Lähtisin selvittelemään asiaa Kansallisarkiston sivuilta.
https://www.arkisto.fi/
Sukua saattaa joutua etsimään monesta arkistosta, jotka kuitenkin löytyvät sivustolta.
Aluksi kannattaa varmaan lukaista hieman ohjeistusta: https://www.arkisto.fi/fi/asiointi/ensi-kertaa-arkistossa
Väritulosteita pystyy tulostamaan Kuopion pääkirjastolla osoitteessa Maaherrankatu 12.
A4-kokoinen tuloste maksaa 1 e/sivu ja A3-kokoinen tuloste 1,50 e/sivu.
Aku Ankan nettisivuilla (www.akuankka.fi) on tietoa Akun syntymästä
https://www.akuankka.fi/artikkeli/tietolaari/ajankohtaista/hyvaa_munint…
Aku Ankka syntyy ja kuoriutuu munasta Marco Rotan käsikirjoittamassa ja piirtämässä tarinassa Onneksi olkoon, Aku Ankka, joka ilmestyi vuonna 1984 samannimisenä albumina. Tarina on julkaistu myös kirjassa Olipa kerran Ankka (Aku Ankka Jumbo 26) vuonna 2014.
Laulusta ei tosiaan ole julkaistu nuottia, eikä Juha Vainioltakaan asiaa voi enää kysyä. Kuuntelin itse laulun YouTuben kautta kymmenisen kertaa ja olisin valmis väittämään, että Markku Aro laulaa tuossa kohdassa sanat "Sen onneni, jonka mä sain". Kokonaan eri asia on, onko se yhtään sen ymmärrettävämpi kuin kysyjän kuulema muoto. Haastan tämän kysymyksen lukijat ottamaan tähän kantaa ainakin siihen asti, kunnes teksti mahdollisesti jostain löytyy. Tuo YouTube-versio löytyy osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=mmgr2RyvU6U.
Heikki Poroila
Kesijärvi on varsin harvinainen sukunimi. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/) mukaan se on tai on ollut nimenä vain 41 ihmisellä. Kirjaston käytössä olevista lähteistä ei tätä nimeä löytynyt. Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisen sanakirjan mukaan sana kesi tarkoittaa ohutta nahkaa, pintakerrosta tai kuorta, mutta ei löytynyt tietoa siitä, liittyykö sana Kesijärvi-sukunimeen.
Nimi Tuntematon sotilas ei viittaa kehenkään yksittäiseen henkilöön. Voidaan ajatella, että jokainen romaanin henkilöistä edustaa tavallaan tuntematonta suomalaista sotilasta, jonka olemuksen Linna tiivisti teoksensa tekstiä mukaillen Aamulehdessä 5.12.1954 julkaistussa kirjan mainoksessa näin: "Hän puolusti ideaansa, useinkin tavalla, jota on ihailtava, niin epäilyttävää kuin inhimillisen moraalin edessä on mitään sotaan liittyvää ihailla, mutta hyvin vähän idealistisesti hän sen teki. Kiroten hän koki kärsiä vaivansa, suutaan soittaen ja irvistellen hän täytti saamansa käskyt, ja sankaruudesta, isänmaasta ja siihen liittyvistä pyhistä arvoista hän laski leikkiä. - Asepukureuhkoineen, nyytteineen, rämpsineen, kiväärit selässä, patruunoita...
Lue kirja rauhassa loppuun. (voit pinota irtolehdet erikseen, niin lukeminen on helpompaa)
Palauta risa kirja tiskille ja kerro miten kävi eli kirja hajosi lukiessa. Silloin sinulta ei peritä maksua kirjan rikkoutumisesta.
Närhen sanotaan olevan kaikkiruokainen.
Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellisen yhdistyksen sivuilla kerrotaan, että loukkaantuneille petolinnulle voi tarjota mm. koiranmakkaraa http://www.pply.fi/suojelu-ja-tutkimus/loukkaantuneet-linnut/
Ehdottaisin, että otat yhteyttä sinne, sähköpostiosoite pply@pply.fi .
