Yksi mahdollinen dekkari-tietolähde Internetissä on Tornion kaupunginkirjastossa työskentelevän Terttu Uusimaan toimittama DekkariNetti, https://dekkarinetti.tornio.fi/. Sivulla on monipuolista tietoa sekä koti- että ulkomaisista dekkareista ja dekkarikirjailijoista sekä aiheeseen liittyviä linkkejä.
Hei!
Oheiselta nettisivulta löytyy useiden suomalaisten kunnannimien taivutusmuotoja.
https://www.kielikello.fi/-/teuvalle-ja-temmekselle-korppooseen-ja-keminmaahan
Sieltä löytyy myös, että Savitaipale taivutetaan muotoon Savitaipaleella.
Em. nimistä on kysytty myös aikaisemmin.
Matias -nimestä löytyy useita vastauksia, esimerkiksi https://www.kirjastot.fi/kysy/tervehdys-arvoisa-kirjastonhoitaja-tahtoi…
Anton -https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-nimen-anton-alkupera
Iisak - https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-isak-nimen-etymologia
Inkeri - https://www.kirjastot.fi/kysy/haluaisin-tietaa-kaiken-nimista-henriikka
Pertsa ja Kilu ovat joidenkin Väinö Riikkilän lastenkirjojen sankarit ja Oy Yleisradio Ab:n TV2:n 1975-76 tuottama neliosainen televisioelokuvasarja.
Kyseiset TV-elokuvat on ensin esitetty TV-sarjoina. Sittemmin, 1989, ne on levitetty Yleisradion Tallennepalvelun videoina. Nämä vanhemmat elokuvat olivat Vili Auvisen sovittamia ja ohjaamia. Näitä vanhoja elokuvia on saatavana HelMet-kirjastoista videokasetteina.
Vuonna 2000 Yle TV2 teetti uuden 12-osaisen Pertsa ja Kilu-sarjan, jonka tarinat ovat aivan uusia eivätkä perustu Riikkilän teksteihin. Ne ovat Taavi Vartian kirjoittamia ja ohjaamia. Sarja esitetään uusintana vuonna 2007.
Tätä uudempaa sarjaakin on saatavana HelMet-kirjastoista videokasetteina.
Valitettavasti emme pysty sanomaan,...
Valitettavasti emme ole löytäneet tuota runoa. Etsitty on useasta lastenrunokokoelmasta ja kyselty kollegoilta ympäri Suomen sähköpostilistalla, mutta Mummoa ja Tatua ei vain ole onnistuttu tavoittamaan.
Saara Kesävuoresta (ent. Saara Sarkkinen) löytyy tietoa pirkanmaalaisia kirjailijoita esittelevältä sivulta: http://www.tampere.fi/kirjasto/kesavuor.htm. Lehtiartikkeleita Sarkkisesta löytyy seuraavista lehdistä: Tyyris Tyllerö 2/89, Teatteri 9-10/ 90, Anna 40/95.
Kyllä vain. Tässä joitakin esimerkkejä:Heikkinen, Antti: Maaseudun tulevaisuus (2019)Hirvonen, Elina: Että hän muistaisi saman (2010)Hotakainen, Kari: Jumalan sana (2011)Myllymäki, Maisku: Valvoja (2024)Pääskynen, Markku: Tämän maailman tärkeimmät asiat (2005)Rimminen, Mikko: Pussikaljaromaani (2004)Saarinen, Marjo Katriina: Kaikki päivän tunnit (2022)Sahlberg, Asko: Höyhen (2002)Tervo, Jari: Suomemme heimo (2001)Lisää teoksia voi hakea verkkokirjastosta asiasanalla "yhdenpäivänromaanit".
Voiskohan kyseessä olla Vilda visarnas land eli Villit viisarit vuodelta 1979? Seitsenosaisen sarjan kehyskertomuksessa opettaja kertoi matematiikan tunnin lopuksi oppilaille tarinaa, jossa Leonard ja Viola seikkailivat salaperäisessä maassa. Maisemaa hallitsi suuri tornikello tikityksellään. Opettajaa esitti Mikael Huldén.
