Ennen ehto eväkses löytyy Tauno Koskelan lausumana CD-levyltä Luuvartim Boja: Luanikast reissu - Raumlaissi veisui ja värsyi. Kyseinen levy on kuunneltavissa netissä Spotify musiikkipalvelussa. Palveluun täytyy rekisteröityä Facebookin kautta tai sähköpostiosoitteella. Toki levy on myös lainattavissa kirjastossa.
Helsingin kaupunginkirjaston henkilöstöyksikkö vastasi kysymykseen:
Oppisopimuksella voi opiskella vain kirjastovirkailijan perus- tai ammattitutkinnon. Kirjastoalalle valmistuu vuosittain päteviä työntekijöitä niin paljon, että kaupunginkirjastossa voi opiskella oppisopimuksella vain maahanmuuttajataustaiset opiskelijat.
Heidänkin kiintiönsä tarkistetaan vuosittain ja se on erittäin pieni (neljä vuonna 2012)
Lotta Svärd -haulla Kirjasammosta seitsemän romaania ja runoja, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/Lotta%20Sv%C3%A4rdHaulla lotat saa seuraavat teokset, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/lotat
Finnairilta saatte varmasti tarkat tiedot ( http://www.finnair.fi ) esim. soittamalla, mutta mikäli haluatte itse "laskeskella" löytyy Internetistä laskuri, joka ilmoittaa kaupunkien välimatkat linnuntietä. Laskurin osoite on http://www.indo.com/cgi-bin/dist . (Sivun otsikko on hieman hämäävä, mutta laskuri löytyy sivun keskivaiheilta.)
Oodista saamasi kirjastokortti on Helmet-kirjastokortti. Helmet-kirjastojen eKirjastossa ei ole Minna Canthin Kauppa-Lopoa, joten etänä et voi sitä kuunnella. Voit toki varata ja lainata sen cd-muotoisena äänikirjana. Halutessasi voit noutaa levyn vaikka Oodista.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2155989?lang=fin
Tämäntapaisiin kysymyksiin on usein vastattu
Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Voit hakea vanhat vastaukset arkistosta hakutermillä "kiinan kieli".
Varsinaisia kiinalaisia aakkosia ei ole olemassakaan, sillä kiinan kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin (hànzi). Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Joka merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä.
Katso seuraavat linkit:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html
http://www.mandarintools.com/chinesename.html
http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
Suomeksi aiheeseen voi perehtyä esim. Cecilia Lindqvistin Merkkien valtakunta nimisen kirjan avulla.
Sääennusteissa toisinaan mukana oleva "tuntuu kuin" -lämpötilalukema pyrkii osoittamaan, miten ihminen aistii lämpötilan iholla. Lukeman laskemiseen vaikuttaa pakkasella tuulen voimakkuus, helteellä puolestaan ilman kosteus.
Ihmisen iholta haihtuu jatkuvasti lämpöä, ja mitä kylmempi ilma on, sitä enemmän lämpöä häviää. Tuulen voimakkuus vauhdittaa lämmön haihtumista, ja vaikuttaa näin pakkasen purevuuteen. "Tuntuu kuin" -lämpötilan laskennassa kylmällä säällä huomioidaan pakkasen ja tuulen yhteisvaikutus ihon pintalämpötilaan ja pintaverenkierron muutoksiin. Kuumalla säällä suuri ilmankosteus taas vähentää kosteuden haihtumista iholla, ja siksi ilma voi tuntua kuumemmalta kuin mitä on.
Sääennusteiden "tuntuu kuin" -...
Asiakastietokoneet uusitaan Helsingin kirjastoissa alkuvuoden 2023 aikana. Asiakaskoneissa käytössä oleva LibreOffice on vapaa, avoimen lähdekoodin toimisto-ohjelmisto. https://fi.libreoffice.org/tutustu/libreoffice/
LibreOfficen verkkosivuilta löytyy ohjeita työkalujen käyttöön: https://help.libreoffice.org/latest/fi/text/swriter/main0503.html?&DbPA…
Näissä lähteissä on tietoa silkistä (myös raakasilkistä) ja sen hoidosta:
Irma Boncamper: Tekstiilioppi: Kuituraaka-aineet (2.korj.p., 2004, s. 193-206)
Boncamper: Vaatetusalan materiaalit (2000, s. 159, osin edellisen kanssa päällekkäistä tietoa)
Kaija Markula-Teivaanmäki: Tekstiilitieto (7.-8.p., 1996, s. 66-70)
Kirjat ovat ainakin Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa.
Internetistä kannattaa katsoa ainakin seuraavat osoitteet:
Tekstiilit ja ympäristö -kirja pdf-muotoisena:
http://www.finatex.fi/html/pdf/tykirja.html
Tietoa silkistä ja sen hoidosta: http://www.silkki.com/tietoa.html
Suomalaisista etunimistä on viimeisen kymmenen vuoden aikana julkaistu muun muassa seuraavat teokset:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999)
Vilkuna: Etunimet (uud.p. 1997)
Joka kodin suuri nimikirja (1996)
Kiviniemi: Iita Linta Maria ( 1993)
Riihonen: Mikä lapselle nimeksi? (1992).
Lisää nimikirjoja löytyy Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta (www-osoite http://www.ouka.fi/kirjasto/intro ) asiasanoilla nimet tai etunimet.