Lisätietoa ruokinnasta:
Birdlifen sivuilla on tietoa eri lintulajeille sopivista ruuista
https://www.birdlife.fi/lintuharrastus/talviruokinta/mita-ruokaa-tarjol… .
https://yle.fi/uutiset/18-138592 .
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/08/25/mita-varikset-ja-harakat-syovat
Suomen luonto -lehdessä on kirjoitettu närhen ruokinnasta "Mitä syö: Kaikkiruokainen. Ruokinnalla syö mieluiten auringonkukansiemeniä, murskattua maapähkinää, rasvaa,...
Höyryveturissa on mäntähöyrykone. Siinä höyryä ohjataan vuoron perään männän kummallekin puolelle, missä se työntää mäntää edellään. Kun mäntä on ääriasennossa, sen yläpuolella liikkuva luisti vaihtaa höyryn tulo- ja poistokanavat keskenään. Mäntä alkaa nyt liikkua toiseen suuntaan ja työntää samalla höyryn ulos. Tästä syystä purkautuva höyry tulee ulos rytmikkäinä pöllähdyksinä. Tempo vaihtelee sen mukaan, millä nopeudella konetta käytetään. Höyryveturin piipusta tulee siis ulos sekä savua että höyryä. Höyrylaivoissa voidaan käyttää erityyppisiä koneita ja monissa niistä on käytössä höyryturbiini.
Mäntähöyrykoneen toiminnasta löytyy tietoa ja havainnollinen animaatio esim. tältä sivulta: http://www.kolumbus.fi/hyvarinen.risto/hoyry.html.
En löytänyt V. tai T. Sihvosta tietoa mistään musiikin nimimerkki tai salanimi-luetteloista. Sen sijaan monessa lähteessä ilmoitetaan ettei Tonttujen jouluyön suomentajaa tunneta. Laulu julkaistiin alun perin Ruotsissa vuonna 1898 Jultomten-lastenlehdessä. Säveltäjä oli Vilhelm Sefve-Svensson. Joten onhan se mahdollista että suomentaja väännettiin ruotsalaissäveltäjän nimestä. Jos edelleen toivot asiasta tietoa voihan tämän kysymyksen laittaa koko Suomen kirjastot käsittävälle tieto-listalle. Itse en kyllä enää keksi mistä asiaa pystyisi selvittämään.
Vouhka tarkoittaa melko laajasti Itä- ja Pohjois-Suomen murteissa touhottajaa, kerskailevaa, leuhkaa, hupsua ja houkkaa. (Lähde: Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja 3: R-Ö)
Elo-sana on johdos verbistä elää. Mm. elämää ja viljaa merkitsevällä elo-sanalla on vastine kaikissa lähisukukielissä (mm. karjalan ’elo’ ja viron ’elu’) saamessa (eallu). Elää sana, josta on johdettu niin ’elävä’ kuin ’elämäkin’ sekä lukuisia muita elä-alkuisia sanoja, on vanha uralainen sana. Verbivartalon alkuperäinen asu on ollut todennäköisesti elä-. Sukukielissä elää-verbi on helposti tunnistettavissa (esim. unkarin ’él’, viron ’elada’, vatjan ’elää’).
Elokuva-sana on uudissana, joka on mainittu ensimmäisen kerran vuonna 1927. Aikaisemmin puhuttiin elävistä kuvista (tai biografikuvista tai kinematografikuvista).
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004)
Fyysinen kosketus on tärkeää ja terveyttä edistävää sekä ihmisille että eläimille. Varsinkin elämän alkuvaiheessa kosketus on tärkeää kehityksen kannalta.
http://www.vaestoliitto.fi/vanhemmuus/tietoa_vanhemmille/pienten_lasten…
Katselin karjalaisissa kotiseutulehdissä julkaistuja kuolinilmoituksia, ja yksi usein vastaan tullut muistoruno alkaa sanoilla "Kertokaa Karjalaan liitävät linnut". Runosta on vähän toisistaan poikkeavia versioita. Tekijää tälle runolle en ole nähnyt mainittavan.
