Pääkirjaston kahvila on auki kirjaston aukioloaikoina, mutta sunnuntaiaamuisin kahvila aukeaa vasta klo 10 ja maanantaisin menee kiinni jo klo 19. Kahvilanpitäjänä on Kaks´kättä työpaja.
https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/kahvila/
Tässä vielä pääkirjaston aukioloajat:
ma 9–20 (itsepalvelu klo 9–10)
ti–pe 9–19 (itsepalvelu klo 9–10)
la 9–15 (itsepalvelu klo 9–10)
su 9–15 (itsepalvelu)
arkipyhien aattoina 9–16 (itsepalvelu klo 9–10)
Tämä Ilja Satrovin säveltämä valssi on suomennettu kahdesti. Niinpä se tunnetaan sekä nimellä Mandshurian kummut (suom. Saukki) että Mandshurian kukkuloilla (Kerttu Mustonen).
Mustosen sanoittaman version valssista levytti Eero Väre v. 1940. Sanat ja nuotit siihen löytyvät teoksesta Kultainen laulukirja (Otava, 2017, ISBN: 9789511315995). Kultainen laulukirja on saatavissa Outi-kirjastoista. Sen voi varata oheisen linkin kautta: https://koha.outikirjastot.fi/cgi-bin/koha/opac-detail.pl?biblionumber=…
Laulun alkusanat ovat: "Käy vuorten taa päivä jo uinumaan". Sanoittaja Kerttu Mustosen tekstien tekijänoikeudet ovat yhä voimassa, joten kirjasto ei voi kopioida ja lähettää sanoja sähköpostitse. Asiakas voi kyllä tehdä kopion omaan käyttöön.
Linnankosken Laulu tulipunaisesta kukasta ranskannoksen ensimmäinen painos on vuodelta 1924, ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston mukaan 21. painos on vuodelta 1940. Senkin jälkeen siitä on julkaistu useita painoksia. Emme kuitenkaan saaneet selville, kuinka monta painoksia on kaikkiaan.
Suomen kansallisbibliografia Fennican kautta löytyvät tiedot eri julkaisijoiden painovuosista, mutta painosten lukumäärä ei niiden kautta selvinnyt:
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/search?searchArg1=laulu+tulipunaises…
Tarkoitatko pianon pedaalia? Pianon pedaalin voi painaa pohjaan. Se vaikuttaa mm. äänen voimakkuuteen. Alla lisää tietoa:
http://hilkkapiipponen.com/pedaalinkaytto/
Fillari-sanan alkuperää on kysytty aikaisemminkin Helsingin kaupunginkirjaston verkkotietopalvelussa. Tässä vastaus:
”Fillari tulee ruotsin velociped-sanasta. Fillarin alku (fi-) on peräisin fikon-kielestä. Suomalaiset lapset käyttävät kontinkieltä, ruotsalaisilla on fikon-kieli. Sanan loppuun laitetaan fikon, ja sitten se "käännetään ympäri". Fillari juontuu rakennelmasta velosiped-fikon, siis filosiped-vekon, josta tuli filo ja edelleen fillari. Polkupyörällä on monta slanginimeä: felo, velo, filo, filusari, filetso, filtsu, sykkeli, syykkeli, tsyggeli, tsykkeli, viluri, zyge, zygä, sygä. Fillariksi on kutsuttu myös 1970-luvulla moottoripyörää ja 1960-luvulla auton rengasta: heitetään fillarit alle."
Lähteet:
http://www.kysy.fi/kysymys/...
Alla joitakin englannin kielen kielioppikirjoja, joissa on harjoituksia vastauksineen. Kirjat saa lainaan Helmet-kirjastoista: http://www.helmet.fi/fi-FI
- Englantia omin päin. 3 A : englannin kielen kielioppiharjotuksia ylioppilaskirjoituksiin ja ammattioppilaitosten loppukokeisiin valmentautuville / Vilho Niemi ... [et al.]
- Englantia omin päin. 3 B : englannin kielen kielioppiharjotuksia ylioppilaskirjoituksiin ja ammattioppilaitosten loppukokeisiin valmentautuville / Vilho Niemi ... [et al.]
- Advanced grammar in use : a self-study reference and practice book for advanced learners of English : with answers / Martin Hewings
- Grammar for IELTS with answers : self-study grammar reference and practice / Diana Hopkins with Pauline...
Maailman suurin kirjasto on Kongressin kirjasto Washingtonissa. Sen kokoelmaan sisältyy yli 164 miljoonaa nimekettä. Hyllymetrejä tämän aineistomäärän säilyttämiseen tarvitaan noin 1 350 000 (838 mailia).
https://www.loc.gov/about/fascinating-facts/
Lähin kirjasto on Vallilan kirjasto. Melko lähellä ovat myös Kirjasto 10, Töölön kirjasto ja Pasilan kirjasto. Kirjastoauto palvelee remontin ajan Kallion kirjastolla kerran viikossa.
Varaukset voi noutaa Vallilan kirjastosta remontin alettua.
Lisää tietoa remontista Helmet-sivustolta:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kallion_kirj…
Minttu-kirjojen äiti Maikki Harjanne kertoi, että hänen muistaakseen Mintun isää ei ole nimetty. Yhtenä syynä on ainakin se, että Mintun isä on harvemmin lasten kanssa kuin lasten äiti, joka on kotiäiti. Tosin äidinkin nimi on mainittu ehkä vain kerran.
Tutkimistani sanakirjoista ja etymologioista ei rotjaamista löytynyt. Voisikohan kyseessä olla jonkinlainen johdannainen savolaismurteissa tavattavasta sanasta rutja, jonka yksi merkitys on "repaleinen, märkä vaate, rääsy"? Tutuin rutjan johdoksista on epäilemättä rutjake ("repaleinen, repaleissa kulkeva; siivoton, veltto, renttu; märkä olento t. esine").