Villit viisarit on nähtävissä Yle Areenassa: https://areena.yle.fi/1-50473778.
Yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyi neljä pro gradu- tutkielmaa, joissa on käsitelty takakansitekstejä. Ne ovat Kaisu Korhonen: Täsmätarkkaa perusproosaa, vakavaa iloa ja elämänläheisiä tarinoita: takakansitekstien kielen tarkastelua, Kivimäki, Sanna: Tuoteseloste ja tulkinta: tutkimus kotimaisten vuosina 1930-1989 ilmestyneiden romaanien takakansitekstien sisällöstä, Eskelinen, Eeva: Kaunokirjallisuuden sisällönkuvailu: takakansitekstien soveltuvuus sisällönkuvailuun ja Jokinen, Outi: Lasten ja nuorten sarjakirjojen takakansitekstit tekstilajina.
Tällä hetkellä Helmet-kirjastoissa ei ole tarjolla varsinaisia etädigitukitapahtumia. Etädigituki kuitenkin toimii ja on ns. pysyvää toimintaa, jota ei merkitä tapahtumakalenteriin. Helsingin etädigitukea tehdään kaupunkitasolla, ei pelkästään kirjastossa.
Tällä Helmet.fi:n sivulla on tietoa eri tahojen tarjoamasta etädigituesta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Etadigituki….
Sivulla on myös linkki Helsingin etädigitukeen, https://digituki.hel.fi/fi/
Kirjalijalle voi parhaiten toimittaa postia hänen kustantamonsa kautta. Kustantajan nimi näkyy kirjoissa.
Voi myös kysyä kustantajaa ja osoitetta esim. kirjastosta.
Katkelma voisi olla jostain Helmet-hausta sanoilla mielenosoitukset kaunokirjallisuus löytyvistä kotimaisista kirjoista.
http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=mielenosoitukset+kaunokirjalli…
Tuo katkelma saattaisi olla myös jostakin Staffan Bruunin romaanista, kuten Bailut barrikadeilla. Staffan Bruunilta suomennetut kirjat: http://www.helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=bruun+staffan&searchscope=9&m=…
Kirjasto ei ole asiantuntija vanhojen rahojen arvioinnissa. Rahojen arviointia tekevät mm. Suomen Numismaattinen yhdistys ja useat huutokauppahuoneet. Kolikkojen kunto ja mahdolliset lyöntivirheet vaikuttavat ratkaisevasti niiden arvoon. Vanhoja rahoja ostavat monet antiikkiliikkeet ja keräilyliikkeet myös netissä.
Näin on vastattu tässä palvelussa aiemmin vastaavaan kysymykseen:
Rahan keräilyarvo muodostuu kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Keräilyarvoon vaikuttavat seuraavat tekijät:
- kohteen lyönti- ja painosmäärä (paljousaste),
- säilynyt ja markkinoilla liikkuva määrä (esiintymisaste),
- kuntoluokka (kuluneisuusaste) ja
- kysyntä (kiinnostusaste).
Rahan ikä ei vaikuta keräilyarvoon. Esimerkiksi 2000 vuotta vanha...
Brotherin sivuilta löytyy jonkinlainen yleisohje usealle mallille, missä mukana VX-1060. Päällisin puolin tuo kuvassa näyttää samalta kuin VX-1063 googlen kuvahaussa.https://manuall.co.uk/brother-vx-1060-sewing-machine/Noilta sivuilta ei ainakaan tuolla tarkalla VX-1063 mallilla löydy ohjeita. Jos nuo eivät ole kelvolliset, niin onnistuisiko ne löytymään jostakin ompelukoneita myyvistä liikkeistä.Eurokangas näyttää myyvän Brotheria verkkokaupassaan ja Jyväskyläss Sokkarilla heillä on myymäläpiste. Lisäksi ainakin Ompelukone Keinonen osoitteessa Väinönkatu 30 sekä Jyväskylän Ompelukone osoitteessa Väinönkatu 15 B myyvät ompelukoneita.