Muitakin Karjala-aiheisia värssyjä käytetään. Niitä voi löytää esimerkiksi karjalaisten kotiseutulehtien kuolinilmoituksista. Useiden lehtien vanhoja numeroita on luettavissa näköislehtinä netissä. Valtakunnallinen Karjala-lehti on luettavissa pääkirjaston uutisalueella.
Kansalliskirjaston Melinda-tietokanta sisältää Suomen kansallisbibliografia Fennican, jossa periaatteessa on tiedot kaikesta suomeksi ja Suomessa julkaistusta sekä käännöskirjallisuudesta.
http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/II99TBVVS2RG3YHYUYQB159EDNXLQ3SSB…
Melindasta voi hakea vaikkapa hakusanalla lastenkirjallisuus ja rajata haun haluttuihin julkaisuvuosiin.
1920-luvun lastenkirjallisuudesta saa tietoa esim. teoksesta Pieni suuri maailma : suomalaisen lasten- ja nuortenkirjallisuuden historia / toimittaneet Liisi Huhtala ... [et al.] Tammi, 2003.
Nimikirjojen mukaan Eira-nimen taustalla on Edda-runoissakin mainittu muinaisskandinaavisen lääketaidon jumalattaren nimi Eir, Eiri ("lievittäjä"). Suomeen nimi on tullut Ruotsista. Tukholmaan perustettiin vuonna 1816 Eiran sairaala, ja sama nimi annettiin Helsinkiin vuonna 1905 perustetulle sairaalalle, josta myös Helsingin Eiran kaupunginosa on saanut nimensä. Sairaalan nimestä etunimeksi omaksuttu Eira tunnettiin naisennimenä Ruotsissa jo 1800-luvun lopussa, Suomessa se yleistyi 1900-luvun alussa. Pohjois-Suomessa sitä mainitaan käytetyn myös miehennimenä.
Lähteet:
Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja
Anne Saarikalle & Johanna Suomalainen, Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön
Esimerkiksi alla mainituissa kirjoissa aihetta eri tavoin käsitellään. Varmasti niitä on muitakin: kirjan nimi tai asiasanakaan ei aina kuvaa aihetta kovin tarkkaan tai tyhjentävästi.
- Herraskansaa : elämäni natsieliitin sisäpiirissä / Henriette von Schirach (2017)
- Perintönä perinnön vaikeus : keskusteluja kulttuuriperinnöstä saksankielisellä alueella / Outi Tuomi-Nikula (2013)
- Sotilaat : taistelemisesta, tappamisesta ja kuolemisesta / Sö̈nke Neitzel ja Harald Welzer (2011)
- Olin Hitlerin sihteeri / Christa Schroeder (2011)
- Isäni maa : saksalaisen perheen tarina / Wibke Bruhns (2010)
- Muistin politiikkaa Münchenissä : keskustelu kansallissosialismi-dokumentaatiokeskuksesta paikallisen menneisyydenkäsittelyn ilmentäjänä /...
Turun pääkirjastossa voi todellakin skannata ja tulostaa. Skannaus esimerkiksi omaan sähköpostiin on maksutonta, mutta tulosteista veloitetaan 20 senttiä per tulostesivu. Kaksipuolinen tuloste maksaa siis 40 senttiä.
Uuden kirjastotalon alakerrassa oleva Uutistori on erikoistunut näihin palveluihin. Omatoimiskannaus toki onnistuu muillakin osastoilla.
Ulkoista CD/DVD-asemaa ei ole valitettavasti lainattavissa missään HelMet-kirjastossa. Kirjastojen lainattavia läppäreitäkin voi käyttää vain kirjaston sisällä.
Lainattavista esineistä HelMetissä http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Lainattavat_esineet