Toisaalta, sanan kysymyksessä otaksutun merkityksen kautta voisi ajatella sillä olevan yhteyttä myös roju-sanaan ja sen johdannaisiin, kuten roija ("roina, lika, törky") ja roi(h)nata ("roskata, liata, tahrata").
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3
Helmet-kirjastot ottavat vastaan kirjalahjoituksia tarpeen mukaan. Lahjoituksia voidaan tarvittaessa sijoittaa myös kierrätyskärryyn, josta muut asiakkaat voivat niitä ottaa itselleen.
Kysy tarkemmin lähikirjastostasi heidän tilanteestaan.
Valitettavasti en löytänyt tietoja taiteilijasta. Suomen arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteisestä FINNA - tietokannasta hänestä löytyi muutama maininta. Asiaa voisi kysellä vielä esim. Taideyliopistojen kirjastosta.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=nybom+kersti&type=AllFields&fil…
https://lib.uniarts.fi/
Osu! näkyy olevan rytmiin perustuva peli joka perustuu toisiin, kaupallisiin peleihin kuten Osu! Tatakae! Ouendan ja Elite Beat Agents. Markkinoilla on myös tätä peliä varten suunniteltuja Osu! tabletteja myynnissä.
Erilaisia tilastovertailuja Suomen yleisten kirjastojen välillä voi tehdä kirjastot.fi -palvelun sivulla
http://tilastot.kirjastot.fi/
Valitettavasti kyseisellä sivulla kirjastot on laitettu kunnittain yhteen, joten tietoja yksittäisen kirjaston osalta sieltä ei saa.
Pinta-ala on sellainen tieto, että sitä ei välttämättä löydy kaikkien kirjastojen omiltakaan sivuilta. Sen sijaan tietoja kunkin kirjaston kokoelmista ja aukioloajoista löytyy kirjastojen vuosikertomuksista, joita löytyy kirjastojen omilta sivuilta. Valitettavasti kaikki yleiset kirjastot eivät laita vuosikertomuksia ja tilastoja esille sivuilleen, joten tulokset voivat olla vaihtelevia.
Kokosin tähän alle tilastotietoa vuoden 2016 tilanteen mukaan. Tilastoinnissa kirjastot on...
Olet jo löytänyt vuonna 1947 syntyneitä suomalaisia runoilijoita paljon. En löytänyt muita kuin yhden lisää: Marja-Leena Koski, jolta on ilmestynyt kaksi runokokoelmaa: "Valvottu uni" ja "Tukka tulessa".
Periaatteessa luonnonvaraisia eläimiä saa ruokkia, mutta tiettyjä sääntöjä ruokkimiseen liittyy.
Esimerkiksi Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa
eläimistä saatavista sivutuotteista säädetään, että haaskaruokintapaikkaan toimitetut tuotteet on ilmoitettava. Alla linkki asetukseen:
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150783
Lintujen ja muidenkin eläinten ruokinta voidaan myös kieltää. Esim. taloyhtiöillä on oikeus kieltää ruokinta alueellaan. Muun muassa Helsingin kaupunki on kieltänyt lintujen ruokinnan mm. toreilla ja monissa puistoissa:
https://www.hel.fi/helsinki/fi/asuminen-ja-ymparisto/luonto-ja-viheralu…
Kannattaa myös selvittää, mikä on eläimelle sopivaa ruokaa. Esim. siilin ruokavaliosta löytyy tietoa Siili kiikarissa...
Alla kansallisbibliografian perusteella laadittu luettelo saksan kielen 1960-luvulla ilmestyneistä oppikirjoista. Valitettavasti vastaajan ulottuvilla olevat tiedot eivät kerro minkä asteen oppikirjoista on kyse. Mukana ei ole sanastoja, harjoituskirjoja, selviä keskikoulukirjoja eikä sellaisia, joita ei selvästi ole tarkoitettu kouluille.
Lisätietoja löytyy esim Fennica-tiedostosta
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic?sk=fi_FI
Puttonen, Vilho & Helenius, Harry A.
Aus der deutschen Welt. – WSOY, useita painoksia
Jakobsson, Martti A. & Müller, Ewald
Deutsches Elementarbuch für ältere Anfänger 1-2. – Otava, useita painoksia
Jakobsson, Martti A.
Lyhyt saksan kielioppi. – Otava, useita painoksia
Jakobsson, Martti A.
Saksan...
Kotimaisten kielten keskus yritti selvittää sanan merkitystä. Tipitampparista ei löytynyt tietoja.
Tipistä on tietoja etenkin kananpojan merkityksessä;
tamppari on kankaan vanutuslaite tai sen käyttäjä,
tai hevonen, joka nostelee jalkojaan korkealle.
Tipi-alkuosaa käytetään myös vahvistuksena sanassa tipitarkkaan = erittäin tarkkaan. Ja vielä, tipitaari merkitsee tärpättiä (Suomen murteiden sanakirjassa hakusanan kipitaari alla).
Selvitystyö teki:
Anna-Liisa Kristiansson
Erityisasiantuntija
Kotimaisten kielten keskus
Koska Sunnuntai-lehden numerot, jossa pakinan pitäisi siis olla julkaistu, ei sisälly Historialliseen sanomalehtikirjastoon, päättyvät jälkien etsinnät ainakin täällä pian. Sunnuntai-lehden numerot saattavat löytyä Helsingin yliopiston kirjaston vapaakappaletoimistosta tai Helsingin yliopiston kirjaston muusta kokoelmasta, josta niitä saattaa kannattaa kysellä.
Yhteystiedot http://www.helsinki.fi/kirjasto/fi/yhteystiedot/
