Keisarillisen Venäjän armeijassa upseereilla ei oikeastaan ollut yhtä "virallista" revolveria ennen 1870-luvun alkua. Venäjä ei varsinaisesti hyväksynyt nallilukkorevolvereita sotilaskäyttöön eikä siten ryhtynyt niitä suuressa mitassa valtion toimesta hankkimaan. Aseita kuitenkin hankittiin ulkomailta ja valmistettiin sekä valtion omistamalla Tulan tehtaalla että useiden yksityisten asepajojen toimesta. Upseerit kustansivat itse omat pistoolinsa ja revolverinsa, ja nallilukkorevolverit - esimerkiksi Coltin ja Adamsin mallit - tulivat yleisiksi.
Vasta vuonna 1871 tehtiin valtiollinen päätös hankkia Smith & Wessonin 4.2 linjan revolvereita vuodelta 1869. Nämä jakautuivat kolmeen päämalliin, I (1871), II (1872) ja III (1874). Smith &...
Suomen kirjakielessä pastori on mainittu ensimmäisen kerran Maskun Hemmingin hurskaiden laulujen kokoelmassa vuodelta 1616. Sana on lainasana ruotsin kielen pastor-sanasta, joka juontuu latinan kielen paimenta merkitsevästä sanasta pastor.
Sanalla pappi taas on vastineensa kaikissa lähisukukielissämme. Sanan arvioidaan olevan joko slaavilais- tai germaanisperäinen.
(Lähde: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja, 2004)
Sana on siis kielessämme varsin vanha, mutta tietoa sen käytöstä menneinä vuosisatoina ei löytynyt.
Soturikissat on hyvin suosittu seikkailusarja ja kuuluu niinsanotusti lasten ja nuorten ahmimiskirjallisuuteen eli niitä luetaan perä perää koska seikkailu jatkuu. Tämän vuoksi kirjat sopivat kaikille jotka jo lukevat sujuvasti tai haluavat harjoitella lukunopeutta.
Soturkissoissa on sopivasti seikkailua ja jännitystä ja sopivat mainiosti 8-13-vuotiaille.
Valitettavasti Suomen Standardisoimisliiton ylläpitämän SFS Online -palvelun käyttömahdollisuus ei kuuluu Helsingin kaupunginkirjaston tarjoamiin palveluihin.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat
https://sales.sfs.fi/fi/index/online.html.stx
Vaihtoehtoja löytyi muutama, mutta en ole aivan varma onko mikään etsimänne.
Murder in mind on elokuva vuodelta 1997. Elokuvassa nainen, joka on syytettynä murhasta, hypnotisoidaan jotta oikea murha selvitettäisiin. Elokuva ei kuitenkaan perustu kirjaan.
http://www.imdb.com/title/tt0119732/
Lars Keplerin kirja Hypnotisoija on tehty myös elokuvaksi. Teoksessa hypnotisoijaa pyydetään mukaan murhatutkimukseen.
http://dekkarihylly.blogspot.fi/2010/05/hypnotisoija.html
Viimeisessä vaihtoehdossa juoni menee kohdalleen, eli psykiatri yrittää hypnotisoida potilaan murhaamaan vaimonsa. Elokuva on vuodelta 1957 ja on julkaistu sekä nimellä The Hypnotist että Scotland Yard Dragnet. Elokuva perustuu kuitenkin näytelmään, jonka on kirjoittanut...
Nimeä ei löydy meidän käytössämme olevista sukunimikirjoista täällä kirjastossa.
Väestörekisterikeskuksen sivujen (www.vrk.fi) Nimihaku-osiosta selviää, että nimeä on nykyisin käytössä alle viidellä henkilöllä.
Yksityisyydensuojan turvaamiseksi palvelussa ei näytetä sukunimien tarkkaa lukumäärää eriteltynä.
