Nimesi alkuperää selvitetään mm. kirjassa: Lempiäinen, Pentti, Nimipäivättömien nimipäiväkirja.
Samaisesta hyllypaikasta 88.29.löydät myös kirjan: Kutsu vaikka kukkaseksi, jossa selvitetään nimen Margareta alkuperää.
Rita lienee alkuaan ollut lyhenne Margaretasta.
Yhdysvaltain dollarin rahanarvonmuunnin löytyy osoitteesta:
https://www.usinflationcalculator.com/
Suomen markkojen ja eurojen rahanarvonmuunnin löytyy osoitteesta:
https://www.stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
Luettelointitiedoissa lause on harvinainen, vaikka monet kääntäjät tekevät samaa kuin Riina Vuokko.
Lause tarkoittaa, ettei käännös ole aivan sanasta sanaan, vaan kääntäjä on halunnut tavoittaa myös kirjan tunnelman suomen kielellä.
Kersti Juva on kirjoittanut kääntäjän ammatista teoksia, joissa kielten erilaisuuksia pohditaan ansiokkaasti. https://kieliasiantuntijat.fi/juvan-teos-on-jannittava-sukellus-kaannosvastineiden-valtamereen/
Kyseessä on varmaankin entisessä Pälkjärven kunnassa sijainnut Jero-Puikkolan kansakoulu. Hakupalvelu Finnan kautta siitä löytyy jonkin verran tietoa. Aineisto sijaitsee Kansallisarkistossa Mikkelissä. Alla linkki dokumenttien tietoihin. Kannattanee myös olla yhteydessä Mikkeliin, alla yhteystiedot myös sinne:
https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=Jero-Puikkolan+kansakoulu&type=AllFields
https://arkisto.fi/fi/info/yhteystiedot
Värtsilän verkkolehti Värtsissä koulu myös mainitaan:
https://vartsi.net/2015/09/10/jeron-jaljilla/
Tuoretta tietoa ja opastusta yritystä perustavalle ja hoiva-alan yrittäjälle löytyy mm. seuraavista teoksista: Holopainen: Yrityksen perustajan opas (2006), Puustinen: Avain omaan yritykseen (2006), Sairaanhoitaja yrittäjänä (2006) ja Tenhunen: Yrittäminen sosiaali- ja terveysalalla (2004). Kaikkia näitä teoksia voi lainata tai varata kirjastosta. Myös esim. YritysSuomen sivuihin kannattaa tutustua: http://www.yrityssuomi.fi/liston/portal/page.lsp?r=3678&l=fi.
Pukeutumisen ja kampausten historiasta on kirjoitettu paljon kirjoja. Piki-verkkokirjaston kautta löydät kirjat parhaiten kirjoittamalla pikahaun (http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=findf&sesid=1146659934&ulang=fin) hakusanat-ruutuun muoti historia tai muoti kampaukset. Tässä muutamien kirjojen nimiä:
-Utrio, Bella donna: kaunis nainen kautta aikojen
-Kuitunen, Länsimaisen muodin historia antiikista nykyaikaan
-Kopisto, Puku Suomessa 1750-1900
-Pylkkänen, Säätyläisnaisten pukeutuminen Suomessa 1700-luvulla
-Syromjatnikova, Kampausten historia
-Skolnikov, Historialliset päähineet, kampaukset ja korut
1700-luvun muodista löydät kuvia ja tietoa esim. näiltä Internet-sivuilta:
http://www.history.org/history/clothing/intro/clothing....
Tuija Lehtisen kirjoittama nuortenkirja Rebekka tarttuu toimeen -kirja kertoo Rebekka ja kesäprinssi –kirjasta tutun Pappilan punatukkaisen Rebekan elämästä,koulunkäynnistä ja ihastumisesta. Rebekka aloittaa yläasteen suuressa koulussa,jossa on monta sataa oppilasta ja vain yksi tuttu, suntion Ulla. Yläasteelle meno jännittää, eikä kaikki suju ongelmitta. Pippurinen Rebekka ei suostu nyrkkeilijätyttö Saijan eikä kettinkijengiläisten silmätikuksi ja kiusanteon kohteeksi. Yläasteella Rebekka tapaa myös salaperäisen kesäprinssin.
Joissakin Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä on palautusluukku, jonka kautta voi palauttaa kirjoja ja muuta aineistoa kirjaston ollessa kiinni. Palautukset ovat silloin asiakkaan vastuulla, ja ne palautetaan järjestelmään vasta seuraavana aukiolopäivänä. Kovin monessakaan kirjastossa ei palautusluukkua ole, joten kannattaa tarkistaa asia ennen kuin yrittää palauttaa kirjoja sulkemisajan jälkeen.
Sakari Topeliuksen runo Äitini on ainakin seuraavissa teoksissa:
Suomen kansalliskirjallisuus, osa 9,(1941), (runon suomentaja Otto Manninen)
Suuri ohjelmakirja, toim. Yrjö Karilas, (1962), (runon suomentaja Alpo Noponen)
Iltojemme iloksi: juhlaohjelmistoa, (1947), (runon suomentaja Alpo Noponen).
Mannisen ja Noposen suomennokset eroavat hieman toisistaan.
Junes on luultavasti johdettu sanasta June, joka tarkoittaa englanniksi kesäkuuta. June (latinaksi Iunius) taas luultavasti tulee roomalaisten rakkaudenjumalan Junon nimestä. Kesäkuu (latinaksi Junonius) on nimetty Junon mukaan, sillä sitä pidettiin hyvänä ajankohtana avioliiton solmimiseen.
