Hjerson hackt allmorgendlich das Eis in seiner Wanne auf."
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) ei tunne sukunimeä ”Kultima”. Kyseessä on aika harvinainen sukunimi, sillä osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvän väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan se on ollut sukunimenä vain 158 henkilöllä, nykyisenä nimenä 98 henkilöllä.
Veikkaisin, että sukunimi on peräisin paikannimestä ”Kultima”. ”Kultima on kyläkunta Enontekiöllä. ”Suomalainen paikannimikirja” (Karttakeskus ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus , 2007) kertoo, että nimen tausta on hiukan epäselvä, mutta se on saattanut tulla pohjoissaamen sanasta ”goldit”, jonka merkitys on ’haroa vedessä olevia esineitä, kalastaa kullenuotalla’. Kylän nimi on itse asiassa luultavasti...
Hakusessa oleva kirjailija lienee Maija Asunta-Johnston. Hän on kirjoittanut neljä Unkari-aiheista kirjaa:
Punapukuisen naisen talo (2000)
Onnellisen naisen vuosi (2002)
Naiset eivät syö retiisejä (2004)
Punainen jääkaappi (2007)
Ainakin osassa Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteitä on mahdollista käyttää korppuasemia, mutta niiden kunto saattaa vaihdella. Vaikka koneessa olisi asema, se ei välttämättä toimi. Uudemmissa koneissa ei enää korppuasemaa olekaan.
Toimivia korppuasemia ei liene listattu mihinkään, joten kannattaa melkein kysyä asiaa suoraan kirjastosta, jonne haluaisit mennä. Osaan sanoa varmuudella, että toimivia korppuasemia on ainakin Pasilan kirjastossa ja Kirjasto 10:n Kaupunkiverstaalla. Molemmissa paikoissa on tietokoneen USB-porttiin kytkettävä siirrettävä asema ja luultavasti jonkin verran myös koneessa valmiina olevia korppuasemia.
Viimein löytyi vastaus.
Goethen runo
PYHÄ MIES JA FAUNI.
Pyhä mies hän arolla vaeltaen
tapas faunin pukinjalkaisen,joka alkoi puhua: »Herra, sun
esirukoustasi pyytäisin,
ma että taivaan iloihin,
myös päästä voisin ja heimoni mun».
Mut pyhä mies hän vastasi noin:
»Sun pyyntösi tuskin täyttää voin,
on halusi melkein toivoton,
sillä pukinjalkahan sinulla on.»
Mies hurja hän huusi kuultuaan tään:
»Mit' on pukinjalkani tehnytkään?
Niin usein jo taivasta kohti ma näin
monen astuvan uljain aasinpäin.»
https://books.google.fi/books?id=nV6JBAAAQBAJ&pg=PA56&dq=fauni&hl=fi&sa…
Teos on ilmestynyt näköispainoksena 2014.
Sitä myyvät mm. Suomalainen kirjakauppa, Booky ja Adlibri. Kirjastosta se löytyy alkuperäisenä varastokappaleena...
Ensimmäiseksi kollegalleni ja minulle tulivat mieleen Indrek Harglan dekkarit. Ne sijoittuvat keskiaikaiseen Tallinnaan, jossa apteekkari Melchior ratkoo rikoksia.
Historia-aiheisia dekkareita ovat kirjoittaneet myös esimerkiksi Dan Brown, Nerea Riesco, Marcello Simoni, Arturo Pérez-Reverte, Giulio Leoni, Javier Sierra ja Kate Mosse.
Kaikissa edellämainituissa korostuu historiallinen konteksti. Umberto Econ omintakeista, taiteellista tyyliä tavoittaa varmimmin kirjailijan muista teoksista. Esimerkiksi 1800-luvulle sijoittuvaa "Prahan kalmistoa" on luonnehdittu postomoderniksi, faktaa ja fiktiota yhdisteleväksi romaaniksi.
Indrek Harglan
http://www.dekkariseura.fi/rk_114_a.html
Umberto Eco: Prahan kalmisto
http://www.kiiltomato.net/...
Kysyin viisaammilta eli varo.fi chatistä.
Siellä vastattiin, että kuusi vuotta kannattaa säästää kaikki verotukseen liittyvät paperit.
Verottajalla ei ole sähköistä tietokantaa esim. verotuspäätöksistä.
Chatti oli muuten tosi mukava ja kätevä käyttää.
Kyseeseen voisivat tulla Ristin voitto -kustantamon lapsille suunnattuun Raamatun kertomuksia sisältävään sarjaan kuuluneet kirjat. Näitä Lucy Diamondin kirjoittamia kuvitettuja kirjoja ilmestyi vuosina 1958-60 kaikkiaan kahdeksan:
Beetlehemin paimenpoika
Daniel ja jalopeurat
Jeesus Galilean meren rannalla
Joosef, Egyptin valtias
Kaksi Jeesuksen vertausta
Lapsi temppelissä
Mooses, ruhtinas ja lammaspaimen
Nasaretin ihmelapsi
Etsitty kuvakirja on nimeltään yksinkertaisesti Tytti. Tämä Rauha Kilven kirjoittama ja Jarl Berglundin kuvittama runomuotoinen kirja ilmestyi Kirja-Könnin Satuikkuna-sarjassa vuonna 1948.