Opintopolku-sivustolla kerrotaan näin: "ammatillinen opettajankoulutus (opettajan pedagogiset opinnot 60 op) antaa yleisen pedagogisen kelpoisuuden opettajan tehtäviin sekä ammatillisen oppilaitoksen ja ammattikorkeakoulun opettajan virkaan/tehtävään että muiden oppilaitosten opetustehtäviin."
Pedagogisen kelpoisuuden lisäksi opettajan on täytettävä myös muita kelpoisuusvaatimuksia. Lisää tietoa sivulta:
https://opintopolku.fi/wp/ammattikorkeakoulu/ammatilliset-opettajakorkeakoulut/ammatillinen-opettajankoulutus/
Aleksander Solzenitsyn on julkaissut vuosina 1983 - 1991 roomanisarjan nimeltään Krasnoje Koleso.
Esa Adrian on kääntänyt suomeksi toisen kirjan ensimmäinen osa nimellä Lokakuu 16 ( Punainen pyörä, toinen solmu ) , Tammi, 1985.
Kirjan esittelyssä todetaan seuraavasti:
" Punainen pyörä on yhteisnimi Solzenitsynin elämäntyölle, mahtavalle romaanisarjalle, jonka osissa, solmuissa, kirjailija kuvaa Venäjän keisarikunnan ajautumista vuoden 1917 vallankumouksiin ja niiden lähiseurauksiin."
http://www.britannica.com/nobel/micro/556_5.html
http://www.geocities.com/Athens/8308/venajaS.html
Runoa nimenomaan kahdestatoista kurjesta ei pelkästään nimen perusteella löytynyt. Kurki on hyvin yleinen symboli runoudessa ja löysimme ja muistimmekin useita kurkirunoja(Vuorela, Hellaakoski,Sarkia, Denisov jne.), mutta luku 12 ei täsmää. Etsintää helpottaisi, mikäli esim. runon tyyli ja sitä kautta kirjoittamisajankohta voitaisiin rajata.Tai, jos tietäisimme, onko kyseessä käännösruno? lastenruno?
Kirjan varaaminen ei onnistu sen takia, että yhtään kappaletta tätä kirjaa ei ole vielä tullut kirjastoihin lainattavaksi. Kirja on ilmestynyt vasta äskettäin ja sitä on kyllä tilattu moneenkin HelMet-kirjastoon. Sitten kun HelMetissä näkyy kirjastojen nimet, niin kirjaa voi varata.
Kirjasammosta voit tutkia tietoja Arto Paasilinnasta ja hänen tuotannostaan, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175903972911. Seuraavista kirjoista voi myös olla apua: Tarkka, Pekka : Suomalaisia nykykirjailijoita (6.p. 2000 ), Paasilinnat :sukukirja :lukukirja (1998), Kotimaisia nykykertojia (1997),
Pekka Oro -nimisestä henkilöstä en löytänyt tietoja. Vera Teleniuksen lp-levyllä ”Sydämen ääni” (Polarvox, 1985, Polarvox LJLP1956) on kaksi kappaletta, joiden tekemiseen hän on osallistunut. Hän on säveltänyt ja sanoittanut kappaleen "Miksi aina saavut uudestaan" ja säveltänyt kappaleen "Etäältä sen nään", jonka alkuperäisen sanoituksen ”På avstånd ser jag klart” on tehnyt Agnes Fallström ja suomenkielisen sanoituksen tekijöiksi on merkitty Vera Telenius ja Pekka Oro. Pekka Oro -nimisellä henkilöllä ei ole asiakassopimusta Teoston kanssa.