Nimitietoa netistä löytyy esimerkiksi Tampereen yliopiston Campus-lehden artikkelista (osoite http://www.uta.fi/campus/981/eka.htm ).
Myös KYSY KIRJASTONHOITAJALTA-palvelumme arkistosta saa lisätietoa (haku asiasanalla etunimet).
Kappaleen "Hän kahlaa kanssasi halki tulppaanien" on säveltänyt Måns Groundstroem ja sanoitus on merkitty Jarkko Laineen nimiin. Ikävä kyllä, Finna-hakupalvelun mukaan nuotinnosta ei ole saatavissa.
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=H%C3%A4n+kahlaa+kanssasi+ha…
Tämän nimistä laulua ei löytynyt, mutta sitä muistuttaa laulu nimeltä Kevään kynnyksellä. Laulu alkaa sanoin kevät tuli keinuen porraspäähän… Voisikohan etsimäsi olla jonkinlainen jouluversio siitä samaan tapaan, kuin vaikkapa laulua Juhannus on meillä herttainen lauletaan myös "joulusanoilla" (jouluaatto on nyt herttainen).
Kevään kynneksellä -laulu nuotteineen löytyy ainakin näistä kirjoista:
- Elämäni laulut.. / Lauri Haajanen (2006)
- Uusi lapinlasten laulukirja / Jouko Tekoniemi (1991)
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy kaksi Muranon lasitaidetta käsittelevää teosta.
Ensimmäinen teos: "Venini: catalogue raisonné" sisältää Muranon tuotantoa laajasti vuosilta 1921-1986. Teoksessa on runsaasti värikuvia maljakoista ja muistakin Muranon taidelaseista.
Toinen teos: Heyel Norbert: "Murano: the glass-making island" käsittelee yleisesti Muranon saarta, historiaa sekä lasitaidetta.
Tarkemmat saatavuustiedot näistä kahdesta teoksesta voitte tarkistaa Turun kaupunginkirjaston Vaski-tietokannasta tästä linkistä: http://goo.gl/nyczw7. Hakutulos on saatu asiasanalla Murano.
Namibialaisesta ruokakulttuurista on kirjoissa Maistiaisia maailmalta : ruokaohjeita yhdeksästä maasta (1984) ja Makuja paluupostissa : ruokaohjeita 12 maasta (1993). Lisäksi löytyy lehtiartikkelit :
· Kuusipalo, Heli : Makuja Aasiasta Afrikkaan. Lehdessä : Et-lehti 2005, nro 14, sivu 51-61
· Kuusipalo, Heli : Ateria maistuu iltanuotiolla : makumatka Namibiaan. Lehdessä : Matkaopas 2005, nro 4, sivu 50-53
· Löyttyniemi, Leena : Tapa- ja ruokakulttuuria Amerikasta ja Aasiasta. Lehdessä : Kotitalous 1998, nro 7-8, sivu 46-53
· Janhonen, Hilkka : Tervetuloa namibialaiselle ilta-aterialle. Lehdessä : Teho 1991, nro 11-12, sivu 28-30
Suomi-Namibia-seura on julkaissut vuonna 2004 Namibialaisen keittokirjan, joka löytyy verkkoversiona sivulta...
Haanojan kirjastossa on runsaasti kirjallisuutta masennuksesta, tässä poimintoja uusimmista tietokirjoista:
Christophe Andre, Pienet ahdistukset ja suuret surut; Mieli keinussa; Pirjo Alajoki, Masennus elämän voimavarana; Kun läheisen mieli murtuu; David Servan-Schreiber, Anna mielesi toipua; Bev Cobain, Apu-a: selviytymisopas masentuneelle nuorelle.
Helmet-aineistohaussa voi materiaalimerkintänä tosiaankin olla Kooste. Tämä tarkoittaa sitä, että teos koostuu monista eri osasista, esim. korteista, nuoteista tai arkeista tai se on muuten vaikeasti määriteltävissä, esim. taidejulkaisu. (Esimerkiksi teos Juhlasta juhlaan).
Teoksessa Lehto, Mirjami: Näyttämö elää vuodelta 1986 on Astrid Lindgrenin kirjan pohjalta tehty näytelmä Noiduttu prinssi.
Myöskin kirjat Mio, poikani Mio ja Veljeni Leijonamieli ovat ilmestyneet Yleisradion kuunnelmina, mutta ainakaan täällä Tampereen kaupunginkirjastossa niitä ei ole kirjoina
(siis näytelmämuodossa).
Hei!
Nuottikokoelmassa Pienten lauluja. WS 1958 on laulu nimeltä Pekan polttolasi. Olisiko kyseessä sama runo? Nuottikokoelma näyttää olevan paikalla Mikkelin kaupunginkirjastossa.
Suomen sukututkimusseuran nettisivulta löytyy tietokanta Suomalaisia nimenmuutoksia http://web.genealogia.fi/asp/nimivastaus.asp?lang=fi, josta näkyy kuinka monella eri tavalla nimi Hellström on muutettu noin vuosina 1906 - 1935.
Sananmukaisin muutos lienee Paasivirta.
Vastaavasti nimi Hellsten on ”suomennettu” nimenä Paasikivi