Porvoon kirjastosta löytyi tällaista tietoa:
Porvoon Ilola on ennen vuoden 1997 kuntaliitosta kuulunut Porvoon maalaiskunnan alueeseen. Erillistä historiikkia ei näyttäisi olevan. Kotiseutukokoelmasta löytyvät mm. seuraavat:
- Anders Allardt: ”Borgå sockens historia” (3-osainen, v. 1925-30). Pitäjänhistoriassa on muutamia kappaleita Ilolasta (esim. Illby gård, Säterierna och donationshemmanen i Illby)
- ”Hembygdsminnen” samlade av Borgå folkhögskola. Siinä on ihmisten muistelmia esim. kulttuurisista tavoista (Gamla julseder i Illby)
- ”20 år med Postbacken 1968-1988 – en berättelse om hur ungdomsförbund med sin verksamhet räddade ett hotat backstuguområde”
Lisäksi on muutamia muita muistelmateoksia sekä lehtiartikkeleita mm. alueen...
Monien satujen noidat muistuttavat kuvaustasi. Myös esimerkiksi L. Frank Baumin Ihmemaa Ozin Peltimiehellä, Carlo Collodin Pinokkion Pinokkiolla ja Tove Janssonin Taikurin hatun Taikurilla on samoja piirteitä. Hahmot voivat tosin näyttää hyvinkin erilaisilta kuvittajan mukaan.
Aivan oikeaan osui uumoilusi. V. A. Koskenniemen Ateenan porvarit, teoksessa Hannu; Nuori Anssi ; Sydän ja kuolema,
joka löytyy Gutenberg projektin linkistä: http://archive.org/stream/hannunuorianssis20148gut/pg20148.txt
Myös Helmetin sekä muiden kirjastojen kokoelmista löytyy Sydän ja kuolema. ATEENAN PORVARIT.
Alli Nissinen (1866-1926) oli tuottelias runoilija ja hänen tekstejään löytyy sävellettynä eri nuottikokoelmista useita. Mm. seuraavat laulut ovat hänen käsialaansa (alkuperäisiä tai käännöksiä):
Jänis istui maassa - Äidin silmät (Kaks' on kaunehinta elämässä) - Jouluaattona / Joulun aattona (Aamu vasta hämärtää) - Kuu ja tähdet - Metsästäjän laulu (Vuorten harjanteilla) - Mummon luona (Juokse, juokse joutuisaan) - Pikku juttu (Oli kerran metsässä mökki) - Puro ja lapset (Puro hyppivi kiveltä kivelle) - Kevätlaulu (Kevät tuo, heti luo) - Tätilään (Mennään, mennään tätilään).
Vuonna 1909 julkaistiin 44 saksalaisen lastenlaulun kokoelma "Lauluja ja säveleitä lasten sydämille", jonka kaikki käännökset ovat Nissisen käsialaa. Tämä on varmasti...
”Suomen sanojen alkuperä” (osa 2; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1995) kertoo, että sanan ”lava” merkitys on ollut vanhastaan ’saunan tai riihen lauteet, makuusija, kärryn tai reen lava, pyyntilava, uunin puusalvos’. Vastaavia merkityksiä on myös suomen sukukielissä. Alkuperäksi on epäilty balttilaista lainaa, josta on peräisin esimerkiksi liettuan kielen sana ”lóva” (’makuusija’) tai slaavilaista lainaa, josta on tullut esimerkiksi venäjän ”láva” (’tuvan seinänvieruspenkki, lautta, silta, pyyntilava’). Molemmat alkuperät ovat kuitenkin epävarmoja.
En pitäisi itse mahdottomana, että sanalla voisi olla jokin yhteys sanaan ”lavea” (’laaja, avara, leveä’), joka juontuu sanasta ”laaja”, joka puolestaan...
Lasten kuvakirjoista löytyy Judy Hindleyn Allu Alligaattori -sarja, mutta sitä on julkaistu vasta 1980-luvulla. Esim. sarjan teoksesta Pal-jon-ko kel-lo? löytyi kansikuva tänään täältä: http://www.tori.fi/paijat-hame/Allu_Alligaattori_Pal_jon_ko_kel_lo__214…. Tämä teos on vielä Kajaanin kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Nimekkeen "*tytöt" perusteella 1970-luvulta löytyy Jean Websterin nuorten kirja "St. Ursula-koulun tytöt", joka kertoo vuosisadanvaihteen sisäoppilaitoksesta. Tytöt eivät ole kuitenkaan mitään pikkutyttöjä. Toinen *tytöt -haulla 1970-luvulta löytynyt on Carolyn Keenen Dana-tytöt sarja, jossa seikkailevat Louise ja Jean Dana. Tytöt ovat kirjassa teini-ikäisiä. "*tytöt" -haulla löytyy paljon erilaisia kirjoja eri...
Veekoo Tirrosen kahvipaahtimosta sekä Heikki Tirrosesta löytyy tietoa esimerkiksi Mikael Anderssonin teoksesta "Kupillinen kahvia?" (Wanhanajan Puoti -yhdistys ry, 2005, s. 54-55) sekä Jorma Sipilän teoksesta "Yhä jalompaa kahvijuomaa! Suomen kahvi- ja vastikepaahtimot sekä sikuritehtaat" (Edita, 2007, s. 106-107). Teosten mukaan Heikki Tirronen, joka syntyi Pielisjärvellä vuonna 1888 ja kuoli vuonna 1969 (kuolinpaikkaa ei mainita) tuli kauppakoulun käytyään vuonna 1910 Turkuun töihin. Hän perusti kahvipaahtimon vuonna 1931 jatkamaan Vähittäiskauppiaiden Oy:n paahtimon toimintaa. Paahtimo sijaitsi Turussa osoitteessa Maariankatu 6. Sipilän kirja sisältää myös tietoja Veekoo Tirrosen paahtimossa paahdetun kahvin kilomääristä eri vuosina:...