Lähteet:
https://www.dictionary.com/e/june/
https://en.wikipedia.org/wiki/June#Etymology_and_history
https://fi.wikipedia.org/wiki/Juno
http://kirlah-kielet.blogspot.com/2007/11/vieraskieliset-kuukaudet.html
Opetushallitus määrittelee tehtäviä, joissa vaaditaan tietty tutkinto tai tietyt opinnot http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/tutkintojen_tunnustaminen/suome…
Muotoilun käsitteitä ja määritelmiä sekä tietoa muotoilualan ammateista on Teollisuustaiteen liitto Ornamon sivuilla http://www.ornamo.fi/index/12?pageId=249 .
Tietoa ammateista tarjoaa TE-keskuksen ammattinetti http://www.ammattinetti.fi/ammatit/haku ja http://www.te-palvelut.fi/te/fi/pdf/isco.pdf .
Graafinen suunnittelija: http://www.graafinen.com/suunnittelu/graafinen-suunnittelu-pahkinankuor…
Terveydenhuoltoalalla on suojattuja ammattinimekkeitä http://www.valvira.fi/luvat/ammattioikeudet . Myös asianajaja on suojattu ammattinimeke.
Stakesin epämuodostumarekisteriin on kerätty vuodesta 1963 lähtien tietoja syntyneillä lapsilla todetuista epämuodostumista (ml. Downin oireyhtymä), http://www.stakes.fi/FI/Tilastot/Aiheittain/Lisaantyminen/epamuodostuma…
Tilastokeskus kerää tilastotietoa kuolemansyistä. Tilastosta löytyy mm. synnynnäiseen epämuodostumaan kuolleet vuosittain. Mikäli nämä luvut kiinnostavat, ks. http://tilastokeskus.fi/til/ksyyt/index.html. Varsinaiset lukumäärät löytyvät näytön vasemman reunan palkista kohdasta taulukot.
Kirjallisuutta:
Lisääntyminen ja sen trendit : tilastoja raskauksista, syntymistä, steriloinneista ja lasten epämuodostumista
Julkaisutiedot Helsinki : Stakes, 1996
Sarja Terveys, ISSN 0784-8412 ; 1996:2
Suomen virallinen tilasto
ISBN...
Japanilaiset numerot voidaan kirjoittaa kiinalaisperäisin kanji-merkein tai hiragana-tavumerkeillä. Kanji-merkit löydät esim. kirjasta Braw, Monica: Kanjikirja : opas japanin kirjoittamiseen. Molemmilla tavoilla kirjoitettuna numerot opetetaan oppikirjassa Karppinen, Takako: Japanin kielen alkeet. Netillä japanilaiset numerot on esitetty Wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Japanin_kieli .
Erilaiset ravintosuositukset, elintarvikkeiden ja lisäaineiden käyttösuositukset on paras varmistaa asiantuntijalta. Vastausperiaatteissamme mainitaan myös, että ammattitaitomme ei riitä lääketieteellisten ohjeiden antamiseen.
Ruokaviraston verkkosivuilta löytyvät erilaisten makeutusaineiden perustiedot ja hyväksyttävä päivittäinen enimmäissaanti. Tavalliset Hermesetas-makeutusainerakeet ovat pääosin sakariinia. Viraston mukaan sakariinin osalta hyväksyttävä päivittäinen enimmäissaanti on 5 mg/kg/vrk.
Hermesetas-tuotteita on tosin erilaisia, joissakin on sakariinin lisäksi myös aspartaamia ja syklamaattia.
https://www.ruokavirasto.fi/haku/?query=makeutusaineet&page=1
https://www.ruokavirasto.fi/...
Tuntematon sotilas seuraa konekiväärikomppanian vaiheita jatkosodassa vuosina 1941–1944. Paras tapa tutustua klassikkoteokseen on lukea se itse. Tuntematon sotilas kuuluu joka kirjaston kokoelmiin, joten sen saa helposti käsiinsä kirjaston kautta. Tuntemattoman sotilaan juonesta on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastauksia löytyy haulla Tuntematon sotilas, https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=tuntematon+sotilas. Edvin Laineen ohjaama Tuntemattoman sotilaan elokuvaversio on katsottavissa Elonetissä, https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_113528
Kysymykseen on vastattu aikaisemmin Kysy kirjastohoitajalta-palstalla (http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=fed3ba08-ef18-47c…).
Nimeä ei löydy ainakaan seuraavista suomalaisista nimikirjoista: Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yjöön, Kiviniemi, Eero: Iita Linta Maria:etunimiopas, Kiviniemi, Eero: Suomalaisten etunimet, Vilkuna, Kustaa: Etunimet (v. 2005), Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, Uusi suomalainen nimikirja, Nummelin, Juri: Eemu, Ukri, Amelie (harvinaiset nimet) ja Lehtonen, Rea: Aarnu, Evena, Viljami(harvinaiset nimet).
Nimeä on kuitenkin Suomessa annettu. Tieto löytyy väestörekisterikeskuksen sivuilta: http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Tämän sanonnan alkuperästä ei valitettavasti löytynyt tietoa. Erkki Karin kirjassa "Naulan kantaan - nykysuomen idiomisanakirja" (Otava, v. 1993) todetaan vain, että "hauki on kala" on itsestään selvä hokema.
Kirjastojen lähteistä ei löytynyt tietoa metsätien nimestä. Useinhan teiden nimet liittyvät paikkakunnan historiaan. Kannattaa ehkä ottaa yhteyttä siihen kuntaan, jonka alueella tie on.
