Hei!
Yksiselitteistä vastausta en kysymykseesi löytänyt. Parhaiten saat tietoa asunto-osakeyhtiölaista http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1991/19910809 3 luku
Kaivattu kirja saattaisi olla aivan kotimaista alkuperää oleva Reeta Aarnion Maan kätkemät (Otava, 2008). Samaan sarjaan kuuluvat myös kirjat Veden vanki (Otava, 2009) ja Virvatulen vartijat (Otava, 2010). Kaikki kolme on julkaistu vuonna 2013 yhtenä niteenä nimellä Maan, veden ja tulen väki.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Audb522da0-a8e8-4f5e-8d08-fdd902aa01b8
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet –tietokannasta http://www.helmet.fi löytyvät kysytyltä ajanjaksolta vain Yliopistojen valintaoppaat vuosilta 2006, 2007 (ja 2008). Samaiset oppaat löytyvät myös verkkoversioina osoitteista www.oph.fi/koulutusoppaat/yovalintaopas/fi/text/index.html
http://www.oph.fi/koulutusoppaat/YO_valintaopas_2007.pdf
http://www.oph.fi/koulutusoppaat/YO_Valintaopas.pdf
Vanhempia oppaita ei valitettavasti ole HelMet-kirjastoissa säilytetty. Ylipäänsä yliopistokirjastotkin näyttävät Linda-tietokannan https://finna.fi mukaan säilyttävän vain uusimman. Viikin tiedekirjastosta http://www.tiedekirjasto.helsinki.fi pitäisi löytyä vuodet 1998,1999,2000, 2002, 2005-2006. Kansalliskirjaston http://www.kansalliskirjasto...
Juhani Peltonen kertoo itsestään teoksissa Miten kirjani ovat syntyneet 3 ja Kirjoittajan eväät.1976
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita.1980
Kirjailijakuvia 1 (video)
http://www.loppi.fi/Kirjasto/erikoiskok.htm
Aikakauslehtiartikkeleita voit kysyä kirjastosta mm. Heinimäki, Jaakko: Juhani Peltonen:päähänpistojen mies, kielen kuljettaja, mieskirjailija. Suomi 1989:1.ss. 28-32
Helmet tietokannasta löytyy hakusanoilla "miehet muoti historia" 12 viitettä esim. John Peacock: Men's fashion : the complete sourcebook sekä Norah Waugh:The cut of men's clothes : 1600-1900.
Kirjoja muodista ja muodin historiasta löydät kirjastosta luokasta 90.21 (Helsingissä 919.9)
http://www.siue.edu/COSTUMES/history.html sivuston kuvat (125 kpl) perustuvat Braun & Schneiderin 1861 julkaisemaan teokseen The History of Costumes. Kuvia on muinaisesta Egyptistä 1800-luvun loppuun
HelMet -järjestelmässä voi asiakas itse tehdä vain yhden varauksen teosta kohden. Kun tarvitaan useampia varauksia, ne voi tehdä virkailija kirjastossa.
Varausmaksua ei peritä lastenaineistosta, siis aineistosta, joka on rekisterissä merkitty tunnuksella LAS, eikä alle 18-vuotiailta varaajilta.
HelMet kirjastoissa ei näyttänyt olevan Annika Thorin "Melkein ystävä" nimistä teosta. Kyseessä voi olla uutuus tai sitten kirjan nimi onkin jokin toinen.
Tässä muutama teos alkuun:
Tavaila, Aatos. Suppea kuvaus Maatalouskerholiiton 40-vuotistaipaleelta. Teoksessa Suomen 4H-liitto 1969 ja katsaus maatalouskerhotyöhön Suomessa 1928–1968. Suomen 4H-liitto, 1969.
Rindell, Arthur. Maatalouskerhot: uusi aloite nuorten kiinnittämiseksi maataloustyöhön.Helsinki: Otava, 1922.