Kotimaisten kielten keskus, Kotus,(www.kotus.fi) antaa nimistöneuvontaa. Heidän sivuiltaan löytyy Chat, suomalaisittain Tsätti, josta voit kysellä sanasta ja sen merkityksestä tarkemmin.
Haikaratarinoita on kerrottu Suomessakin. "Lapsille ei esimerkiksi kerrottu sitäkään, että vauva kasvaa äidin vatsassa, kunnes äiti synnyttää sen. Sanottiin, että enkeli tai haikara tuo vauvan", kerrotaan Kaari Utrion, Kaarina Helakisan ja Maikki Harjanteen kirjassa Laps' Suomen.
Pirjo Hämäläinen-Forslundin Maammon marjat tunkeutuu syvemmälle suomalaiseen kansanperinteeseen ja täsmentää, että haikaratarinoita harrastettiin vain säätyläisperheissä. "Oscar Parlandille sanottiin haikaran tuoneen uuden veljen nokassaan ja pudottaneen tämän koriin äidin sängyn viereen. Kun Oscar kysyi, mistä haikara sitten lapsen otti, kerrottiin lumpeenkukkalammesta."
Rahvaankin tarinoissa nähdään yhteys haikaroiden vetiseen elementtiin: joet, järvet, lähteet...
Lähtisin selvittelemään asiaa Kansallisarkiston sivuilta.
https://www.arkisto.fi/
Sukua saattaa joutua etsimään monesta arkistosta, jotka kuitenkin löytyvät sivustolta.
Aluksi kannattaa varmaan lukaista hieman ohjeistusta: https://www.arkisto.fi/fi/asiointi/ensi-kertaa-arkistossa
Väritulosteita pystyy tulostamaan Kuopion pääkirjastolla osoitteessa Maaherrankatu 12.
A4-kokoinen tuloste maksaa 1 e/sivu ja A3-kokoinen tuloste 1,50 e/sivu.
Aku Ankan nettisivuilla (www.akuankka.fi) on tietoa Akun syntymästä
https://www.akuankka.fi/artikkeli/tietolaari/ajankohtaista/hyvaa_munint…
Aku Ankka syntyy ja kuoriutuu munasta Marco Rotan käsikirjoittamassa ja piirtämässä tarinassa Onneksi olkoon, Aku Ankka, joka ilmestyi vuonna 1984 samannimisenä albumina. Tarina on julkaistu myös kirjassa Olipa kerran Ankka (Aku Ankka Jumbo 26) vuonna 2014.
Laulusta ei tosiaan ole julkaistu nuottia, eikä Juha Vainioltakaan asiaa voi enää kysyä. Kuuntelin itse laulun YouTuben kautta kymmenisen kertaa ja olisin valmis väittämään, että Markku Aro laulaa tuossa kohdassa sanat "Sen onneni, jonka mä sain". Kokonaan eri asia on, onko se yhtään sen ymmärrettävämpi kuin kysyjän kuulema muoto. Haastan tämän kysymyksen lukijat ottamaan tähän kantaa ainakin siihen asti, kunnes teksti mahdollisesti jostain löytyy. Tuo YouTube-versio löytyy osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=mmgr2RyvU6U.
Heikki Poroila
Kesijärvi on varsin harvinainen sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/) mukaan se on tai on ollut nimenä vain 41 ihmisellä. Kirjaston käytössä olevista lähteistä ei tätä nimeä löytynyt. Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sana kesi tarkoittaa ohutta nahkaa, pintakerrosta tai kuorta, mutta ei löytynyt tietoa siitä, liittyykö sana Kesijärvi-sukunimeen.
Nimi Tuntematon sotilas ei viittaa kehenkään yksittäiseen henkilöön. Voidaan ajatella, että jokainen romaanin henkilöistä edustaa tavallaan tuntematonta suomalaista sotilasta, jonka olemuksen Linna tiivisti teoksensa tekstiä mukaillen Aamulehdessä 5.12.1954 julkaistussa kirjan mainoksessa näin: "Hän puolusti ideaansa, useinkin tavalla, jota on ihailtava, niin epäilyttävää kuin inhimillisen moraalin edessä on mitään sotaan liittyvää ihailla, mutta hyvin vähän idealistisesti hän sen teki. Kiroten hän koki kärsiä vaivansa, suutaan soittaen ja irvistellen hän täytti saamansa käskyt, ja sankaruudesta, isänmaasta ja siihen liittyvistä pyhistä arvoista hän laski leikkiä. - Asepukureuhkoineen, nyytteineen, rämpsineen, kiväärit selässä, patruunoita...
Lue kirja rauhassa loppuun. (voit pinota irtolehdet erikseen, niin lukeminen on helpompaa)
Palauta risa kirja tiskille ja kerro miten kävi eli kirja hajosi lukiessa. Silloin sinulta ei peritä maksua kirjan rikkoutumisesta.
Närhen sanotaan olevan kaikkiruokainen.
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen sivuilla kerrotaan, että loukkaantuneille petolinnulle voi tarjota mm. koiranmakkaraa http://www.pply.fi/suojelu-ja-tutkimus/loukkaantuneet-linnut/
Ehdottaisin, että otat yhteyttä sinne, sähköpostiosoite pply@pply.fi .
Lisätietoa ruokinnasta:
Birdlifen sivuilla on tietoa eri lintulajeille sopivista ruuista
https://www.birdlife.fi/lintuharrastus/talviruokinta/mita-ruokaa-tarjol… .
https://yle.fi/uutiset/18-138592 .
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/08/25/mita-varikset-ja-harakat-syovat
Suomen luonto -lehdessä on kirjoitettu närhen ruokinnasta "Mitä syö: Kaikkiruokainen. Ruokinnalla syö mieluiten auringonkukansiemeniä, murskattua maapähkinää, rasvaa,...
Höyryveturissa on mäntähöyrykone. Siinä höyryä ohjataan vuoron perään männän kummallekin puolelle, missä se työntää mäntää edellään. Kun mäntä on ääriasennossa, sen yläpuolella liikkuva luisti vaihtaa höyryn tulo- ja poistokanavat keskenään. Mäntä alkaa nyt liikkua toiseen suuntaan ja työntää samalla höyryn ulos. Tästä syystä purkautuva höyry tulee ulos rytmikkäinä pöllähdyksinä. Tempo vaihtelee sen mukaan, millä nopeudella konetta käytetään. Höyryveturin piipusta tulee siis ulos sekä savua että höyryä. Höyrylaivoissa voidaan käyttää erityyppisiä koneita ja monissa niistä on käytössä höyryturbiini.
Mäntähöyrykoneen toiminnasta löytyy tietoa ja havainnollinen animaatio esim. tältä sivulta: http://www.kolumbus.fi/hyvarinen.risto/hoyry.html.
En löytänyt V. tai T. Sihvosta tietoa mistään musiikin nimimerkki tai salanimi-luetteloista. Sen sijaan monessa lähteessä ilmoitetaan ettei Tonttujen jouluyön suomentajaa tunneta. Laulu julkaistiin alun perin Ruotsissa vuonna 1898 Jultomten-lastenlehdessä. Säveltäjä oli Vilhelm Sefve-Svensson. Joten onhan se mahdollista että suomentaja väännettiin ruotsalaissäveltäjän nimestä. Jos edelleen toivot asiasta tietoa voihan tämän kysymyksen laittaa koko Suomen kirjastot käsittävälle tieto-listalle. Itse en kyllä enää keksi mistä asiaa pystyisi selvittämään.
Vouhka tarkoittaa melko laajasti Itä- ja Pohjois-Suomen murteissa touhottajaa, kerskailevaa, leuhkaa, hupsua ja houkkaa. (Lähde: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja 3: R-Ö)