HelMetistä löytyy seuraavat teokset:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/?searchtype=X&searcharg=maatalousker…
Tässä tulosluetteloa Fennicasta (Kansalliskirjaston kokoelmista):
https://finna.fi
Wikipediastakin löytyy artikkelin tynkää:
http://fi.wikipedia.org/wiki/4H-j%C3%A4rjest%C3%B6
Se, kuinka kauan kirjaston tietokoneella saa olla, riippuu kirjastosta ja sen tietokoneista. Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä on pikakoneita, joita voi käyttää vain 15 tai 30 minuuttia. Kirjastoissa on myös koneita, joilla voi olla kokonaisen tunnin, kaksi tuntia tai peräti neljä tuntia. Kaikissa kirjastoissa ei kuitenkaan ole kahden tai neljän tunnin koneita. Jos koneelle ei ole tulossa ketään sen jälkeen, kun tunti tai muu varausaika on kulunut, konetta saa ehkä käyttää vielä pidempään.
Tarkempia tietoja siitä, kuinka pitkän aikaa koneella voi olla, saat omasta kirjastostasi, jonka henkilökunta neuvoo sinua varmasti mielellään. Voit myös itse katsoa tietyn kirjaston tietokonevalikoimaa osoitteesta https://varaus.lib.hel.fi....
Suomen rahat arviohintoineen 2005: keräilijän opas antaa vuoden 1915 1 penniselle arvoksi 2 euroa, jos raha on täysin virheetön ja leimakiiltoinen, 1 euron, jos se on virheetön, mutta lievästi tummunut. Hinnat ovat keräilyarvoja, eivät osto- ja myyntihintoja.
The Standard Catalog of World Coins 2005 luettelon mukaan kolikon hinta vaihtelee 0,25 eurosta 2,50 euroon kunnon mukaan.
Lisätietoja kannattaisi varmasti kysellä
Pohjois-Karjalan numismaatikoilta
http://www.pk-numismaatikot.fi/
Sihteeri: myös jäsenasiat
Armi Hakkarainen
e-mail etunimi.sukunimi@pk-numismaatikot.fi
Kirkkokatu 14 a B 18 fax 013-229 133
80100 JOENSUU gsm 041-474 2119
Yhdistyksellä on myös Myydään, ostetaan ja vaihdetaan -keskustelualue internetissä...
Hannu Hautaniemellä on kappale Zai zai zai
Tapani Kansa laulaa Päättyneet on päivät -kappaleensa kertosäkeessä myös: "zai zai zai zai". Levytys on vuodelta 1968.
Molemmat voi kuunnella YouTubelta. Olisikohan kyseessä jompikumpi näistä?
Sinikka Nopolasta löytyy tietoa sekä kirjoista että internetin kirjailijasivustoilta.
Kirjoihin pääset käsiksi tekemällä asiasanahaun esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston Verkkokirjasto Introssa http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 Kirjoita asiasanakenttään nopola, sinikka. Saat tulokseksi kirjat, joissa on tietoa hänestä. Esimerkiksi: Kotimaisia nykykertojia 4 (BTJ Kirjastopalvelu 2005) ja Miten minusta tuli lasten- ja nuortenkirjailija (BTJ Kirjastopalvelu 2004).
Internetistä hänestä löytyy tietoa esimerkiksi Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista http://www.nuorisokirjailijat.fi/nopolasinikkajatiina.shtml ja Sanojen aika -kirjailijatietokannasta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=424&lang=FI
Valitettavasti mitään "sakotonta päivää" ei ole suunnitteilla. Ajatuksesi lienee peräisin viime vuodelta, jolloin Helsinki-päivänä ei kerätty myöhästymissakkoja. Perinnettä siitä ei kuitenkaan tehdä.
Palauttamattomat kirjat kannattaa silti tuoda mahdollimman pian muiden lukijoiden ulottuville. Aineiston kierrätys on kirjaston toiminnan perusideoita eikä ole kenenkään etu, että se seisoo käyttämättömänä hyllyssä. Mitä nopeammin toimit, sen vähemmän maksuja kertyy.
Tervetuloa katsomaan Helsinki-päivän kulkueita. Kirjastokin on mukana. Lähempiä tietoja löytynee maanantain lehdestä.
Tässä muutama ehdotus, joista voisit olla kiinnostunut:
Follett, Ken: Vuosisata-trilogia
Falcones, Ildefonso: Meren katedraali
Atkinson, Kate: Hävityksen jumala ja Museon kulisseissa
Kirjailijat Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175961871980
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175904630331
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123176004333349
Nimipäivien historiaa esittelevässä kirjallisuudessa Melinda-nimelle on erilaisia selityksiä. Nimipäivää etsittäessä kaikkein yksinkertaisin tulkinta on se, jonka mukaan Linda on Melindan lyhenne. Lindan päivä on niin suomalaisessa kuin ruotsalaisessa kalenterissamme 15.4.
Blomqvist, Marianne
Dagens namn. - Schildts, 2002.
Lista kansalaisopistoista löytyy kansalaisopistot.fi -sivustolta. Voit myös tarkastella kartasta opistojen sijainteja. Lisätietoja voit kysyä myös Kansalaisopistojen liitosta (KoL). Kansalaisopistot.fi: Opistojen yhteystiedot https://kansalaisopistot.fi/kansalaisopistot/Kansalaisopistojen liiton yhteystiedot: https://kansalaisopistojenliitto.fi/yhteystiedot/
Kirjasta Monty Roberts Hevoskuiskaajan käsikirja voi lukea hevosen psykologiasta. S. 165 on kilpailuvietistä ja hevosen halusta voittaa. Hevonen oppii pitämään kilpailua hauskana ja on valmis laukkaamaan.
Lähde: Roberts, Monty: Hevoskuiskaajan käsikirja. Readme 2008.
Saksankielen substantiivi das Hirn tarkoittaa aivoja. Teoksessa Deutsche Namenkunde: Mit einer EinfÞhrung in die Familiennamenkunde, jonka tekijä on Max Gottschald ja uusin painos vuodelta 1982, viitataan nimen Hirn yhteydessä myös nimeen Horn, joka puolestaan tarkoittaa sarvea.
http://books.google.fi/books?id=FgHcPgx1QIYC&pg=PA252&lpg=PA252&dq=name…
Hei,
Kyseessä voisi olla Larin-Kyöstin Onnen Pekan paita. Paidan myymisestä siinä ei tosin puhuta, mutta ostamisesta ja riisumisesta kyllä. Runon keskivaiheilla on kohta jossa sanotaan "Minä se olen Onnen Pekka" ja toisessa kohtaa "En minä riisu paitaani".
Runo löytyy ainakin Larin-Kyöstin kokoelmista Lauluja vanhasta kaupungista (Kirja, 1922), Runovalikoima (Otava, 1929) ja Lausujan runoja (Gummerus, 1948) sekä antologiasta Korvessa ja valtateillä : valikoima suomalaista proosaa ja lyriikkaa (Otava, 1951).
Myös Onnenpekka nimisiä lauluja on tehty muutamia. Esimerkiksi Jyväskylän kaupunginkirjaston musiikkiosastolla on Matti Eskon cd-levy Luokses palaan, joka sisältää kyseisen kappaleen. Siinä ei tosin puhuta paidasta.
Myös Azzola, M. on...
Kippari-lehteä on tilattu Lahden kaupunginkirjastoon vuodesta 1986 lähtien. Poikkeuksen muodostaa vuosi 1994, jolloin lehteä ei ole tilattu. Vuoden 2004 lehdet ovat lukusalikäytössä pääkirjastossa. Aiempien vuosien lehtiä voi lainata pääkirjastosta mutta vuoden 2003 lehdet ovat vielä sitomossa. Tänä vuonna Kippari-lehti tulee myös Launeen kirjastoon, josta lehden irtonumeroita voi lainata lukuunottamatta uusinta numeroa.
